HALLAN PALISKUNTA: PIENTÄ PALUUTA ENTISEEN

Viime vuosina rajusti nousseiden kustannusten vuoksi paliskunnan poroja ruokitaan nyt myös metsäruokintapaikoissa. Kahden talven kokeilu on koettu onnistuneeksi: rahaa säästyy ja porot saavat olla enemmän metsässä.

--- Teksti: Timo Rehtonen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2024.

Talvella tapahtuvaa porojen täysimittaista tarharuokintaa on harjoitettu Hallan paliskunnassa yli kaksikymmentä vuotta.
– Nykyiset poronhoitajat ovat ehtineet tietysti tähän tapaan jo tottua, mutta kun rehujen hinnat ja muut kustannukset alkoivat nousta, oli keksittävä jotain muuta, poroisäntä Ensio Keränen kertoo.

Edellisenä talvena paliskunnalla oli kolme, tänä poronhoitovuonna kaksi talviruokintapaikkaa, joiden kustannukset jyvitetään sen mukaan, kuinka paljon kullakin osakkaalla on niissä poroja. Metsäruokinta on noin puolet halvempaa kuin tarharuokinta. Poroisäntä tekee työvuorolistat, joiden mukaan joku osakkaista käy ruokintapaikoilla vähintään joka toinen päivä.

Poroisäntä Ensio Keränen

Kustannukset laskevat ja porot pysyvät hyvässä kunnossa, koska ne saavat olla metsässä, jossa niiden on mahdollista saada muutakin ravintoa kuin annettua ruokaa. Suurin osa porokarjasta, noin 80 prosenttia, pidetään kuitenkin edelleen kotitarhoissa.
– Pikkuhiljaa ja kokeilemalla tähän on siirrytty, ja enemmänkin menisimme siihen, jos uskaltaisimme. Kun vain petojen kanssa pärjättäisiin, Keränen sanoo.

Halla tunnetaan paliskuntana, jossa peto on porolle paha. Talviruokintapaikoilla pedot eivät ole kuitenkaan saaneet ainakaan vielä suurempia tuhoja aikaiseksi. Varuillaan pitää olla koko ajan, koska ilveksen kanta on Keräsen mukaan räjähtänyt sen jälkeen kun kannanhoidollinen metsästys lopetettiin paliskunnan rajan eteläpuolella, poronhoitoalueen ulkopuolella.
– Ahmoja liikkuu kaikkialla, sudet ovat enemmänkin itäisellä osalla paliskuntaa ja ilveksiä tulee koko ajan lisää etelästä. Ilves tappaa paljon, koska sille ei kelpaa jäinen liha.

Petojen poistolupia saadaan, kun löydetään kolme poronraatoa. Lupia on saatukin varsin hyvin, mutta petojen poistoon kuluva aika on pois varsinaisesta poronhoidosta.
– Lumen tultua ja jälkien näkyessä lähdemme petojen perään, jolloin porohommat siirtyvät. Petojen poisto vie paljon resursseja.

Nuorta karjaa

Hallan paliskunnan porokarja koostuu pääasiassa nuorista poroista, koska vaikean petotilanteen vuoksi karjaa joudutaan paljon uudistamaan. Kesämerkintää ei ole paliskunnassa suoritettu kahteenkymmeneen vuoteen, sillä nuori karja ei tokkaannu samalla tavalla kuin vanhat porot. Vasat merkitään syksyllä erotusten yhteydessä.

Lassi Heikkinen tarkkailemassa poroja apunaan ruokasaavi. Kuva Mari Parpala.

 – Viime syksy oli keleiltään hyvä, ja porot saatiin hyvin luettua ja merkittyä. Teuraitakin saatiin jonkin verran, mikä on tärkeää, jotta asiakkaat pysyvät tyytyväisinä, Keränen sanoo ja kertoo kaiken paliskunnan tuottaman lihan menevän asiakkaille suoramyyntinä.

– Yhdellä osakkaalla on Ämmänsaaressa leikkaamo, jonka kautta valtaosa lihasta kulkee vakiintuneelle asiakaskunnalle. Liha menee kyllä kaupaksi, kun vain olisi aina mitä myydä. Osakkaiden kesken katsomme, miten teuraita tulee ja sen mukaan autetaan toisiamme, jotta saamme asiakkaille luvatut lihamäärät. Asiakastyytyväisyys on tärkeää.

Aitoja idässä ja etelässä

Poronhoitoalueen eteläisimmän paliskunnan alueesta kuuluu noin puolet yksityisille maanomistajille.
– Maanomistajien kanssa pärjätään kyllä hyvin, minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut, Keränen sanoo.

Ongelmia aiheuttaa sen sijaan toisinaan toinen hyvin iso maanomistaja. Paliskunnan itärajan toisella puolella sijaitsee nimittäin Venäjä, jonka kanssa paliskunnalla on yhteistä rajaa noin 50 kilometriä. Poroja houkuttelevat rajanylityksiin hirviä varten rakennetut hyppyveräjät ja sillat.
– Aikaisemmin olemme voineet hakea poroja takaisin Venäjän puolelta, mutta enää se ei onnistu. Nyt sinne ei pääse, ja jos sattuu, että ahma vetää poron kuolinpantoineen naapurimaahan, niin sinne jää pantakin.

Paliskunnan etelärajalla, joka on siis samalla poronhoitoalueen eteläraja, on 80 kilometriä peura-aitaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä metsäpeuran ja poron risteytymistä. Aita ei kuitenkaan täysin pidä poroja pohjoispuolellaan, koska siinä on portteja ja veräjiä vielä enemmän kuin Venäjän aidassa. Aitaa ei ole myöskään rakennettu koko etelärajan matkalle.
– Kerroimme valtiolle toiveemme aidan jatkamisesta, mutta eipä sillä ollut antaa siihen määrärahoja. Jonkin verran meidän pitää hakea poroja takaisin poronhoitoalueen ulkopuolelta. Varsinkin syksyllä metsästäjät koirineen aiheuttavat näitä rajanylityksiä. Metsäpeuroja puolestaan tulee jonkin verran tälle puolelle, mutta niille on saatu aina poistoluvat, Keränen kertoo.

Metsästyksen suosio Hallan paliskunnan alueella on kasvanut viime vuosina. Metsästysbuumi aiheuttaa lisätöitä poromiehille erotusten aikaan.
– Meillä menee alkuviikko poroja kootessa takaisin yhteen, kun metsästäjät ovat käyneet viikonlopun aikana pelmuuttamassa ne levälleen.

Poroilla hyvät ruokamaat

Hallan paliskunnassa on paljon soita ja vesistöjä.
– Porothan tykkäävät olla järvien ja jokien rannoilla, ja soiden ansiosta hyviä ruokamaita on ihan mukavasti, Keränen sanoo.

Erotus Pölykankaalla. Porukalla seuraillaan, mitä vaatimia vasat seuraavat. Kuva Mari Parpala.

Metsissä sen sijaan ei tapahdu niin mukavia asioita, kun valtio hakkauttaa metsiään yhä enenevässä määrin. Samalla myllerretään maata isolla kädellä.
– Olen tuonut esille jokaisessa Metsähallituksen kanssa käydyssä palaverissa, että maata ei pitäisi kääntää niin ronskisti. Myös hakkuista on käyty paljon neuvotteluja, mutta eivät ne ole oikeastaan koskaan johtaneet mihinkään meidän kannaltamme suotuisaan ratkaisuun.

Tuulivoiman seuraukset on koettu

Paliskunnan alueella sijaitsee Kivivaara-Peuravaaran tuulivoima-alue, jonne on rakennettu vuosien 2016 ja 2017 aikana 30 tuulivoimalaa.
– Uusia myllyjä on tullut viime aikoina 13, ja ensi syksynä rakennetaan vielä yhdeksän. Ne kaikki sijaitsevat poronhoidollisesti merkittävillä alueilla, mikä on kyllä otettu huomioon neuvotteluissa rakentajayhtiön kanssa, Keränen kertoo.

Paliskunnassa on huomattu, että poro ei viihdy tuulimyllyjen lähistöllä. Kivivaara-Peuravaara oli aikaisemmin hyvää laidunaluetta sienimaineen, mutta muututtuaan teollisuusalueeksi porot kulkevat sen läpi vauhdikkaasti suuntanaan poronhoitoalueen eteläraja.
– Meillä on tuulivoima-alueen eteläpuolella nykyään kiintoaita. Joudumme ottamaan porot siellä kiinni, etteivät ne jatka vielä edemmäksi eli poronhoitoalueen ulkopuolelle. Niitä pitää ruokkia sitten siellä, mikä tietysti lisää työtä ja kustannuksia.

Teollisuusalueelle on rakennettu myös paljon talvella auki pidettäviä teitä. Syvän lumen aikana porot kulkevat niitä pitkin pitkiä matkoja aina päätielle saakka.

Nuoria tulijoita on

Hallan paliskunnan poronomistajien keski-ikä on reilun 40 ikävuoden paikkeilla. Poroisäntä Ensio Keränen on iloinen, kun poronhoitajiksi on hakeutunut viime vuosina myös nuorisoa ja naisia. Suuri osa heistä on tullut paliskunnan ulkopuolelta.
– Monet ovat olleet ensin sukulaisillaan töissä ja sitten innostuneet alasta. En tiedä, mikä on syynä nuorison innostumiseen, mutta näin on kuitenkin tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.

Peetu aloitti porohommiin tutustumisen varhain. Kuva Kati Kaartinen.

– Ketään ei sorsita, kaikki ovat tervetulleita. Kun vain saataisiin enemmän käyttöön poromerkkejä, jotka ovat olleet pitempään käyttämättöminä. Mutta se tahtoo olla, että merkistä ei haluta luopua, vaikka olisi kuinka ikääntynyt ja vieläpä ilman perillisiä.

Hallan paliskunta

Kotikunta: Suomussalmi
Pinta-ala: 3548 neliökilometriä
Suurin sallittu eloporomäärä: 2700
Poronomistajia: 65

Lue lisää

MITÄ PALISKUNTIEN KANNATTAA TUULIVOIMABUUMISSA OTTAA HUOMIOON?

Tuulivoiman rakentaminen ei oikeudellisesti katsottuna estä oikeutta harjoittaa poronhoitoa (PHL 3§), mutta käytännössä se hankaloittaa tai saattaa tehdä sen paikoin jopa kokonaan kannattamattomaksi.

Tuulivoiman voimakas edistäminen näkyy poronhoitoalueella konkreettisesti tuulivoimapotentiaalisten alueiden kartoittamisessa ja kaavoittamisessa, hankesuunnittelun vilkkaudessa ja julkisen keskustelun kiivaudessa. Syntyy vaikutelma, että tuulivoimalat pulpahtelevat pian maisemaan kuin sienet sateella. Tuulivoimaa ei kuitenkaan voida rakentaa ilman asianmukaista suunnittelua, kaavaa ja maanvuokraussopimuksia.

--- Teksti: Sanna Hast ja Joni Ylänkö. Kuvat: Sanna Hast ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2022.

Tuulivoimaan liittyvä sopiminen on toistaiseksi ollut niin kirjavaa, että sitä on luonnehdittu jopa 'villiksi länneksi' (HS 9.7.22). Oletpa sitten maanomistaja, poronomistaja, tai molempia – ole tarkkana tuulivoimayhtiön kolkuttaessa ovellesi.

Suurten tuulienergian tuotantoalueiden suunnittelu ja rakentaminen edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia. Voimaloiden vaikutukset alueella on siten arvioitava asianmukaisesti. Näihin arviointeihin on hyvä osallistua ja tutustua, sillä niissä esitetään keinoja tuulivoiman haitallisten vaikutusten pienentämiseksi. Näiden keinojen toteuttamista voi tuulivoimayhtiöiltä vaatia.

