PALISKUNTIEN NÄKEMYKSIÄ EI HUOMIOIDA ROVANIEMEN KAUPUNGIN PÄÄTÖKSISSÄ

Hirvaan loislääkintään ei riitä yksi mies avuksi eläinlääkärille.

Poikajärven paliskunta - Rovaniemen kaupunki ei halua kuunnella paliskuntien mielipiteitä, kun se suunnittelee uusia asuinalueita ja tuulivoimapuistoja. Kaupungin teettämässä tuulivoimaselvityksessä Meltaukseen sijoitettiin kolmen myllyn tuulivoimapuisto, jonka vaikutuksista poronhoitoon ei kysytty Poikajärven paliskunnalta, vaikka kyseessä on poronhoidolle merkittävä alue.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuvat: Sanna Hast.

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2024.

Poronhoidolla oli vaikutuksensa siihen, että Rovaniemestä tuli 1900-luvun alkupuolella Lapin kaupankäynnin keskus. Erilaisia porotuotteita kuljetettiin tuolloin merkittäviä määriä rautateitse Rovaniemeltä Keski-Eurooppaan. Ympäri Lappia pororaidoilla tuoduista liha-, nahka- ja luutuotteista sekä taljoista myytiin iso osa jo Rovaniemen markkinoilla.

Rovaniemi hyödyntää poroa matkailumarkkinoinnissaan, ja miksipä ei hyödyntäisi, sillä matkailijoille on tarjolla monenlaisia poroon liittyviä matkailutuotteita. Monelle turistille jo pelkkä poron näkeminen on elämys.

Poronhoito on siis edesauttanut Rovaniemen kehittymistä kaupungiksi ja porolla on rakennettu kaupungin imagoa. Siihen nähden Rovaniemen suhtautuminen käytännön poronhoitoon on yllättävän välinpitämätöntä.
– Kaupunki ei huomioi kaavoituksessa eikä missään keskusteluissa poronhoitoa, toteaa Poikajärven paliskunnan poroisäntä Janne Mustonen.

Kaupunki suunnittelee uusia asuin­alueita poronhoitajilta kyselemättä. Se ei myöskään kerro uusille alueille muuttaville asukkaille alueiden historiasta tontteja myydessään. Muutosta eivät ymmärrä porot eivätkä entisille porojen laidunmaille muuttavat asukkaat, mistä aiheutuu molemminpuolista hämmennystä.

Muutama vuosi sitten Rovaniemen kaupunki teetätti konsulttiyhtiöllä tuulivoimaselvityksen. Rovaniemen paliskunnille selvityksen tekemisestä ei kerrottu. Selvityksen mukaan Auttissa ja Meltauksessa sijaitsevilla alueilla ei ole rajoitteita tuulivoimalle, vaikka tosiasiassa molemmat alueet ovat tärkeitä poronhoidon toiminta- ja laidunalueita.

Meltaukseen suunniteltu kolmen tuulimyllyn teollisuusalue sijaitsee Poikajärven paliskunnassa. Kaupunginvaltuusto äänesti suunnitelman hyväksymisestä tänä keväänä.
– Yritimme vaikuttaa kaupungin päättäjiin, ja äänestyksestä tulikin tiukka, sillä Meltauksen tuulivoimasuunnitelma sai kaupunginvaltuustolta kannatuksen vain yhdellä äänellä, Mustonen sanoo.

Tällä hetkellä on epäselvää, vaaditaanko suhteellisen pienen tuulivoimateollisuusalueen toteuttamiseen ympäristövaikutusten arviointia (YVA-menettelyä), jolloin paliskunta pääsisi kertomaan näkemyksensä teollisuusalueen vaikutuksista poronhoitoon.
– Emme vielä tiedä, miten etenemme, mutta joka tapauksessa kaupunki joutuu nyt ottamaan huomioon myös meidän mielipiteemme, jos aluetta aletaan kaavoittaa.

Asia on Mustosen mukaan hankala, koska hanke sijoittuu yksityisten maille. Jos paliskunta onnistuu torppaaman tuulivoiman, on mahdollista, että poronhoitajien ja maanomistajien välit tulehtuvat.

