Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

16.4.2019

MIHIN TUULELLE TUPA?

Tuulivoimalla tuotetaan uusiutuvalla luonnonvaralla saasteetonta energiaa. Siihen olisi mukava suhtautua myönteisesti.

Myllyt tuovat mukanaan kuitenkin myös ongelmia. Sen lisäksi, että tuulivoiman väitetään vääristävän kilpailua energiamarkkinoilla, sen vaikutukset tuntuvat, näkyvät ja kuuluvat voimaloiden lähiympäristössä.

Poroelinkeinolle tuulivoimapuistoista voi aiheutua monenlaisia haittoja.
---Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Sergei Serdyuk ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2019.
Voit ostaa lehden https://www.lehtiluukku.fi/pub?id=209814



Palojärven paliskunnan poroisäntä Tapio Vuolo:

TUULIMYLLYT EIVÄT SOVI PORONHOITOALUEELLE

Tuulivoimapuisto olisi saattanut olla kuolinisku poronhoidolle.

Tapio Vuolo on huojentunut. Ylitornion kunnanhallitus on vähän aikaa sitten päättänyt, että se hylkää tuulivoimapuiston kaavoitusaloitteen Honkavaara-Isovaara -alueella.

– Helpotus on suuri. Päätöstä ennen elettiin kyllä tuskaista aikaa. Nyt on paljon mukavampi kulkea metsässä, kun ei tarvitse miettiä, kuinka pahalta täällä näyttäisi muutaman vuoden kuluttua.

Tuulivoimayhtiö Smart Windpowerin suunnitelmissa oli rakentaa 40–140 myllyn tuulivoimapuisto Ylitornion, Rovaniemen ja Pellon kuntien alueille. Ensimmäisenä kaavoitusaloitteen hylkäsi Rovaniemi, sitten Ylitornio. Pellon kunnanhallitus ei ehtinyt edes käsitellä asiaa, koska tuulivoimayhtiö itse lakkautti hankkeensa. Nyt yhtiö kertoo odottavansa kunnissa tehtävien ympäristö- ja energiastrategioiden linjauksia tuulivoimasta.

Porotalouden harjoittaminen olisi päättynyt laajalla alueella

Raanujärven rannoille suunniteltu tuulivoimapuisto olisi katkaissut Palojärven paliskunnan kahtia.

– Alue Raanujärveltä Ounasjokeen olisi mennyt poikki, jolloin iso osa laitumista olisi menetetty. Kaikki paliskunnan keskikairan kesälaitumet ja vasamerkintäpaikat ovat juuri sillä alueella. Se olisi ollut tässä paliskunnassa keskikairan porotalouden loppu, Vuolo sanoo.

Aluemenetysten lisäksi ongelmana olisivat olleet itse myllyt. Vuolo muistuttaa tuoreesta ruotsalaistutkimuksesta, jossa todetaan tuulimyllyjen häiritsevän poroja erityisesti vasoma-aikana.

– Vasova poro pelkää myllyjä eniten, koska se on hyvin herkkä ulkopuolisille häiriöille. Ei se halua olla paikassa, jossa ulisee ja välkkyy.

Teollisuusalueita keskellä metsää

Palojärven paliskunnalla on jo kokemusta tuulimyllyistä, sillä sen alueella Tervolan kunnan puolella pyörii kymmenen myllyä.

– Ne sijaitsevat paliskunnan laidalla, joten niistä ei ole poroille niin paljon haittaa kuin tästä isosta hankkeesta olisi ollut. Tervolassa poronhoidolle ongelmia aiheuttavat lähinnä osittain tuhoutuneet laidunmaat ja myllyille rakennetut lukuisat tiet. Vuolo on huomannut, että aikaisemmin rakennettuja tuulivoimapuistoja on alettu aidata myllyistä sinkoilevien ja putoavien jääkappaleiden takia.

– Kun puhutaan jopa sadoista myllyistä, on kyseessä jumalaton alue. Tässä hankkeessa olisi voinut mennä jopa 10 000 hehtaaria aidan sisään. Se olisi ollut melkoinen metsän keskelle rakennettu teollisuusalue, joka olisi rajoittanut metsässä liikkumista niin eläimiltä kuin ihmisiltä.

Vuolon mielestä tuulivoimaa tulisi sijoittaa jo ennestään rakennetuille alueille, paikkoihin, joissa pääosa sähkön käyttäjistäkin on.

– Tässäkin suunnitelmassa olisi pitänyt vetää 50 kilometriä voimalinjaa Petäjäskoskelle ja halkaista sen lisäksi koko paliskunta vielä etelä-pohjoissuunnassa. On aivan hullua tuoda tuulivoimaloita keskelle metsää.