Tuulivoimayhtiöt joutuvat joko lunastamaan tai sopimaan maan vuokraamisesta ennen kuin voimaloita voidaan rakentaa. Sopimusmenettelyihin ei ole virallista ohjekirjaa ja sopimisessa maanomistajien ja asianosaisten paliskuntien kanssa vallitsee vähintäänkin vaihtelevat käytännöt.

Ruotsissa tehty selvitys (Kløcker Larsen ym. 2022) punnitsi ruotsalaisten paliskuntien ja erilaisten hanketoimijoiden välillä solmittuja sopimuksia porojen hyvinvoinnin kannalta. Selvityksessä tarkasteltiin yhteensä 15 maankäyttöön liittyvää sopimusta viidestä eri paliskunnasta. Sopimuksista kahdeksan oli tuulivoimayhtiöiden kanssa. Yleisesti voidaan todeta, että sopimusten hyödyt paliskunnille ja poronhoidolle ovat olleet hyvin rajalliset, samalla kun niistä aiheutuu merkittäviä riskejä. Tämä tuli erityisen selkeästi esiin tuulivoimasopimusten kanssa.

Selvityksen mukaan tuulivoimasopimuksissa käytettiin mm. erittäin epäedullisia lausekeyhdistelmiä, joissa (1) annetaan avoin suostumus (sallitaan määrittelemättömät hankkeet), (2) luovutaan valitusoikeudesta viranomaisille tai oikeusistuimeen tai (3) allekirjoitetaan vaitioloehtoja (ei mahdollisuutta kertoa ongelmista tai hakea ulkopuolista apua).

Selvityksen perusteella muodostuu käsitys, että sopimuksilla vahvistetaan eriarvoisia valtasuhteita yhtiöiden eduksi. Vaikuttaa jopa siltä, että sopimukset perustuvat usein 'pakotettuun suostumukseen', eli paliskunnat tekevät sopimuksen, koska eivät näe muutakaan vaihtoehtoa. (Kløcker Larsen ym. 2022.) Helsingin Sanomat (9.7.22) puolestaan kertoi tuulivoimayhtiön arveluttavasta tavasta esimerkiksi kiirehtiä sopimusten tekoa maanomistajien kanssa Kiimingissä. Toimintapa muistuttaa sotien jälkeistä aikaa, kun vesivoimayhtiöt tekivät jälkeenpäin tarkastellen päivänselvästi epäoikeudenmukaisia ja jopa moraalittomia sopimuksia jokivartisten asukkaiden kanssa. Sopimusten kiirehtiminen on tullut tutuksi myös paliskunnille.

Keskenään kilpailevilla tuulivoimayhtiöillä on intressi pyrkiä nopeuttamaan sopimusten tekoa. Jotta sopimisen villi länsi ei kuitenkaan laajenisi villiksi pohjolaksi, muista:

1. Poronhoito-oikeus (PHL 3§) koskettaa koko poronhoitoaluetta. Tuulivoiman rakentaminen vaikuttaa poronhoidon harjoittamiseen vaikeuttaen tämän oikeuden toteutumista. Poronhoidon huomioon ottamiseen tuulivoimahankkeissa velvoittavat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kaavoitus. Tuulivoimayhtiöt eivät voi ohittaa näissä olevia määräyksiä.

2. Aloita vaikuttaminen viimeistään kaavoitus vaiheessa, esimerkiksi jättämällä kaavahuomautukset. Pidä huoli, että hankkeen vaikutukset poronhoidolle selvitetään.

3. Jos sinulle tarjotaan sopimusta paliskunnan osakkaana tai maanomistajana, ota aikalisä. Tuulivoimayhtiö ajaa aina omaa etuaan, minkä vuoksi ensimmäinen tarjous on harvoin se paras. Todellisuudessa hankkeella ei ole kiire, sillä yhtiöt valmistelevat niitä hyvissä ajoin.

4. Perehdy huolella sinulle tarjotun sopimuksen sisältöihin, kysy neuvoa asiantuntijalta tai lakimieheltä. Älä allekirjoita mitään, mitä et ymmärrä.

5. Hankekohtaiset salassapito- ja muut vaitiolosopimukset ovat yleisiä. Muista, että mikään salassapito- tai muu vastaava vaitiolosopimus ei voi estää sinua hankkimasta itsellesi oikeudellista apua tai kysymästä neuvoa oikeudelliselta avustajalta.

6. Keskustele muiden tuulivoiman kanssa tekemisissä olevien paliskuntien kanssa, jaa kokemuksia ja tietoa.

Viitteet

Kløcker Larsen, R., Staffansson, J., Omma, I-A, Lawrence, R. (2022) Paliskuntien ja hanketoimijoiden väliset sopimukset: Vaikutukset porojen hyvinvointiin. (Alkup.) Avtal mellan samebyar och exploatörer: Hur påverkas renens välmående? Senter for Samiska Studier, UiT Norges arktiske universitet. Käännös: Paliskuntain yhdistys 2022, Ei virallinen käännös

Helsingin Sanomat 9.7.2022, Tuulivoimafirma houkutteli allekirjoittamaan vuokrasopimuksia kyseenalaisin keinoin: ”Sopimusasioissa ei pitäisi edetä näin”, katsottu 18.7.2022 https://www.hs.fi/talous/art-2000008869247.html

Lue lisää

SUDET JA TUULIMYLLYT PYRITÄÄN KOHTAAMAAN YHTEISVOIMIN

Poroisäntä Seppo Kyyhkynen

Hirvasnimen paliskunta. Poroisäntä Seppo Kyyhkysen mielestä sekä paliskunnan sisäinen että eri paliskuntien välinen yhteistyö on tärkeää. Myös keskustelu muiden maankäyttäjien kanssa on oltava jatkuvaa.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Sannamari Kyyhkynen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2022.

Tämän poronhoitovuoden viimeiset teurastukset tehtiin Hirvasniemen paliskunnassa tammikuun puolessa välissä. Kemijärvellä sijaitseva teurastamo lihaleikkaamoineen omistetaan yhdessä Pyhä-Kallion paliskunnan kanssa.
– Se on ylpeydenaihe ja osoitus toimivasta yhteistyöstä palkisten välillä, Seppo Kyyhkynen toteaa.

Teurastamossa käsitelty liha on käynyt hyvin kaupaksi.
– Yhteismyyntikanavaa meillä ole, eli jokainen osakas kauppaa omat lihansa. Tuotteet menevät pääasiassa Etelä-Suomeen pitkäaikaisille vakioasiakkaille.

Susi yleistynyt paliskunnan alueella

Viime kevään vasonta sujui hyvin ja syksyllä porot todettiin hyväkuntoisiksi. Erotuksissa nähtiin kuitenkin paljon sekä vasattomia vaatimia että orpoja vasoja.
– Susihavaintoja on tehty kesästä saakka huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Eikä kyse ole pelkästään havainnoista: meidän ja Sallan paliskunnan rajalta löysimme suden jäljiltä yli neljäkymmentä poronraatoa, Kyyhkynen kertoo.

Susi on liikkunut aikaisemmin enimmäkseen vain pohjois-etelä-suunnassa pitkän paliskunnan eteläosissa, mutta tänä vuonna se on ollut aktiivinen koko paliskunnan alueella. Kaatolupia on haettu ja myös saatu, mutta jahtia on vaikeuttanut lumen vähäinen määrä, koska tällöin pedon perään ei päästä moottorikelkalla.
– Muutaman suden kaato ei kuitenkaan poista varsinaista ongelmaa. Jotakin perustavalaatuista pitäisi asialle tehdä, hän toteaa.

Kesälaitumet sijaitsevat Vuotoksen alueella

Paliskunnan poroista suurin osa laiduntaa kesällä paliskunnan keskiosassa sijaitsevalla Vuotoksen alueella.
– Se on kesälaitumena tämän palkisen parasta seutua. Kun porot löysätään talviruokinnasta huhti-toukokuussa, ne suuntaavat suoraan sinne, sen todistavat seurantapannatkin, Kyyhkynen kertoo.

Alueet eroavat toisistaan siten, että eteläosissa asutusta on vähän ja maasto on karua, kun taas vehmaammassa pohjoisessa sijaitsee useita kyliä. Eteläisen alueen erikoisuutena voidaan pitää sitä, että siellä ei ole vasoja merkattu kesäisin enää 15 vuoteen.
– Kaikki lähti siitä, kun yhtenä kesänä porot eivät oikein tokkaantuneet, jolloin vasat jäivät leikkaamatta. Kuitenkin kun erotukset pidettiin loka-marraskuun aikana, vasat saatiin eroteltua ennen kuin ne erosivat emistään.

Tuulivoimaloita tulossa

Nuolivaaran tuulivoimapuiston rakennustyöt ovat tällä hetkellä käynnissä Kemijärven yhteismetsän alueella, Hirvasniemen ja Sallan paliskuntien rajalla. Hirvasniemen paliskunnan puolelle myllyjä rakennetaan 15, Sallan paliskunnan alueelle 2. Tuulivoimaloitten lähistöllä sijaitsee kaksi poroaitaa, joista toinen on Sallan paliskunnan kanssa yhteinen.
– Silloin kun porot lähtevät eteläpuolelta ruokinnan piiristä kesälaitumelle kohti Vuotosta, ne joutuvat kulkemaan tuulivoimaloitten läheltä. Jonkin verran vaatimia jää, tai on siis jäänyt tähän saakka kyseiselle alueelle myös kesäksi, Kyyhkynen kertoo.

Huolena on, kuinka porojen kulkureitit muuttuvat uuden teollisuusalueen valmistuttua.
– Ilmasta katsottuna voimala-alue näyttää hirvittävältä, kyseessä kun ei ole mikään pikkuinen alue. Sinne on rakennettu myös uusia teitä, jotka varmasti vaikuttavat porojen liikkumiseen.

Kyyhkysen mukaan neuvottelut tuulivoimayhtiön kanssa mahdollisista korvauksista ovat vielä kesken. Sopimukseen ei ole ollut helppo päästä, koska molemmilla osapuolilla ovat erilaiset näkemykset tuulimyllyjen vaikutuksista porojen käyttäytymiseen.
– Tuulivoimayhtiö väittää, että vaikutuksia ei ole, kun taas meillä on ihan toisenlaiset tutkimustulokset pohjana.

Kyyhkynen viittaa Ruotsissa tehtyyn porojen GPS-seurantatutkimukseen, jossa on ilmennyt porojen pyrkivän välttelemään tuulivoima-alueita sekä voimaloiden rakentamisen, että niiden toiminnan aikana. Erityisen herkkiä häiriöille porot ovat vasonnan aikana.
– Kun meillä ei ole ennestään kokemusta tuulivoimasta, niin tulevaisuus huolestuttaa. Toinenkin alue on suunnitelmissa aivan Vuotoksen alueen läheisyyteen Pelkosenniemen kunnan alueelle. Siihen olemme ottaneet kielteisen kannan.

Mikä on tilanne 15 vuoden kuluttua?

Seppo Kyyhkystä huolestuttaa tuulivoimaloiden vaikutusten lisäksi Hirvasniemen paliskunnan tulevaisuus, koska paliskunnan osakkaiden keski-ikä on nousussa ja määrä laskussa.
– Poronhoitotöihin osallistuvia on noin puolet vähemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Toki muutamia nuoria osakkaita on tullut mukaan viime vuosien aikana, mutta tällä kehityksellä poronhoitajia on hyvin vähän 10–15 vuoden kuluttua. Itse olen viihtynyt tässä ammatissa todella hyvin, ja toivoisin tälle hienolle elinkeinolle jatkajia. Asiaa auttaisi varmasti myös se, että nuoriso saisi lisää tietoa elinkeinostamme.

Keskustelun oltava rehellistä ja jatkuvaa

On yleisesti tiedossa, että peruskyläläinen tai -kaupunkilainen tietää poronhoidon yksityiskohdista varsin vähän.
– Olen poroisäntänä pyrkinyt siihen, että paikallisten ihmisten kanssa keskustellaan välittömästi, jos porot aiheuttavat esimerkiksi jotain vahinkoja. Rinnakkaiselo paikallisten kanssa onkin sujunut pääsääntöisesti hyvin. Maanviljelijöiden kanssa pidämme välillä palavereja, joissa päivitetään tilannetta ja suunnitellaan uusia toimenpiteitä. Kun toimitaan rehelliseltä pohjalta, kaikki sujuu hyvin, Seppo Kyyhkynen sanoo.

Lue lisää

PORONHOIDON TOIMINTAEDELLYTYKSET ON SÄILYTETTÄVÄ

Korkein hallinto-oikeus antoi tammikuussa kaksi ennakkopäätöstä liittyen Kuusamon Maaningan tuulivoimahankkeeseen. Hankkeen toteuttamista on aiemmin puitu Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

--- Teksti: Sanna Hast. Kuva: Vilma Sanksenaho ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2022.

Hanke sijoittuu kokonaisuudessaan Tolvan paliskunnan keskeiselle vasoma-alueelle. Valituksen alla olivat osayleiskaava, joka olisi mahdollistanut 54 tuulivoimalan rakentamisen, sekä vaihemaakuntakaava, jossa kyseinen alue on määritelty tuulivoimaloiden rakentamisen alueeksi. Tolvan paliskunta vastustaa hanketta, koska se sijoittuu paliskunnan ainoille jäljellä oleville rauhallisille vasonta- ja laidunalueille. Toteutuessaan hanke tulisi tuhoamaan koko paliskunnan poronhoidon kestävää järjestämistä.

Yleiskaavaa koskevassa KHO-päätöksessä todetaan, että kaavan perusteena olevat selvitykset, eritoten ympäristövaikutusten arviointi (YVA), osoittavat kaavan merkittävän kielteiset vaikutukset Tolvan paliskunnan poronhoidolle. Näille ei kaavassa esitetty lievennyskeinoja. Kaava ei siten turvaa poronhoidon toimintaedellytysten turvaamisen lakisääteisiä velvollisuuksia. Kaava kumottiin lainvastaisena ensin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa, mikä nyt KHO:ssa vahvistettiin. KHO-päätös yleiskaavaa koskien on tulevaa oikeuskäytäntöä linjaava vuosikirjapäätös.

Kaava oli lainvastainen

Tolvan asiaa ajanut varatuomari Joni Ylänkö arvioi päätöksen menneen odotetusti.
– Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat alemmille kaavoille tiettyjä vaatimuksia: muun muassa sen, että poronhoidon elinkeinoasema on turvattava. Yleiskaavan tehtävä on osoittaa minne ja millä edellytyksillä tuulivoima konkreettisesti rakennetaan ja miten samalla poronhoidon edellytykset alueella tuulivoimasta huolimatta turvataan. Sitä ei ollut tässä tapauksessa selvitetty riittävällä tavalla, tämä teki osayleiskaavasta lainvastaisen.

Tuulivoima-alueet ja meneillään olevat hankkeet poronhoitoalueella.

KHO:n ennakkopäätös on merkittävä, sillä se osoittaa, että vaatimukset poronhoidon toimintaedellytysten säilyttämisestä koskevat koko poronhoitoaluetta. Ylängön mukaan tässä tapauksessa merkittävää on myös se, että 'KHO tunnusti vasoma-alueen merkityksen poronhoidolle. Kyseessä on pinta-alallisesti pieni paliskunta, jonka käytännössä ainoalle vasoma-alueelle oltiin rakentamassa voimaloita. Oli selvää, että sinne rakentaminen olisi alueen poronhoidolle kuolinisku.'

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaavoja ja maankäyttöhankkeita suunniteltaessa vaikutukset kyseisen paliskunnan poronhoitoon on aidosti selvitettävä ja kohtuuttomat haitalliset vaikutukset on kyettävä lieventämään tai korvaamaan. Alueiden yksityiskohtaisempaa käyttöä ohjaavien kaavojen on perustuttava todellisiin ja riittäviin poronhoitoa koskeviin selvityksiin.

Vaihemaakuntakaavaa koskeva KHO -päätös puolestaan osoittaa, että tuulivoimaa on poronhoitoalueelle edelleen mahdollista rakentaa. Ehkä myös Tolvan paliskunnan alueelle, mutta ei kumotun yleiskaavan esittämällä tavalla. Maakuntakaavoissa seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden osoittamisen tarkoitus on mahdollistaa tuulivoiman rakentamista, mutta samalla on kyettävä turvaamaan poronhoidon harjoittamisen edellytykset. Tuulivoimaa poronhoitoalueelle suunniteltaessa on siis mitä konkreettisimmin kyse poronhoidon ja toisaalta energiantuotannon yhteensovittamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa tuulivoimasta poronhoidolle koituvien vaikutusten selvittämistä aidosti ja aina hanke- ja paliskuntakohtaisesti.

KHO-päätökset lähettävät vahvan viestin alueiden käytön suunnittelijoille ja hanketoimijoille: poronhoitoa ei voi suunnitelmia laatiessa sivuuttaa.

Samaan aikaan Norjassa

Kuusamossa on haikailtu Maaningan hankkeen perään, sillä sen mukana luvatut kiinteistöverotulot jäivät toistaiseksi saamatta. Ehkä hanketta suunnittelevaa yhtiötä tai kuusamolaisia maanomistajia harmittaisi kuitenkin vielä enemmän, jos voimalat todettaisiin laittomiksi vasta sen jälkeen, kun ne ovat jo toiminnassa. Norjassa korkein oikeus nimittäin katsoi viime lokakuussa, että kaksi suurta maatuulivoimapuistoa Fosenin niemimaalla haittaavat poronhoitoa. Korkein oikeus linjasi voimala-alueiden rakentamisen ja käytön jatkamisen laittomaksi. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, miten Norjan öljy- ja energiaministeriössä asian kanssa edetään, mutta yhtä kaikki: 151 tuulivoimalaa töröttää laittomasti porolaitumilla. (HS 11.10.21; Arctic today 2.11.21.)

Poronhoito on vuosisatoja vanha elinkeino pohjoisessa ja se on historiallisesti aina saanut väistyä muiden maankäyttäjien levittäytymisen tieltä. Poronhoito kamppailee kapenevasta elintilasta, ilmastonmuutoksen myötä epävakaisemmiksi muuttuvissa luonnonolosuhteissa – tämän lisäksi sen näkökulma ilmastopoliittisissa tavoitteissa sekä luonnonvarahankkeita edistettäessä pyritään sivuuttamaan. Väistyminen näyttää tulleen tiensä päähän, kun poronhoitajat ympäri Pohjoismaita käyvät oikeustaistoihin tuulimyllyjä vastaan.

KHO-päätökset:

Maaningan tuulivoimaosayleiskaavaa koskeva päätös (KHO:2022:12)
Vaihemaakuntakaavaa koskeva päätös (KHO:2022:11)

Lehtiviitteet:

’Kaksi tuulipuistoa haittaa saamelaisten poronhoitoa, Norjan korkein oikeus linjasi’, Helsingin sanomat HS 11.10.2021
‘The future is unclear for Norway wind turbines ruled a threat to Sámi reindeer herder’s rights’, Arctic today, Reuters 2.11.2021

Lue lisää

OIJÄRVEN PALISKUNTA - EI ENÄÄ TUULIPUISTOJA!

Paliskunnan nuorimmainen tutustumassa poronhoitotöihin. Kuvassa Oijärven paliskunnan poroisäntä Henri Siurua ja Oijärven paliskunnan rahastonhoitaja Leena Siurua heidän tyttärensä Inkan kanssa.

Oijärven paliskunnan alueelle on suunnitteilla tuulipuistohankkeita jo olemassa olevien tuulipuistojen lisäksi.

--- Teksti: Vilma Sanaksenaho. Kuva: Sami Höyhtyä  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2021.

Tuulivoima-alueet, kuten Myllykankaan tuulipuisto, sijoittuvat tällä hetkellä paliskunnan länsilaidalle, rannikolle, mutta ne vaikuttavat jo poronhoitoon alueella. Suunnitelluista tuulivoimala-alueista Ollinkorven tuulipuistohanke sijoittuu poronhoitoalueen laidalle, mutta Yli-Olhavan tuulipuistohanke sijoittuu sisämaahan päin ja sen myötä keskeisille poronhoidon toiminta-alueille. Tämä tulee vaikuttamaan entistä enemmän porojen käyttäytymiseen alueella.

Paliskunnan rajalla sijaitseva porojen kesälaidunalue Muhosuo sijoittuu osittain Ollinkorven tuulipuiston alueelle. Oijärven paliskunnan poroisäntä Henri Siurua on huolissaan suunnitellusta tuulipuistohankkeesta.

– Se rajoittuu ihan poronhoitoalueen rajalle. Se on huono homma, koska porot saattavat kesäksi kulkeutua poronhoitoalueen ulkopuolelle viettämään räkkää.

Myös syksyllä metsästysaikaan metsästyskoirien aiheuttamien häiriöiden vuoksi porot voivat kulkeutua tuulipuistoalueen kautta poronhoitoalueen ulkopuolelle. Tuulipuistohankkeen alueelle rakennettavien teiden myötä porot voivat helposti kulkea esimerkiksi talvisin poronhoitoalueen ulkopuolelle. Tästä aiheutuu ongelmia, lisätöitä ja kustannuksia, kun poroja joudutaan siirtämään. Porot voivat myös kulkeutua rautatielle tai nelostien yli meren puolelle, josta niiden siirtäminen on vaikeampaa johtuen tien vilkkaasta liikenteestä.

Kuulumisia paliskunnista: Oijärven paliskunnassa ja sen lähialueella on useita toiminnassa ja suunnitteilla olevia tuulipuistoja (sijainti viitteellinen). Kartta Paliskuntain yhdistys.

Jo rakennetuista tuulipuistoalueista Myllykankaan alue on hieman vaikeuttanut ja hidastanut poronhoitotöitä, kun metsät on hakattu ja porot esimerkiksi tulevat räkkäsuojaan alueelle ja hajoavat siten pienempiin parttioihin, joita on vaikeampi koota aitaan. Siurua kertoo toisen jo olemassa olevan tuulipuistoalueen, Viinamäen, vaikutuksista:
– Porot ovat pienemmissä tokissa kesällä ja syksyllä niiden hajautuessa alueelle. Siellä ei ole metsää, joten ne on hankala saada sieltä aitaan. Kun laidunmaat pienenevät ja aitapaikat vähenevät, porojen kokoaminen hankaloituu.

Tuulipuistohankkeista aiheutuu laidunten menetysten lisäksi laajemmille alueille ulottuvia välillisiä laidunmenetyksiä sekä laidunten muutoksia. Tutkimuksissa on todettu, että tuulivoima aiheuttaa häiriötä muun muassa syntyvän melun ja liikkeen takia porojen laiduntamiselle vasonta-aikana. Häiriön lisäksi tuulipuistohankkeet vaikuttavat myös porolaitumien monimuotoisuuteen.
– Siellä alueella ei ole enää ruokamaata, joten porojen kokoon ja kuntoon vaikuttaa varmasti. Eihän siellä ole kun sepeliä, missä ne kesät pyörii. Siurua arvioi tuulipuistojen vaikutuksia.

Tuulipuistojen määrän lisääntyessä alueella olisi tärkeää saada entistä enemmän tietoa siitä, miten ne vaikuttavat poroihin ja poronhoitoon. Olisi myös toivottavaa, että poronhoito otettaisiin paremmin huomioon tuulipuistojen kaavoituksessa. Lähtökohtana tulisi olla todellinen mahdollisuus vaikuttaa maankäyttöön alueella toteaa Siurua.
– Aika vähän, mitä on pystynyt vaikuttamaan. Kyllä, jos se mylly rakennetaan, samalailla se rakennetaan, ajatellaan siinä poroja tai ei, että ei jätetä metsiä pystyyn tai ruokamaita jäljelle.