Ei työllistävää vaikutusta

Palojärven paliskunnassa poroja omistaa 180 osakasta. Suurin osa poronlihasta jatkojalostetaan itse ja myydään suoramyyntinä maailmalle. Tapio Vuolo arvioi, että tuulimyllyjen myötä alueelta olisi hävinnyt yli kolmekymmentä työpaikkaa.

– Valmiit myllyt eivät paljon työllistä. On laskettu, että tässä tapauksessa suora työllistyminen olisi ollut suurimmillaankin vain kymmenen henkilön luokkaa. Jos samalla 35 työpaikkaa olisi menetetty, niin aika paljon oltaisiin oltu työpaikkojen määrän suhteen tappiolla.

Kansa lähti liikkeelle

Ensimmäiset vihjeet Raanujärven rannoille rakennettavasta massiivisesta tuulivoimapuistosta kuultiin jo pari vuotta sitten, mutta virallinen tieto suunnitelmista kerrottiin raanujärveläisille viime syksynä. Kyläläiset eivät ottaneet tietoa vastaan hiljaisesti hyväksyen.

– Joukkovoima lähti liikkeelle, kun matkailuväki ja kylän vakituiset sekä vapaa-ajan asukkaat muodostivat yhtenäisen rintaman. Kuntapäättäjiä aktiivisesti puhuttamalla tähdättiin siihen, että hanke saataisiin stopattua jo alkuvaiheessa, ettei tarvitsisi sitten roikkua seuraavia vuosia valituskierteen luomassa löysässä hirressä.

Kansanliike sai aikaiseksi 300 nimen kunnallisaloitteen ja 1500 nimeä sisältäneen kansalaisadressin.

– Harvoin on tätä kylää niin yhtenäiseksi saatu, Tapio Vuolo naurahtaa, ja muistuttaa, että Raanujärven lisäksi massiivisten myllyjen läsnäolo olisi havaittu hyvin laajalla alueella.

– Myllyjen kokoa on vaikea käsittää. Romakkavaaran laki on lähes 300 metrissä, Raanujärven pinta melkein 100 metrissä. Jos mylly sijoitettaisiin järven tasolle, myllyn lapa pyörisi samalla tasolla kuin Romakkavaaran päällä olevan 120 metriä korkean maston varoitusvalo vilkkuu.

Tuulivoima ei innosta

Ylitornion kunta on ilmoittanut linjaavansa kantansa tuulivoimaan kunnan ympäristöstrategian yhteydessä. Tapio Vuolo toivoo, että linjaus ottaisi huomioon olemassa olevat rakenteet ja elinkeinot.

– Kun tämä on myös mökkipaikkakunta, täytyy muistaa, että tuulivoimapuisto romahduttaisi myös vapaa-ajan asuntojen arvon. Kukapa haluaisi mökkeillä tuulimyllyjen ulinassa ja välkkeessä.

Tuulivoimahankkeita on meneillään ympäri Lappia. Vuolo on saanut aiheeseen liittyviä yhteydenottoja ympäri Suomea.

– Ylitornion kunnanhallituksen päätöksen jälkeen ihmiset soittivat Helsingin ja Sodankylän väliltä koko sen ja seuraavan päivän ajan. Paljon oltiin kiitollisia tehdystä työstä, mutta osa puheluita koski jo tulevaisuutta. Heille kerroin, että kantani on selvä. Tuulimyllyt eivät sovi poronhoitoalueelle. Eivät vähimmässäkään määrin.

KUNNANHALLITUKSEN JÄSENET EIVÄT HALUNNEET EDISTÄÄ MAISEMAN JA ELINKEINOJEN TUHOAMISTA

Ylitornion kunnanhallitus hylkäsi helmikuun 2019 kokouksessaan Honkavaara-Isovaara -alueen tuulivoimapuiston kaavoitusaloitteen. Myös Reväsvaaran kaavoitusaloite hylättiin.

Ylitornion kunnanhallituksen tavoitetuista jäsenistä Heli Syväjärvi, Arto Salmi ja Martti Koivuranta (päätöstä mukana tekemässä ollut varajäsen) ovat varsin saman mielisiä tuulipuiston vaikutuksista luontoon ja elinkeinoihin:

– Maisemallinen tuho olisi ollut täydellinen, sillä 250 metriä korkeat myllyt järven itäpuolisen vaarajonon päällä olisi ollut toteutuessaan hirvittävä ympäristötuho. Tämä olisi mittaluokaltaan ohittanut jopa Talvivaaran ympäristörikokset. (Koivuranta)

– Olisi pilannut Suomenkin mittakaavassa tärkeän järvi- ja virkistysalueen. Myös porojen laidunalueet olisi pilattu lopullisesti. (Salmi)