Lisääntyvä tuulivoimarakentaminen on todellinen uhka alueen poronhoidolle. Tulevaisuudessa on toiveena, ettei niitä tulisi alueelle enempää.
– Kyllä, jos koko palkisen alueelle laitetaan tuulimyllyjä joka paikkaan, niin eihän se tule onnistumaan. Poronhoitoalueelle ei yhtään tuulivoimalaa. Ainakaan lisää.

Uusi poronhoitovuosi

Paliskuntaa uhkaavista tekijöistä huolimatta suuntaudutaan tulevaisuuteen ja alkaneeseen uuteen poronhoitovuoteen luottavaisesti. Uusi poronhoitovuosi on pyörähtänyt mukavasti käyntiin ja kesän poronhoitotyöt, vasanleikot, on tämän jutun kirjoitushetkellä saatu päätökseen.
– Kesän vasanleikot päästiin aloittamaan normaalisti. Vasat näyttivät ainakin vielä säilyneen. Työt sujuivat hyvin yhteistyöllä, kiitokset naapuripaliskunnille. Vasatilanne on hyvä verrattuna viime kesään, mutta vielä on pitkä matka syksyn erotuksiin. Toivotaan, että suurin osa säilyisi.

Lue lisää

PALOJÄRVI - TUULIVOIMALOITA KAAVAILLAAN PUOLUSTUSVOIMIEN KIELLOSTA HUOLIMATTA

Palojärven paliskunnassa eletään kaivoshankkeiden ja tuulivoimalasuunnitelmien ristiaallokossa. Honkavaara-Isovaaran tuulivoimahanke meni jo kerran nurin Ylitornion kunnanhallituksessa, mutta vuoden kuluttua hallitus päättikin toisin.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Inka-Maria Vuolo  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2021.

Puolustusvoimat antoi hankkeesta oman lausuntonsa kunnanhallituksen vastakkaisten päätösten välissä. Tuulimyllyjen aiheuttamien tutkahäiriöiden vuoksi se ei halua tuulimyllyjä Rovaniemen sotilaskentän läheisyyteen.
– Mikä kummallisinta, kunta ei ole siitä moksiskaan, vaan on näemmä julistanut sodan puolustusvoimille. Saamieni tietojen mukaan myllyjen määrän tai korkeuden pienentämiselläkään ei olisi vaikutusta puolustusvoimien kantaan, poroisäntä Tapio Vuolo sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että paliskunnan vastustus tuulipuistoja vastaan ei perustu sotilaspoliittisiin tai esimerkiksi maisemallisiin näkökohtiin.
– Me perustamme kielteisen näkökantamme tutkimuksiin, joissa kerrotaan selkeästi, että myllyt ja porot eivät sovi samaan paikkaan. Yhden myllyn vaikutusalue on 15 kilometriä, joten sadan myllyn tuleminen tarkoittaisi, että paliskunnan keskellä sijaitseva alue joutuisi poronhoidon osalta lopetusuhan alle.

Tuulipuiston toteutuminen käytännössä katkaisisi paliskunnan kahtia.
– Tämä raanujärveläisten poronomistajien laidunnusalue on paliskunnan suurin porokeskittymä. Se on suurin myös osakasmäärällä mitattuna. Toista vastaavanlaista keskittymää on vaikea löytää näiltä korkeuksilta tai eteläisemmältä poronhoitoalueelta.

Kun hanke tuli ensimmäisen kerran esille, sitä vastustettiin kansalaisadressilla, johon oli kerätty 1500 nimeä. Adressi sai myös valtakunnallista julkisuutta.
– Kansanliikkeen ansiosta hanke kaatui ensimmäisellä kerralla, mutta vuoden kuluttua adressia ei kunnassa paljon enää muisteltu.

Kaivos-alan kanssa keskustellaan

Palojärven pitkään palkiseen on suunnitteilla useita kaivoshankkeita. Huolta aiheuttavasta tilanteesta huolimatta paliskunta haluaa pitää välit malminetsijöihin asiallisina.
– Tutkimus ei niin haittaa meidän toimintaamme, ja kun saadaan selvyys siitä mitä maaperä sisältää, niin ei tarvitse enää jurnata seuraavaa 200 vuotta maan sisältämän malmin määrästä. Jos tarvitsee ruveta tosissaan vastustamaan, niin katsotaan tilanne sitten uudestaan. Vastustus on joka tapauksessa varmaa, koska on selvää, ettei kaivoksista ainakaan ole mitään hyötyä poronhoidolle, Vuolo toteaa.

Poronhoitovuosi oli heikko

Toukokuussa päättynyt poronhoitovuosi oli Palojärven paliskunnassa heikoin 20 vuoteen.
– Paljon sattui samalle vuodelle. Pienet vasaprosentit, matalat teuraspainot ja suuret määrät kadonneita poroja aiheuttivat sen, että moni poronhoitaja on päässyt vain nollatulokseen. Osa on tehnyt tappiota, Tapio Vuolo sanoo.

Lue lisää

ERÄVOITTO

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Maaningan tuulivoimakaavan. Paliskuntain yhdistyksessä päätöstä pidetään historiallisena, vaikka asia edenneekin vielä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kartta: Paliskuntain yhdistys  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2021.

– Tämä on todella tärkeä päätös, sillä tällä perusteella ei ole koskaan aikaisemmin kumottu kaavaa Suomessa, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

Hallinto-oikeus katsoi Kuusamon Maaningalle suunnitteilla olevan 54 tuulivoimalan puiston aiheuttavan kohtuutonta haittaa poronhoidolle, koska puisto sijoittuisi Tolvan paliskunnan keskeisille laidunalueille. Suunnitellun kaavan mahdollistaman toiminnan vuoksi poronhoidon harjoittamisen edellytykset heikentyisivät olennaisesti.

Erävoitto pitkässä prosessissa

Kaavavalitusasiassa Tolvan paliskuntaa avustanut lakimies Joni Ylänkö arvioi, että hallinto-oikeuden päätös on poronhoidon kannalta merkittävä, koska se on tiettävästi ensimmäinen päätös, joka tunnustaa vasomisalueiden olennaisen merkityksen ja korostaa maakuntakaavan määräystä turvata poronhoidon edellytykset maankäytön suunnitellussa.
– Tässä mielessä se on selkeä erävoitto Tolvan paliskunnalle pitkässä prosessissa, jossa se on puolustanut oikeuttaan harjoittaa poronhoitoa alueella.

Ylängön mukaan päätöksen ennakkopäätösarvosta on kuitenkin liian aikaista puhua.
– Jokainen kaavavalitus on yksilöllinen, ja tämän asian käsittely on kesken. Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen, ja on oletettavaa, että päätöksestä valitetaan Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vasta lopulliset päätökset voivat vaikuttaa ennakkopäätöksinä suuntaan taikka toiseen.

Hanke sijoittuu yksityismaille

Tolvan paliskunta ja useampi muu taho on valittanut aikaisemmin Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitukset ovat tällä hetkellä Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Kuusamon kaupunki päätti vireillä olleista valituksista huolimatta laittaa tuulivoimalle suunnitellun osayleiskaavan voimaan. Tämän päätöksen hallinto-oikeus siis kumosi.
– Maakuntakaavassa annettiin määräys, että alemman asteen suunnittelussa poronhoidon edellytykset tulee turvata. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, eli osayleiskaava ei toteuttanut maakuntakaavan ohjausta, sanoo Paliskuntain yhdistyksen maankäyttöasioihin erikoistunut porotalousneuvoja Marja Anttonen.

Yleisesti ottaen edellytykset poronhoitoon otetaan paremmin huomioon valtion mailla kuin yksityismailla. Kun valtion mailla suunnitellaan maankäyttöön liittyviä toimenpiteitä, tulee suunnitelmista neuvotella aikaisessa vaiheessa paliskunnan kanssa. Yksityismaiden suhteen tätä velvoitetta ei ole, vaikka viranomaismenettelyihin liittyy silloinkin niin sanottu osallistamisvelvollisuus. Maaningan hanke sijoittuu yksityismaille, joten siinäkin mielessä hallinto-oikeuden päätös on merkittävä.
– Lakejahan on noudatettava kaikkialla, olipa kyseessä valtion tai yksityiset maat. Jo hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa todettiin, että tuulivoimahankkeen erikokoiset vaihtoehdot tälle alueelle aiheuttaisivat merkittävää haittaa poronhoidolle, Anttonen sanoo.
– Laissa kielletty kohtuuttoman haitan aiheuttaminen todettiin sitten hallinto-oikeudessa, kun se tarkasteli asiaa maankäyttö- ja rakennuslain kautta.

Tolvan paliskunnan poroisäntä: Hanke on suunniteltu väärälle alueelle

Yli viisi vuotta kestänyt prosessi on vaatinut Tolvan paliskunnalta paljon työtä, koska neuvotteluja on käyty säännöllisesti eri osapuolten kanssa. Valitusten laatiminen on vaatinut myös oman ison työpanoksensa.
– On tietysti kaiken tämän jälkeen hienoa todeta, että poronhoito on otettu huomioon päätöksessä, sanoo Tolvan paliskunnan poroisäntä Olavi Lämsä.

Tuulivoimakaava oli sijoitettu alueelle, jossa vasoo ja laiduntaa paliskunnan poroista 70 prosenttia. Kyseessä on hiljainen kaira, jossa ei tapahdu poronhoidon lisäksi juuri muuta ihmistoimintaa, kun taas alueen ympärillä on asutusta.
– Poroista oli aikaisemmin jonkin verran haittaa maanviljelylle, mutta aktiivisin toimin olemme saaneet porot asettumaan tälle alueelle. Jos tuulivoimapuisto toteutuisi, paliskunnasta ei löytyisi enää tilaa poronhoidolle, Lämsä sanoo.

Hänkin luonnehtii hallinto-oikeuden päätöstä vasta erävoitoksi, koska käsittely jatkunee Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tuulivoimaa sinänsä hän ei kuitenkaan vastusta periaatteellisesti.
– Tämä tuulivoimahanke on vain suunniteltu väärälle alueelle. Paliskunnan rajalle sijoitettuna siitä ei olisi porojen vasomiselle, laidunkierrolle tai poronhoitotöille näin suurta haittaa.

Palojärven paliskunnan poroisäntä: Poro karttaa tuulimyllyjä

Palojärven paliskuntaan on suunnitteilla useita uusia tuulivoimahankkeita. Poroisäntä Tapio Vuolo on iloinen Maaningan päätöksestä.
– Tällainen oikeuden päätös antaa uskoa siihen, ettei kaikkea ole vielä menetetty ja poronhoito voi jatkua, kuten se on tehnyt jo satoja vuosia näillä palkisilla.

Vuolo toteaa, että tutkimukset kertovat selkeästi porojen karttavan tuulivoimapuistoja jopa 15 kilometrin säteellä.
– Monesti puhutaan, että eivät ne porot välitä tuulimyllyistä vaan paremminkin kerääntyvät räkkää pakoon myllyjen ympärille. On kuitenkin huomioitava porojen käyttäytyminen eri vuodenaikoina. Onhan meidänkin paliskunnassa erotusaita aivan tuulimyllyn juurella, mutta siellä käsitellään poroja vain alkutalvesta. Tiedetään, että vaadin on herkimmillään juuri uuden elämän syntymisen aikoihin. Nämä rauhalliset, syrjäiset vasonta-alueet ovat elintärkeitä poronhoidossa. Toivottavasti niitä riittää myös tulevaisuudessa, Tapio Vuolo sanoo.

Mistä on kysymys?

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Maaningan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan huhtikuussa 2021.

Kumousperusteina olivat poronhoidolle ja matkailulle aiheutuvat merkittävät haitat.

Paliskuntain yhdistyksen edustajakokous on vedonnut, että tuulivoimaa ei tule rakentaa tärkeille porolaidunalueille.