– Tuulivoimapuisto oli mittaluokaltaan massiivinen. Minulle oli tärkeää kuunnella ja kuulla heidän mielipiteitä, joiden elämään hanke toteutuessaan olisi vaikuttanut; alueen asukkaita, mökkiläisiä, matkailuyrittäjiä ja poromiehiä. Kuntapäättäjänä en voinut ’myydä’ yhtä kylää. (Syväjärvi)

Myös matkailun tulevaisuus ja kiinteistöjen arvon aleneminen olivat huolena:

– Kuntamme pohjoisten alueiden matkailuelinkeinon kova kasvu olisi pysähtynyt. Kesämökkejä ja asuinkiinteistöjä on Raanujärven ja Vietosen alueella yli 400. Niiden omistajat olisivat kiinteistöjen arvon alenemisena menettäneet korvauksetta 6–8 miljoonaa euroa. Samalla ympärillä olevat yksityismaat olisivat tulleet rakennuskelvottomiksi. (Koivuranta)

Jari Angeria ei vastustanut tuulivoimahanketta. Hän olisi toivonut, että asiassa olisi edetty ympäristövaikutusten arvioimiseen asti.

– Olisin hyväksynyt YVA-selvityksen, joka olisi perusteellisesti tutkinut haitat ja vaikutteet alueista, jonne voimaloita suunniteltiin. YVA-selvitys ei ole vielä oikeutus rakentamiseen.

Ylitornion linjaus tuulivoimaa kohtaan tehdään kunnan ympäristöstrategian käsittelyn yhteydessä. Millainen tämän linjauksen tulisi mielestäsi olla?

– Sen pitää olla linjaus siitä, mihin ja minkä kokoisia tuulipuistoja kunnan alueella voidaan toteuttaa. Tuulivoimalat ovat ympäristöystävällisin energialähde. Myös Ylitornion kunnan talous tarvitsee niistä saatavat kiinteistöverotulot. (Angeria)

– Uusiutuvana energiana tuulivoima on tulevaisuudessa kannatettava vaihtoehto. Sen sijoittaminen kuitenkin tulisi tehdä niin, ettei siitä aiheudu merkittävää haittaa alueella oleville elinkeinoille. (Syväjärvi)

– Tuulimyllyt pitää tehdä sinne minne paikalliset ihmiset niitä haluavat, ja sinne missä niiden sähköenergia käytetään ja kulutetaan. Tehtaiden savupiippujen viereen ne ehkä parhaiten sopisivat, ja meren rannikoille. (Koivuranta)

Martti Koivuranta edustaa vasemmistoliittoa, muut sähköpostilla vastanneet kunnanhallituksen jäsenet ovat keskustalaisia.

Metsähallituksen Olli-Matti Tervaniemi:

TUULIVOIMAHANKKEISSA POROELINKEINO ON MERKITTÄVIN KESKUSTELUKUMPPANI

Valtion metsiä hallinnoivan Metsähallituksen tehtäviin on kirjattu, että ’Metsähallitus mahdollistaa valtion tehokkaan käytön tuulivoimassa. Taustalla on halu edistää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista’. Metsähallituksen mukaan ’on tärkeää, että tuulivoiman maankäyttötarpeet yhteensovitetaan muiden maankäyttömuotojen kanssa’. (www.metsa.fi/tuulivoima)

Olli-Matti Tervaniemi on toiminut ympäristöasiantuntijana Metsähallituksen Tuulitiimissä sen perustamisesta lähtien. Kymmenen vuoden aikana tiimi on etsinyt ja valmistellut tuulivoimalle sopivia kohteita valtion metsien alueilta. Silloin kun tuulivoimahanke sijoittuu poronhoitoalueelle, Tervaniemen tehtäväkenttään kuuluu keskustelu paliskuntien kanssa.

– Olipa hanke missä vaiheessa tahansa, tärkeintä on yhteydenpito. Paikalliset poromiehet ja paliskunta ovat asiantuntijoita, joiden kanssa näitä asioita täytyy ratkaista. Voidaan sanoa, että he ovat merkittävin keskustelukumppani, koska poronhoito vaikuttaa hyvin laajalla alueella, Tervaniemi sanoo.

Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin

Kun mahdollinen tuulivoimalle sopiva alue on löytynyt ja hanketta päätetään viedä eteenpäin, Tuuli-tiimin ja paliskunnan välillä alkaa keskustelu ja alueen analysointi.

– Lähdemme kyselemään poronhoidon paikkatietoaineiston pohjalta, millaisia ajatuksia hanke herättää.

On selvää, että kaikilla tuulivoimahankkeilla on jokin vaikutus poronhoitoon. Porotalouden näkökulmasta maankäytölliset muutokset ovat aina enempi tai vähempi haitallisia, tai ainakin huomioon otettavia, Tervaniemi sanoo ja korostaa tiedon kulun merkitystä.

– Se on opittu vuosien varrella, että varhainen liikkeellelähtö on tärkeää. Toinen oppi on se, että kokoonnumme niin monta kertaa paliskunnan kanssa kuin on tarvetta. Kokoontumisia voi olla siis paljon.

Uusin hanke Sodankylässä

Tällä hetkellä Tuuli-tiimin selvittelyn kohteena on Nuttiot-alue Sattasniemen paliskunnassa, Sodankylässä.

– Tässä vaiheessa kerätään mielipiteitä ja aineistoa hankkeen peruslinjojen muotoilemiseksi.

Etsitään siis esimerkiksi voimaloille, sähkölinjoille ja teille parhaita mahdollisia sijoituspaikkoja. Seuraavan kahden vuoden aikana viisastutaan monista eri asioista puolin ja toisin.

Tarkoituksena on, että ympäristövaikutusten arviointi- ja kaavoitusprosessien kautta hanke kehitetään mahdollisimman toteuttamiskelpoiseksi kaikkien kannalta.

– Meidän tehtävänämme on muodostaa hankevaihtoehtoja, joista valitaan toimivin ratkaisu. Se kaikille osapuolille sopiva lopullinen toteutus on sitten jotain sellaista, jota ei tässä vaiheessa voi vielä edes oikein ennakoida, Olli-Matti Tervaniemi sanoo.

EIKÖ HANKETTA USKALLETA VASTUSTAA?

Jaakko Ojaniemi kysyi Lapin Kansan yleisönosastolla 12.3.2019 kirjoituksessaan ’Tuulivoimaa vai poronhoitoa?’, kuinka poroisännät ovat voineet hyväksyä tuulivoiman rakentamisen parhaille porolaitumille Sallan yhteismetsän mailla. Hän kertoo kysyneensä asiasta muutamalta poromieheltä. – He vastasivat, etteivät uskalla julkisesti vastustaa hanketta, koska Sallan yhteismetsän hoitokuntaan kuuluu vaikutusvaltaisia poroisäntiä ja vastustajille voi tulla vaikeuksia paliskunnan taholta, Ojaniemi kirjoittaa.

Sallan paliskunnan poroisäntä Pasi Oinas kiistää jyrkästi väitteet painostuksesta.

– Kaavan lausuntovaiheessa jokaisella asianosaisella on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaan liittyen. Kenenkään ei tarvitse pelätä painostusta paliskunnan taholta, vaan jokainen osakkaamme saa ilmaista mielipiteensä, oli se millainen tahansa.

– Näistä haastavista, käytettävissä olevista palikoista yritämme yhdessä rakentaa paliskuntamme kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen. Lausunnoissaan paliskunta on tuonut esiin kaavahankkeesta aiheutuvia haittoja ja porotaloudelle aiheutettujen haittojen täysimääräistä korvaamista, Oinas kommentoi Jaakko Ojaniemen yleisönosastokirjoitusta.

Tutkimukset: Porot välttelevät tuulipuistoja vasoma-aikana

Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan porot eivät halua laiduntaa tuulipuistojen lähellä vasoma-aikana. Sama ilmiö on todettu sekä tuulipuiston rakentamis- että tuotantoaikoina.

Tutkimusten mukaan porojen kulkeminen tuulipuiston läheisyydessä aikaisempia, vakiintuneita kulkureittejä väheni huomattavasti. Rakentamisalueen lähellä porojen havaittiin toisaalta pysähtelevän normaalia enemmän, toisaalta liikkuessaan ottavan normaalia pidempiä askeleita. Näiden seikkojen arvioidaan johtuvan siitä, että porot pelkäävät tuulipuiston alueen ylittämistä.

Porot myös siirtävät elinpiirinsä kauas tuulimyllyistä ja liikkuvat aikaisempaa huomattavasti vähemmän alueella, jonne on rakennettu tuulipuisto. Jopa pelkkä voimaloiden näkyminen vaikuttaa porojen laitumien valintaan: tutkimuksessa todettiin, että porot käyttävät merkittävästi vähemmän laitumia, joille tuulipuiston voimalat näkyvät.

Kattavammin Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksista Poromies-lehden numeroissa 1/2017 ja 6/2018.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina

Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Porot kiinnittävät perinteeseen - Eila Tapiola. Opettaja-lehti 1/2019

CWD - Hirvieläinten näivetystauti. Virtsahoukuttimissa voi piillä tautivaara. Artikkeli sivulla 10 Metsästäjä-lehdessä. Metsästäjä-lehti 1/2019

Blogi-arkisto