Paliskuntain yhdistyksen hallitus totesi kokouksessaan 7/2020, että Maaningan tuulivoimahanke tuhoaa Tolvan paliskunnan mahdollisuudet jatkaa poronhoitoa. Se esitti hankkeesta luopumista tai sen sijoittamista alueelle, jossa se ei haittaa poronhoitoa.

Valtion mailla on sovittu tuulivoiman osalta Paliskuntain yhdistyksen ja Metsähallituksen välisessä yhteistyösopimuksessa (11.1.2021): 'Tuulivoimahankkeista neuvotellaan paliskunnan kanssa jo niin aikaisessa valmisteluvaiheessa, että niiden sijaintiin, laajuuteen ja haittojen minimointiin on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa. Hankkeen valmisteluvaiheessa neuvotellaan mahdollisista kompensaatioista.'

Tolvan paliskunta

• Kotikunta: Posio Pinta-ala: 1 287,8 km2 
• Suurin sallittu eloporomäärä: 1 900 
• Poronomistajia: 61 
• Tolvan paliskunta kuuluu Itäkemijoen merkkipiiriin. Paliskunta sijaitsee Posion kunnan ja pieneltä osin Kuusamon kaupungin alueella. Paliskunta rajoittuu pohjoisessa Sallan, idässä Alakitkan ja Oivangin, etelässä Akanlahden ja lännessä Posion Livon ja Timisjärven palkisiin. 
• Paliskunnan alueesta noin 35 % on valtionmaata ja 65 % yksityismaata. Paliskunnan alueella on kolme suurta suojelualuetta: Riisitunturin kansallispuisto, Ritakorkian suojelualue (Natura) ja Kätkytvaaran suojelualue (Natura).

Lue lisää

'ONNISTUMISTEN ANSIOISTA IKÄVÄT PÄIVÄT UNOHTUVAT'

Aki Nevalainen (vas.) on Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja. 40 vuotta yhtäjaksoisesti kunnallispolitiikassa toiminut Nevalainen haluaa jatkaa kuntapäättäjänä. Innostusta yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen ei vähennä edes haaste käräjille.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Janita Kenttälä ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2020.

– Eihän luottamustehtävien hoitamisesta paljon kiitosta saa, enempikin tulee moitteita, mutta kun toisinaan saa tärkeänä pitämänsä asian päätöksenteossa läpi, niin onhan se palkitsevaa, Aki Nevalainen sanoo.

Kelontekemässä asuvan, poromiehen ammattia harjoittavan kunnallispoliitikon sanomana on myös, että kaikissa poronhoitoalueen kunnanvaltuustoissa pitäisi olla poroelinkeinon edustajia. Vähintään yksi.
– Kyseessä on tämän alueen perinteinen elinkeino, jonka on pystyttävä selviytymään myös uusista haasteista. Vain päätöksenteon kautta elinkeinon ääni kuuluu.

Ei ryhmäkuria eikä valtakunnanpolitiikkaa

Nevalainen sanoo, että valtakunnallinen puoluepolitiikka ei näy juurikaan kuntapolitiikassa.
– Kittilässä yhteistyötä tekevät keskenään eri puolueet kuin valtakunnallisella tasolla. Paljon on kysymys myös henkilökemioista, eli sekin ratkaisee, kuinka ihmiset pärjäävät keskenään. Kunnallistasolla tehdään paikallista politiikkaa ja niin pitää ollakin.

Viimeaikaisista poronhoitoon liittyvistä päätöksistä Nevalainen kertoo esimerkin kaavoituksesta. Kyrön paliskunnassa oli porojen joenylityspaikan kohdalle merkitty kaavaesitykseen mökkitontteja. Poromiesten kuulemisten jälkeen tontit poistettiin esityksestä valtuuston päätöksellä.
– On tärkeää, että poromiehet ja paliskunnat ovat aktiivisesti seuraamassa, mitä suunnitellaan ja päätetään. Poroelinkeinoa uhkaavia hankkeita on tulossa koko ajan lisää.

Nevalainen viittaa uhilla useisiin Kittilän kunnan alueelle suunniteltuihin tuulivoimapuistohankkeisiin.
– Yksityinen tuulivoimahanke, jota ollaan sijoittamassa poronhoidolle erittäin tärkeälle alueelle, on jo kaavoitusvaiheessa. Kunnanvaltuusto päättää siinäkin asiassa, hyväksytäänkö kaava. Itse en kannata tuulivoiman lisärakentamista kunnan alueelle.

Maakuntakaavaan pitää vaikuttaa

Tunturi-Lapin maakuntakaavan päivitys alkaa ensi vuonna. Vaikka maakunnallisessa päätöksenteossa ei kaikilla kunnilla olekaan edustajaa jokaisessa toimikunnassa, kaavaan liittyviä kuulemistilaisuuksia järjestetään kaavan vaikutusalueen kylissä.
– Poromiesten ja paliskuntien täytyy olla vaikuttamassa maakuntakaavan sisältöön, koska maankäytön suunnitteluperiaatteet lyödään siinä lukkoon kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Uuteen kaavaan merkitään mukaan nyt myös poroaidat, joten paliskuntien pitää olla tarkkana, että kaikki merkinnät tulevat kaavaan oikein.

Maakuntakaava on ohjeellinen maankäytön suunnitelma, jonka pohjalta kunnat kaavoittavat.
– Se ei ole sitova, mutta jos sinne on valmiiksi merkitty tuulivoima-alue, niin kyllä kunnalla on pyrkimyksiä sinne tuulivoimaa myös kaavoittaa. Suunnitteluvaiheessa on helpompi tehdä muutoksia kuin kymmenien vuosien päästä valmiiseen kaavaan.
   
Nevalaisen mukaan Kittilän poronhoitajat ovat olleet hyvin tietoisia eri suunnitelmista.
– Aktiivinen asenne johtuu paljolti juuri siitä, että kuntapäättäjissä on useita poroelinkeinon edustajia, jotka tiedottavat vireillä olevista suunnitelmista alueen paliskunnille.

Uusiin vaaleihin

Kelontekemästä kotoisin olevan Nevalaisen kunnallispoliittinen ura alkoi lukioaikana Oulussa, jossa hän asettui ensimmäisen kerran kunnallisvaaliehdokkaaksi 40 vuotta sitten. Kaupunginvaltuutetun pestiin eivät äänet yltäneet, mutta vaalien jälkeen hän pääsi Heinäpään kaupunginosan vaalilautakunnan jäseneksi. Muutaman vuoden kuluttua, kotiseudulle palattuaan, hänet valittiin Kittilän valtuustoon 25-vuotiaana.

Nevalainen ei ollut aikaisemmin ajatellut nousevansa kuntapolitiikan johtotehtäviin, mutta tilanne muuttui viime vaalien jälkeen, kun Kittilän yhdeksästä puolueryhmästä kuusi pyysi häntä kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Tämän jälkeen hänet valittiin myös Lapin liiton valtuuston puheenjohtajaksi.

Kittilän kunnallispoliittiset taistelut ovat saaneet viime vuosina valtakunnallisen huomion. Valtuuston puheenjohtajakaan ei ole tulitukselta välttynyt: ensi vuonna Nevalaisen ja muutaman muun kuntapäättäjien toimia käsitellään oikeudessa.
– Ovathan nämä raskaita prosesseja, mutta käräjille lähtö ei huolestuta, koska tiedän, että en ole tehnyt mitään laitonta. Hyvillä mielillä jatkan kunnallispolitiikassa.

Valtuustoihin tarvitaan lisää poroelinkeinon edustajia

Aki Nevalainen on innostanut kittiläläisiä poronhoitajia lähtemään ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Tilanne näyttää sikäli hyvältä, että tämän hetken tiedon mukaan kolme uutta poroelinkeinon edustajaa on asettumassa ehdolle.
– Uusien valtuutettujen ei tarvitse olla huolissaan kokemattomuudestaan, koska heille annetaan koulutusta siitä, miten päätöksenteko tapahtuu.

Nevalaisen mielestä kunnallisen päätöksenteon kuvioita voisi opettaa jo peruskoulussa.
– Tällöin tiedettäisiin paremmin, mitä kuntapäättäjät tekevät, ja toisaalta kynnys alkaa itse päättäjäksi varmasti madaltuisi. Kuntaliiton kouluttajat tulevat varmasti mielellään kouluille kouluttamaan niin oppilaita kuin tarvittaessa opettajiakin.

Lue lisää

TAISTELUA TUULIMYLLYJÄ VASTAAN

Salailua, uhkailua ja epätietoisuutta. Näillä sanoilla kuvailee Alakylän paliskunnan poroisäntä Jani Jääskö tuulipuistohankkeiden valmistelua.

--- Teksti Timo Rehtonen. Kuva Marja Anttonen. ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2020.

Kittilän kunnassa sijaitsevaan Alakylän paliskuntaan valmistellaan kahta tuulipuistohanketta. Toinen on Metsähallituksen hankeaihio Kellovuoman alueella, toista suunnitellaan yksityismaille Tuohivaaran seudulle. Kolmannestakin on kuultu jo huhuja.
– Nyt on jostakin syystä hoksattu, että täällä Lapissa on vapaata tilaa tuulimyllyille. Samalla unohdetaan kuitenkin niiden katastrofaalinen vaikutus poronhoidolle. Meidän paliskunnalle yksikin tuulipuisto olisi liikaa, kolmen hankkeen toteutuminen tarkoittaisi käytännössä poronhoidon loppumista, Jääskö sanoo.

Tuohivaaran tuulivoimapuisto katkaisisi porojen kulkureitin

Tuohivaara on Alakylän paliskunnan kesä- ja syyslaidunaluetta. Metsähallitus on selvittänyt aikaisemmin läheisen Luuvaran alueen soveltuvuutta tuulivoimahankkeille.
– Käsitykseni mukaan Metsähallitus luopui suunnitelmista juuri sen vuoksi, kun esille tuli alueen merkitys poronhoidolle. Siellä laiduntaa, ja sen kautta kulkee eri vuodenaikoina huomattava osa paliskunnan poroista, noin 3000 eläintä. Myllyillä suljettaisiin porojen luontainen kulkureitti. 

Poroisäntä Jani Jääskö Alakylän paliskunta

Nykyinen hankesuunnitelma sijoittuu yksityismaille, mutta hankealue rajautuu valtion maahan. Kittilän kunnanhallitus päätti käynnistää hankekokonaisuudesta osayleiskaavan laatimisen tämän vuoden helmikuussa. Jani Jääskö kuuli ensimmäisen kerran Tuulialfa Oy:n suunnitelmista vasta samoihin aikoihin, vaikka yhtiö oli aloittanut hankkeen esiselvitystyöt jo vuonna 2015.
– Asiaa on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa, paliskuntaan tai muihin alueella toimijoihin ei ole oltu yhteydessä. Nyt kun yhtiö on ilmoittanut asiasta meille, se on ollut mielestäni melko röyhkeä. Minullekin on todettu, että jos paliskunta ei ole suotuinen hankkeelle, se ei tule saamaan korvauksia euroakaan. Korvauksiksi puolestaan tarjotaan naurettavasti muutamia tuhansia euroja alueesta, jonne olemme juuri suunnittelemassa mittavia investointeja.

Paliskuntain yhdistys on lähettänyt Lapin Ely-keskukselle lausunnon, jonka mukaan hankkeeseen tulee soveltaa YVA-menettelyä (ympäristövaikutusten arviointi).

Myllyt paliskunnan rajapintaan

Metsähallitus suunnittelee tuulivoimapuiston hankeaihiota Kellovuoman alueelle, joka sijaitsee Ounasjoen halkaiseman Alakylän paliskunnan länsipuolella. Kolarin paliskunnan puolella suunnitelma käsittää Venevaara-Hirvasselkä -alueen.
– Tuulipuisto lopettaisi käytännössä läntisen paliskunnan käytön täysin. Paliskunnan viesti Metsähallitukselle onkin, että jos jonnekin on pakko myllyjä tehdä, niin sitten aivan paliskunnan rajapintaan. Ja jos halutaan entistä massiivisempia myllyjä, niin vaihdetaan jo olemassa olevat myllyt isompiin.

Kun tietoa ei ole saatavissa, on kuulopuheitakin kuunneltava.
– Semmoinen huhu pyörii, että paliskunnan eteläisessä osassa, Peittoselän alueella olisi yhteismetsän maa-alueita kyselty tuulivoimakäyttöön. Meidän paliskuntamme poronhoito keskittyy paljolti tuolle alueelle. Jos sinne tulee tuulipuisto, voidaan Alakylän paliskunnan nimi viivata yli paliskuntien kartalta.

Metsähallituksen mukaan sillä ei ole hankesuunnitelmia kyseiselle alueelle.

Jani Jääskö ja Alakylän paliskunta eivät aio pysyä toimettomina uhkien edessä.
– Myllyasia on kiehuttanut täällä mieliä viimeisen puolen vuoden ajan. Nyt on aika reagoida vahvasti näihin järjettömiin suunnitelmiin. Lähtökohtana on, että siellä missä on poronhoitoa, ei voi olla tuulipuistoja, Jani Jääskö toteaa.

Kolarissa päätettiin ensin ja kyseltiin sitten

Venevaara-Hirvasselkä-Kellovuoma -hankesuunnitelma käsittää Kolarin kunnan puolella 17 kilometriä pitkän ja 5 kilometriä leveän alueen. Kolarin paliskunnan poroisäntä Mika E. Satta pitää uskomattomana, että yhden paliskunnan alueelle suunnitellaan näin isoa tuulipuistoa.
– Vuosi sitten meillä paliskunnassa ei ollut mitään tietoa tällaisen mittakaavan suunnitelmista, hän toteaa. 

Poroisäntä Mika E. Satta Kolarin paliskunta

Tämän vuoden tammikuussa hankesuunnitelma oli esillä Kolarin kunnanvaltuustossa. Satta sai tietää asiasta kittiläläisten kollegoiden kautta vain vähän ennen kuin hankkeesta kerrottiin Kolarin paliskunnalle helmikuussa. Huhtikuussa Kolarin kunnanhallitus päätti hyväksyä Metsähallituksen aloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi. Kesäkuussa pidettiin yleisötilaisuus, jossa kansalaisilla ja sidosryhmillä oli mahdollisuus kysellä ja keskustella suunnitelmasta, jota kunnanhallitus oli siis jo alkanut kaavoituksen osalta toteuttaa.
– Tuli semmoinen tunne, että asia on haluttu valmistella hiljaisuudessa. Siinä vaiheessa, kun sitä esiteltiin yleisölle, suunnitelma alkoi olla jo valmis toteutettavaksi, Satta sanoo.

Varpaisillaan ollaan

Mika E. Satta on vaatinut, että paliskunnan edustajan tulee olla läsnä kunnan päätöselimissä, kun kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arvioimista lähdetään viemään eteenpäin.
– En tietenkään osaa sanoa, pystymmekö pysäyttämään hanketta, mutta joka tapauksessa porotalouden täytyy päästä vaikuttamaan hankkeen sisältöön.

Metsähallitus myy hankkeen rakentamisoikeudet myöhemmin valittavalle tuulivoimatoimijalle ja jää valtion maiden omistajaksi ja edunvalvojaksi.
– Voisi sanoa, että tuulivoimayhtiö, joka on vieläpä todennäköisesti ulkomainen, kuorii kerman päältä. Paliskunta joutuu neuvottelemaan mylly-yhtiön kanssa korvauksista, mikä ei varmaankaan ole paliskunnalle kaikista paras lähtökohta.

Tilanne on muuttunut viime vuosina

Vielä muutama vuosi sitten Kolarissa uskottiin vahvasti porotalouteen.
– Olen sanonut aikaisemmin, että Kolarissa on hyvä harjoittaa porotaloutta, koska suuri osa paliskunnan alueesta on valtion maata. Viime vuosina valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen asenne porotalouteen on kuitenkin muuttunut.

Satta sanoo, että valtavien hakkuiden kanssa on niinkin pärjätty – vakavampia ongelmia on syntynyt vasta maanmuokkauksen ja metsien uudistamisen myötä, kun laidunalueet ovat pienentyneet. Tuulivoimapuistojen tulo tarkoittaisi kuitenkin todella suuria vaikeuksia porotaloudelle.
– Itse myllyjen viemän maapohjan lisäksi alueelle on rakennettava iso tiestö, joka niin ikään vie laitumia poroilta. Liikenne lisääntyy ja sitä myötä kasvavat myös liikennevahinkojen määrät.

Porotilamatkailulle tuulivoimapuisto saattaisi olla kuolinisku.
– Tuskin matkailijat ovat luontoarvoja hakiessaan kiinnostuneita valtavan kokoisesta nykyteknologiasta. Ja mitä tapahtuu, kun tuulivoimayhtiö päättää nostaa kytkintä ja jättää ruostuvat romut luontoon? Tuulivoimapuistojen vaikutuksista ympäristöönsä täytyisi käydä nykyistä laajempaa keskustelua. Hankkeita ei pidä lähteä toteuttamaan suin päin ilman tietoa, Satta toteaa.

Eteläinen hankesuunnitelma muutti muotoaan

Helmikuussa Metsähallitus esitteli myös toista, osittain Kolarin, osittain Pellon puolelle sijoittuvaa tuulipuistosuunnitelmaa.
– Totesimme, että siitä voidaan neuvotella, koska kyseessä oli suht’ pieni alue paliskunnan rajalla.

Pellon kunnanhallitus teki kuitenkin kielteisen äänestyspäätöksen Olosvaara-Marjavaara alueen tuulivoimapuiston kaavahankkeen käynnistämisestä.
– Sen jälkeen meille näytettiin kesäkuun yleisötilaisuudessa semmoinen suunnitelma, jossa alue oli laajentunut Kolarin puolella viisinkertaiseksi. Kaavoitusta ei ole tälle vielä haettu, mutta saa nähdä miten käy. Tarkkana pitää olla kunnallisen päätöksenteon kanssa näinä päivinä, Mika E. Satta sanoo.

Jotakin on myös opittu

Palojärven paliskunnan poroisännällä, Tapio Vuololla, on jo muutama voittoisa taistelu tuulimyllyjä vastaan takana. Viime vuonna tuulivoimayhtiö Smart Windpowerin suunnitelmissa oli rakentaa 40–140 myllyn tuulivoimapuisto Ylitornion, Rovaniemen ja Pellon kuntien alueille. Paliskunta, matkailuväki ja Raanujärven rannoille suunniteltavaa massiivista tuulivoimapuistoa vastustava kansalaisliike toivat yhteisrintamana esille kielteisen kantansa. Hanke ei toteutunut. 

Poroisäntä Tapio Vuolo Palojärven paliskunta

Tänä keväänä Vuolo ja Orajärven paliskunnan poroisäntä Mikko Koskenniemi olivat vaikuttamassa Pellon kunnan kielteiseen päätökseen Olosvaara-Marjavaara alueen tuulivoimapuiston käynnistämisestä. Tiukoille se kuitenkin meni.
– Oli torstaipäivä, kun näin netistä asian olevan Pellon kunnanhallituksen esityslistalla. Päätös kaavahankkeesta tehtäisiin jo seuraavana maanantaina. Kuitenkaan kunnanhallituksen jäsenille ei ollut lähetetty siihen mennessä aiheesta edes kokousmateriaalia. Jostakin syystä jopa päättäjiltä pimitettiin tietoja suunnitelman sisällöstä.

Vuolo ja Koskenniemi saivat lausuntonsa lähetettyä kunnanhallituksen jäsenille, vaikkakin koronakriisin vuoksi kunnantalo oli kiinni ja ihmiset vaikeasti tavoitettavissa.
– Paikalliset asukkaat, joita hanke koski, tuskin tiesivät mitään kunnan kaavailuista. Syrjäkylien ikääntynyt väestö ei välttämättä seuraa somea tai kuntien asialistoja, Vuolo toteaa.

Toimenkuva muuttunut

Nykyään Tapio Vuolon toimenkuvaan kuuluu kunnanvaltuustojen ja -hallitusten esityslistojen seuraaminen. Se vie oman aikansa, koska Palojärven paliskunta sijoittuu neljän kunnan; Rovaniemen, Pellon, Ylitornion ja Tervolan alueelle.
– Vaikuttaa siltä, että näitä kaavahankkeita koetetaan toteuttaa pikkuisen salassa. Kaikkea ei välttämättä kerrota kaikille samalla tavalla. Tätäkin suunnitelmaa esiteltiin toisilla sanoilla poroisännille kuin kuntapäättäjille.

Hän ei anna korkeita pisteitä Metsähallituksen toimille.
– Se on lähtenyt massiivisesti ajamaan tuulivoimapuistoja palkisten kriittisiin pisteisiin. Tuntuu, että sen tavoitteena on tukahduttaa poronhoito, koska tänä päivänä on jo olemassa tutkimustuloksia siitä kuinka tuulipuistot ja porotalous eivät sovi yhteen. Metsähallitus ei näistä tutkimustuloksista välitä.

Oman elinkeinon asialla

Pienten kuntien päätökset ovat pienestä kiinni, yhdellä äänellä on esimerkiksi seitsemän hengen kunnanhallituksessa iso merkitys.
– Usein halutaan kannattaa YVA-menettelyä, mutta kaikkien kannalta on helpointa, kun prosessi katkaistaan välittömästi. Tällöin säästetään merkittävästi yhteiskunnan varojakin.

Valituskierre ei ole Vuolon mieleen, mutta siihen lähdetään, jos tarve vaatii.
– Haluamme vain puolustaa oman elinkeinomme olemassaoloa. Näyttää siltä, että ei nähdä porotalouden työllistävää vaikutusta, kun taas tuulipuistojen tuomien työpaikkojen määrää ylistetään. Maailmalta on kuitenkin jo kuultu, että tuulipuistot eivät rakentamisvaiheen jälkeen työllistä juuri ketään. Eivät ainakaan paikallisia, Tapio Vuolo toteaa.

METSÄHALLITUKSEN KOMMENTTEJA POROISÄNTIEN HAASTATTELUUN

Metsähallitus kommentoi tuulipuistohankkeisiin liittyvää juttua

Alakylän paliskunnan viesti Metsähallitukselle on, että jos jonnekin on pakko myllyjä rakentaa, niin sitten aivan paliskunnan rajapintaan.
MH: Metsähallitus on jättänyt alueelle kaavoitusaloitteen hankkeesta, mutta tarkempia hankesuunnitelmia ei ole. Mikäli hanke käynnistyy (kaavoitusaloite hyväksytään), paliskunnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia sen eri toteutusvaihtoehtojen mukaisesti.

Kolarin paliskunnan poroisäntä Mika E. Satta kokee, että Venevaara-Hirvasselkä-Kellovuoma -hankkeen suunnittelussa ei ole noudatettu avoimuutta.
MH: Ei ole ollut salailua, vaan Metsähallitus on keskustellut Kolarin paliskunnan kanssa jo hankeaihiovaiheessa, mutta tarkempaa hankesuunnitelmaa ei ole. Suunnittelu aloitetaan, kun mahdolliset YVA- ja kaavaprosessit alkavat.

Mika E. Satta: – En tietenkään osaa sanoa, pystymmekö pysäyttämään hanketta (Venevaara-Hirvasselkä-Kellovuoma), mutta joka tapauksessa porotalouden täytyy päästä vaikuttamaan hankkeen sisältöön.
MH: Hankkeen sisältöön vaikutetaan parhaiten osallistumalla aktiivisesti mahdolliseen YVA-prosessiin ja kaavan suunnitteluun. Metsähallitus tulee jakamaan tietoa aktiivisesti ja osallistamaan paliskuntia prosessiin.

Mika E. Satta: – Paliskunta joutuu neuvottelemaan mylly-yhtiön kanssa korvauksista, mikä ei varmaankaan ole paliskunnalle kaikista paras lähtökohta.
MH: Metsähallitus on tehnyt keväällä päätöksen, että YVA-prosessissa etsitään mahdollisuuksia minimoida tuulivoimahankkeen mahdollisia haittoja poronhoidolle suunnittelemalla alueen valtion maiden metsätaloustoimia yhdessä paliskunnan kanssa. Mikäli haittoja todetaan hankkeen toteuduttua, niistä voidaan neuvotella edelleen paliskunnan kanssa.

Mika E. Satta: – Olen sanonut aikaisemmin, että Kolarissa on hyvä harjoittaa porotaloutta, koska suuri osa paliskunnan alueesta on valtion maata. Viime vuosina valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen asenne porotalouteen on kuitenkin muuttunut.
MH: Asenne ei ole muuttunut. Porotalous huomioidaan edelleen vastuullisesti Metsähallituksen eri toiminnoissa.

Pellon kunnanhallitus teki kielteisen äänestyspäätöksen Olosvaara-Marjavaara -alueen tuulivoimapuiston kaavahankkeen käynnistämisestä. Mika E. Satta sanoo, että tämän jälkeen kolarilaisille esiteltiin suunnitelmaa, jossa alue oli laajentunut Kolarin puolella viisinkertaiseksi.
MH: Tuulivoimahankkeen koko tarkentuu projektin aikana, ja tästä on ollut kysymys myös Olosvaara-Marjavaara-Nutirova -hankkeessa. Kaavoitusaloitteessa oleva rajaus on jonkin verran laajempi kuin aiemmin esillä ollut karkea rajaus, mutta ei viisinkertainen vaan noin 30 prosenttia laajempi.

Palojärven paliskunnan poroisäntä Tapio Vuolo sanoo, että Metsähallituksen tavoitteena tuntuu olevan poronhoidon tukahduttaminen:
– Tänä päivänä on jo olemassa tutkimustuloksia siitä kuinka tuulipuistot ja porotalous eivät sovi yhteen. Metsähallitus ei näistä tutkimustuloksista välitä.
MH: Metsähallitus keskustelee aina ennalta paliskuntien kanssa toiminnan vaikutuksista poronhoitoon ja etsii ratkaisuja haittojen vähentämiseksi. Kaikki olemassa oleva kokemus ja tutkimustieto hyödynnetään hankkeen suunnittelussa. Mitään hanketta ei ole aloitettu Kolarissa, Kittilässä eikä Pellossa.

NORJALAISILTA UUSI RAPORTTI TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOITOON

Vindkraft eller reindrift (Tuulivoimaa vai poronhoitoa) -raportissa tuodaan esille paliskuntien kokemuksia tuulipuistoista. Ávjovárrin luonnonsuojeluliiton ja tuulivoimaa vastustavan MOTVIND Norge -liikkeen toimittamaan raporttiin on koottu seitsemän Norjan paliskunnan havaintoja.

Poronhoitajat ovat huomanneet, että porot pelkäävät korkeiden ja liikkuvien tuulimyllyjen ääntä, minkä seurauksena ne eivät liiku tuulimyllyjen lähellä. Tuulipuistojen vaikutukset näkyvät muun muassa laidunmaiden menetyksinä (rakennusalueet, tiet ja muu infrastruktuuri), porojen perinteisten reittien muutoksina ja eläinten hyvinvoinnin heikkenemisenä (stressi, petovahinkojen lisääntyminen, vasaprosentin pieneneminen). (Lähteet: Vindkraft eller reindrift, Yle Saame/ Sáárá Seipiharju)

Aikaisemmassa, Uppsalan yliopiston vuonna 2018 julkaisemassa tutkimuksessa tuli esille samantyyppisiä ilmiöitä. Porojen kulkeminen tuulipuiston läheisyydessä aikaisempia, vakiintuneita kulkureittejä pitkin väheni huomattavasti. Rakentamisalueen lähellä porojen havaittiin toisaalta pysähtelevän normaalia enemmän, toisaalta liikkuessaan ottavan normaalia pidempiä askeleita. Näiden seikkojen arvioidaan johtuvan siitä, että porot pelkäävät tuulipuiston alueen ylittämistä. Laitumien käyttö tuulipuiston ympärillä väheni merkittävästi viiden kilometrin säteellä.

EDUSTAJAKOKOUS VAATII METSÄHALLITUKSELTA PORONHOIDON HUOMIOINTIA TUULIVOIMATUOTANNOSSA PORONHOITOALUEELLA

Tuulivoimatuotannon rakentaminen ja suunnittelu on vilkastunut poronhoitoalueella. Metsähallitus on asiassa merkittävä toimija. Metsähallituksen tuulivoimatiimi on valmistellut useita paliskuntien keskeisille laidun- ja toiminta-alueille sijoittuvia hankkeita poronhoitoalueella viime vuosina. Paliskunnat ovat tilanteesta erittäin huolestuneita. 

Tuulivoimahankkeet sijoitetaan kauas asutuksesta. Tällöin ne ovat usein tärkeillä porolaidunmailla. Tuulivoimarakentamisen vuoksi laidunalueet vähenevät ja pirstoutuvat. Erämaisilla alueilla menetetään poroille välttämätön laidun- ja lisääntymisrauha. Poronhoidon toiminta alueella vaikeutuu tai estyy.    

Paliskuntain yhdistyksen ylin päättävä elin, edustajakokous, vaatii Metsähallitukselta poronhoidon huomiointia tuulivoimatuotannon suunnittelussa poronhoitoalueella. Mikäli paliskunta perustellusti osoittaa, että hanke sijoittuu poronhoidon kannalta sopimattomalle alueelle, tulee hankesuunnittelusta luopua. Hankesuunnitelmista tulee neuvotella paliskuntien kanssa niin aikaisessa vaiheessa, että niiden sijaintiin ja laajuuteen on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa.

Lue lisää

MIHIN TUULELLE TUPA?

Tuulivoimalla tuotetaan uusiutuvalla luonnonvaralla saasteetonta energiaa. Siihen olisi mukava suhtautua myönteisesti. Myllyt tuovat mukanaan kuitenkin myös ongelmia. Sen lisäksi, että tuulivoiman väitetään vääristävän kilpailua energiamarkkinoilla, sen vaikutukset tuntuvat, näkyvät ja kuuluvat voimaloiden lähiympäristössä. Poroelinkeinolle tuulivoimapuistoista voi aiheutua monenlaisia haittoja.

---Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Sergei Serdyuk ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2019.

Palojärven paliskunnan poroisäntä Tapio Vuolo:

TUULIMYLLYT EIVÄT SOVI PORONHOITOALUEELLE

Tuulivoimapuisto olisi saattanut olla kuolinisku poronhoidolle.

Tapio Vuolo on huojentunut. Ylitornion kunnanhallitus on vähän aikaa sitten päättänyt, että se hylkää tuulivoimapuiston kaavoitusaloitteen Honkavaara-Isovaara -alueella.

– Helpotus on suuri. Päätöstä ennen elettiin kyllä tuskaista aikaa. Nyt on paljon mukavampi kulkea metsässä, kun ei tarvitse miettiä, kuinka pahalta täällä näyttäisi muutaman vuoden kuluttua.

Tuulivoimayhtiö Smart Windpowerin suunnitelmissa oli rakentaa 40–140 myllyn tuulivoimapuisto Ylitornion, Rovaniemen ja Pellon kuntien alueille. Ensimmäisenä kaavoitusaloitteen hylkäsi Rovaniemi, sitten Ylitornio. Pellon kunnanhallitus ei ehtinyt edes käsitellä asiaa, koska tuulivoimayhtiö itse lakkautti hankkeensa. Nyt yhtiö kertoo odottavansa kunnissa tehtävien ympäristö- ja energiastrategioiden linjauksia tuulivoimasta.

Porotalouden harjoittaminen olisi päättynyt laajalla alueella

Raanujärven rannoille suunniteltu tuulivoimapuisto olisi katkaissut Palojärven paliskunnan kahtia.

– Alue Raanujärveltä Ounasjokeen olisi mennyt poikki, jolloin iso osa laitumista olisi menetetty. Kaikki paliskunnan keskikairan kesälaitumet ja vasamerkintäpaikat ovat juuri sillä alueella. Se olisi ollut tässä paliskunnassa keskikairan porotalouden loppu, Vuolo sanoo.

Aluemenetysten lisäksi ongelmana olisivat olleet itse myllyt. Vuolo muistuttaa tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta, jossa todetaan tuulimyllyjen häiritsevän poroja erityisesti vasoma-aikana.

– Vasova poro pelkää myllyjä eniten, koska se on hyvin herkkä ulkopuolisille häiriöille. Ei se halua olla paikassa, jossa ulisee ja välkkyy.

Teollisuusalueita keskellä metsää

Palojärven paliskunnalla on jo kokemusta tuulimyllyistä, sillä sen alueella Tervolan kunnan puolella pyörii kymmenen myllyä.

– Ne sijaitsevat paliskunnan laidalla, joten niistä ei ole poroille niin paljon haittaa kuin tästä isosta hankkeesta olisi ollut. Tervolassa poronhoidolle ongelmia aiheuttavat lähinnä osittain tuhoutuneet laidunmaat ja myllyille rakennetut lukuisat tiet. Vuolo on huomannut, että aikaisemmin rakennettuja tuulivoimapuistoja on alettu aidata myllyistä sinkoilevien ja putoavien jääkappaleiden takia.

– Kun puhutaan jopa sadoista myllyistä, on kyseessä jumalaton alue. Tässä hankkeessa olisi voinut mennä jopa 10 000 hehtaaria aidan sisään. Se olisi ollut melkoinen metsän keskelle rakennettu teollisuusalue, joka olisi rajoittanut metsässä liikkumista niin eläimiltä kuin ihmisiltä.

Vuolon mielestä tuulivoimaa tulisi sijoittaa jo ennestään rakennetuille alueille, paikkoihin, joissa pääosa sähkön käyttäjistäkin on.

– Tässäkin suunnitelmassa olisi pitänyt vetää 50 kilometriä voimalinjaa Petäjäskoskelle ja halkaista sen lisäksi koko paliskunta vielä etelä-pohjoissuunnassa. On aivan hullua tuoda tuulivoimaloita keskelle metsää.

Ei työllistävää vaikutusta

Palojärven paliskunnassa poroja omistaa 180 osakasta. Suurin osa poronlihasta jatkojalostetaan itse ja myydään suoramyyntinä maailmalle. Tapio Vuolo arvioi, että tuulimyllyjen myötä alueelta olisi hävinnyt yli kolmekymmentä työpaikkaa.

– Valmiit myllyt eivät paljon työllistä. On laskettu, että tässä tapauksessa suora työllistyminen olisi ollut suurimmillaankin vain kymmenen henkilön luokkaa. Jos samalla 35 työpaikkaa olisi menetetty, niin aika paljon oltaisiin oltu työpaikkojen määrän suhteen tappiolla.

Kansa lähti liikkeelle

Ensimmäiset vihjeet Raanujärven rannoille rakennettavasta massiivisesta tuulivoimapuistosta kuultiin jo pari vuotta sitten, mutta virallinen tieto suunnitelmista kerrottiin raanujärveläisille viime syksynä. Kyläläiset eivät ottaneet tietoa vastaan hiljaisesti hyväksyen.

– Joukkovoima lähti liikkeelle, kun matkailuväki ja kylän vakituiset sekä vapaa-ajan asukkaat muodostivat yhtenäisen rintaman. Kuntapäättäjiä aktiivisesti puhuttamalla tähdättiin siihen, että hanke saataisiin stopattua jo alkuvaiheessa, ettei tarvitsisi sitten roikkua seuraavia vuosia valituskierteen luomassa löysässä hirressä.

Kansanliike sai aikaiseksi 300 nimen kunnallisaloitteen ja 1500 nimeä sisältäneen kansalaisadressin.

– Harvoin on tätä kylää niin yhtenäiseksi saatu, Tapio Vuolo naurahtaa, ja muistuttaa, että Raanujärven lisäksi massiivisten myllyjen läsnäolo olisi havaittu hyvin laajalla alueella.

– Myllyjen kokoa on vaikea käsittää. Romakkavaaran laki on lähes 300 metrissä, Raanujärven pinta melkein 100 metrissä. Jos mylly sijoitettaisiin järven tasolle, myllyn lapa pyörisi samalla tasolla kuin Romakkavaaran päällä olevan 120 metriä korkean maston varoitusvalo vilkkuu.

Tuulivoima ei innosta

Ylitornion kunta on ilmoittanut linjaavansa kantansa tuulivoimaan kunnan ympäristöstrategian yhteydessä. Tapio Vuolo toivoo, että linjaus ottaisi huomioon olemassa olevat rakenteet ja elinkeinot.

– Kun tämä on myös mökkipaikkakunta, täytyy muistaa, että tuulivoimapuisto romahduttaisi myös vapaa-ajan asuntojen arvon. Kukapa haluaisi mökkeillä tuulimyllyjen ulinassa ja välkkeessä.

Tuulivoimahankkeita on meneillään ympäri Lappia. Vuolo on saanut aiheeseen liittyviä yhteydenottoja ympäri Suomea.

– Ylitornion kunnanhallituksen päätöksen jälkeen ihmiset soittivat Helsingin ja Sodankylän väliltä koko sen ja seuraavan päivän ajan. Paljon oltiin kiitollisia tehdystä työstä, mutta osa puheluita koski jo tulevaisuutta. Heille kerroin, että kantani on selvä. Tuulimyllyt eivät sovi poronhoitoalueelle. Eivät vähimmässäkään määrin.

Kunnanhallituksen jäsenet eivät halunneet edistää maiseman ja elinkeinojen tuhoamista

Ylitornion kunnanhallitus hylkäsi helmikuun 2019 kokouksessaan Honkavaara-Isovaara -alueen tuulivoimapuiston kaavoitusaloitteen. Myös Reväsvaaran kaavoitusaloite hylättiin.

Ylitornion kunnanhallituksen tavoitetuista jäsenistä Heli Syväjärvi, Arto Salmi ja Martti Koivuranta (päätöstä mukana tekemässä ollut varajäsen) ovat varsin saman mielisiä tuulipuiston vaikutuksista luontoon ja elinkeinoihin:

– Maisemallinen tuho olisi ollut täydellinen, sillä 250 metriä korkeat myllyt järven itäpuolisen vaarajonon päällä olisi ollut toteutuessaan hirvittävä ympäristötuho. Tämä olisi mittaluokaltaan ohittanut jopa Talvivaaran ympäristörikokset. (Koivuranta)

– Olisi pilannut Suomenkin mittakaavassa tärkeän järvi- ja virkistysalueen. Myös porojen laidunalueet olisi pilattu lopullisesti. (Salmi)

– Tuulivoimapuisto oli mittaluokaltaan massiivinen. Minulle oli tärkeää kuunnella ja kuulla heidän mielipiteitä, joiden elämään hanke toteutuessaan olisi vaikuttanut; alueen asukkaita, mökkiläisiä, matkailuyrittäjiä ja poromiehiä. Kuntapäättäjänä en voinut ’myydä’ yhtä kylää. (Syväjärvi).

Myös matkailun tulevaisuus ja kiinteistöjen arvon aleneminen olivat huolena:

– Kuntamme pohjoisten alueiden matkailuelinkeinon kova kasvu olisi pysähtynyt. Kesämökkejä ja asuinkiinteistöjä on Raanujärven ja Vietosen alueella yli 400. Niiden omistajat olisivat kiinteistöjen arvon alenemisena menettäneet korvauksetta 6–8 miljoonaa euroa. Samalla ympärillä olevat yksityismaat olisivat tulleet rakennuskelvottomiksi. (Koivuranta)

Jari Angeria ei vastustanut tuulivoimahanketta. Hän olisi toivonut, että asiassa olisi edetty ympäristövaikutusten arvioimiseen asti.

– Olisin hyväksynyt YVA-selvityksen, joka olisi perusteellisesti tutkinut haitat ja vaikutteet alueista, jonne voimaloita suunniteltiin. YVA-selvitys ei ole vielä oikeutus rakentamiseen.

Ylitornion linjaus tuulivoimaa kohtaan tehdään kunnan ympäristöstrategian käsittelyn yhteydessä. Millainen tämän linjauksen tulisi mielestäsi olla?

– Sen pitää olla linjaus siitä, mihin ja minkä kokoisia tuulipuistoja kunnan alueella voidaan toteuttaa. Tuulivoimalat ovat ympäristöystävällisin energialähde. Myös Ylitornion kunnan talous tarvitsee niistä saatavat kiinteistöverotulot. (Angeria)

– Uusiutuvana energiana tuulivoima on tulevaisuudessa kannatettava vaihtoehto. Sen sijoittaminen kuitenkin tulisi tehdä niin, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa alueella oleville elinkeinoille. (Syväjärvi)

– Tuulimyllyt pitää tehdä sinne minne paikalliset ihmiset niitä haluavat, ja sinne missä niiden sähköenergia käytetään ja kulutetaan. Tehtaiden savupiippujen viereen ne ehkä parhaiten sopisivat, ja meren rannikoille. (Koivuranta)

Martti Koivuranta edustaa vasemmistoliittoa, muut sähköpostilla vastanneet kunnanhallituksen jäsenet ovat keskustalaisia.

Metsähallituksen Olli-Matti Tervaniemi:

Tuulivoimahankkeissa poroelinkeino on merkittävin keskustelukumppani

Valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen tehtäviin on kirjattu, että ’Metsähallitus mahdollistaa valtion tehokkaan käytön tuulivoimassa. Taustalla on halu edistää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista’. Metsähallituksen mukaan ’on tärkeää, että tuulivoiman maankäyttötarpeet yhteensovitetaan muiden maankäyttömuotojen kanssa’. (www.metsa.fi/tuulivoima)

Olli-Matti Tervaniemi on toiminut ympäristöasiantuntijana Metsähallituksen Tuulitiimissä sen perustamisesta lähtien. Kymmenen vuoden aikana tiimi on etsinyt ja valmistellut tuulivoimalle sopivia kohteita valtion metsien alueilta. Silloin kun tuulivoimahanke sijoittuu poronhoitoalueelle, Tervaniemen tehtäväkenttään kuuluu keskustelu paliskuntien kanssa.

– Olipa hanke missä vaiheessa tahansa, tärkeintä on yhteydenpito. Paikalliset poromiehet ja paliskunta ovat asiantuntijoita, joiden kanssa näitä asioita täytyy ratkaista. Voidaan sanoa, että he ovat merkittävin keskustelukumppani, koska poronhoito vaikuttaa hyvin laajalla alueella, Tervaniemi sanoo.

Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin

Kun mahdollinen tuulivoimalle sopiva alue on löytynyt ja hanketta päätetään viedä eteenpäin, Tuuli-tiimin ja paliskunnan välillä alkaa keskustelu ja alueen analysointi.

– Lähdemme kyselemään poronhoidon paikkatietoaineiston pohjalta, millaisia ajatuksia hanke herättää.

On selvää, että kaikilla tuulivoimahankkeilla on jokin vaikutus poronhoitoon. Porotalouden näkökulmasta maankäytölliset muutokset ovat aina enempi tai vähempi haitallisia, tai ainakin huomioon otettavia, Tervaniemi sanoo ja korostaa tiedon kulun merkitystä.

– Se on opittu vuosien varrella, että varhainen liikkeellelähtö on tärkeää. Toinen oppi on se, että kokoonnumme niin monta kertaa paliskunnan kanssa kuin on tarvetta. Kokoontumisia voi olla siis paljon.

Uusin hanke Sodankylässä

Tällä hetkellä Tuuli-tiimin selvittelyn kohteena on Nuttiot-alue Sattasniemen paliskunnassa, Sodankylässä.

– Tässä vaiheessa kerätään mielipiteitä ja aineistoa hankkeen peruslinjojen muotoilemiseksi.

Etsitään siis esimerkiksi voimaloille, sähkölinjoille ja teille parhaita mahdollisia sijoituspaikkoja. Seuraavan kahden vuoden aikana viisastutaan monista eri asioista puolin ja toisin.

Tarkoituksena on, että ympäristövaikutusten arviointi- ja kaavoitusprosessien kautta hanke kehitetään mahdollisimman toteuttamiskelpoiseksi kaikkien kannalta.

– Meidän tehtävänämme on muodostaa hankevaihtoehtoja, joista valitaan toimivin ratkaisu. Se kaikille osapuolille sopiva lopullinen toteutus on sitten jotain sellaista, jota ei tässä vaiheessa voi vielä edes oikein ennakoida, Olli-Matti Tervaniemi sanoo.

Eikö hanketta uskalleta vastustaa?

Jaakko Ojaniemi kysyi Lapin Kansan yleisönosastolla 12.3.2019 kirjoituksessaan ’Tuulivoimaa vai poronhoitoa?’, kuinka poroisännät ovat voineet hyväksyä tuulivoiman rakentamisen parhaille porolaitumille Sallan yhteismetsän mailla. Hän kertoo kysyneensä asiasta muutamalta poromieheltä. – He vastasivat, etteivät uskalla julkisesti vastustaa hanketta, koska Sallan yhteismetsän hoitokuntaan kuuluu vaikutusvaltaisia poroisäntiä ja vastustajille voi tulla vaikeuksia paliskunnan taholta, Ojaniemi kirjoittaa.

Sallan paliskunnan poroisäntä Pasi Oinas kiistää jyrkästi väitteet painostuksesta.

– Kaavan lausuntovaiheessa jokaisella asianosaisella on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaan liittyen. Kenenkään ei tarvitse pelätä painostusta paliskunnan taholta, vaan jokainen osakkaamme saa ilmaista mielipiteensä, oli se millainen tahansa.

– Näistä haastavista, käytettävissä olevista palikoista yritämme yhdessä rakentaa paliskuntamme kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen. Lausunnoissaan paliskunta on tuonut esiin kaavahankkeesta aiheutuvia haittoja ja porotaloudelle aiheutettujen haittojen täysimääräistä korvaamista, Oinas kommentoi Jaakko Ojaniemen yleisönosastokirjoitusta.

Tutkimukset: Porot välttelevät tuulipuistoja vasoma-aikana

Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan porot eivät halua laiduntaa tuulipuistojen lähellä vasoma-aikana. Sama ilmiö on todettu sekä tuulipuiston rakentamis- että tuotantoaikoina.

Tutkimusten mukaan porojen kulkeminen tuulipuiston läheisyydessä aikaisempia, vakiintuneita kulkureittejä väheni huomattavasti. Rakentamisalueen lähellä porojen havaittiin toisaalta pysähtelevän normaalia enemmän, toisaalta liikkuessaan ottavan normaalia pidempiä askeleita. Näiden seikkojen arvioidaan johtuvan siitä, että porot pelkäävät tuulipuiston alueen ylittämistä.

Porot myös siirtävät elinpiirinsä kauas tuulimyllyistä ja liikkuvat aikaisempaa huomattavasti vähemmän alueella, jonne on rakennettu tuulipuisto. Jopa pelkkä voimaloiden näkyminen vaikuttaa porojen laitumien valintaan: tutkimuksessa todettiin, että porot käyttävät merkittävästi vähemmän laitumia, joille tuulipuiston voimalat näkyvät.

Kattavammin Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksista Poromies-lehden numeroissa 1/2017 ja 6/2018.

Lue lisää