Poronhoidolla on pitkät perinteet

Poikajärven paliskunta on laaja ja monivivahteinen. Sen alueella sijaitsevat Rovaniemeltä länteen, pohjoiseen ja itään suuntautuvat isot maantiet, lentokenttä, varuskunta-alue ja suuri osa Rovaniemen taajamaa. Poronhoito on ollut monelle suvulle elinkeino ja elämäntapa useiden sukupolvien ajan.

Mustosen mukaan poronhoito elää tällä hetkellä kannattavuuskriisin keskellä.
– Meidän palkisessa on ollut aina suhteellisen paljon ammattiporomiehiä, joiden tulojen pääosa on tullut poronhoidosta. Heidän määränsä on kuitenkin vähentynyt, koska kulut ovat nousseet jyrkästi vuosi vuodelta, ja tuloja on pakko hankkia perusporonhoidon ulkopuolelta.

Toisaalta paliskunnassa uskotaan tulevaisuuteen, sillä vaikka paliskunnan porot kuuluvat pääasiassa vanhemmille ikäryhmille, myös nuoria osakkaita on huomattava määrä. Tuottoa on pyritty parantamaan nostamalla lihan jalostusastetta.
– Monet leikkaavat ja myyvät poronlihansa itse. Puolet palkisen teuraista myydään suoraan yksityisasiakkaille, puolet menee ostoliikkeille. Suhdeluku vaihtelee liikkeen hinnan mukaan, Mustonen sanoo ja harmittelee teurastamon puutetta.
– Palkisella ei ole osuutta mihinkään teurastamoon. Jos täällä olisi enemmän hyväksyttyjä laitoksia, niistä menisi varmasti lihaa nykyistä enemmän muun muassa matkailun tarpeisiin.

Monet paliskunnan osakkaat ovat mukana poromatkailussa joko työntekijöinä tai yrittäjinä.
– Sillä tavalla voi hommata lisätuloa. Poronhoito sopeutuu monenlaiseen tilanteeseen, tämä on sellainen laji, Mustonen sanoo.

Pohjoiset ja itäiset alueet tuotannollisesti parhaita

Rovaniemen ympäristö on ollut sotien jälkeen merkittävää puunhankinta-aluetta, minkä seurauksena Poikajärven paliskunnassa ei enää vanhoja honkia humise. Poronhoidon kannalta parhaita seutuja on paliskunnan pohjois- ja itäosa, jossa lähes ainoana maankäyttäjänä toimii metsätalous.
– Se onkin sitten tosi vahva maankäyttäjä, joka on vienyt laitumia paljon. Tehokas metsätalous on yksi suurimmista syistä ruokinnan tarpeen kasvulle, Mustonen sanoo.

Pohjois- ja itäosat palkisesta ovat pääosin valtion maita, yksityisten maita sijaitsee jokivarressa ja kaupungin ja kylien lähellä.

Porotyöt hoidetaan neljällä työporukalla. Talvella käytännössä kaikki porot ruokitaan tarhoissa. Vasat merkitään kesällä perinteiseen tapaan, mikäli mahdollista.
– Joillakin alueilla se ei onnistu, koska porot eivät enää kokoonnu yhteen samalla tavalla kuin ennen, mutta syksyllä pyrimme käyttämään poroja edelleen mahdollisimman paljon erotuksissa.

Jos porot eivät kokoonnu enää entiseen tapaan, eivät sitä tee myöskään poromiehet.
– Tarhaus on aiheuttanut sen, että eri omistajien porot eivät ole samalla tavalla isoissa tokissa niin kuin aikaisemmin. Tällöin poromiesten välinen vuorovaikutus vähenee ja yhteisöllisyys katoaa, kun jokainen huolehtii vain omista poroistaan. Enää ei tehdä yhdessä töitä yhtä paljon kuin ennen.

Liikenne verottaa ja lennoston alue kasvaa

Poikajärven paliskunnassa on kaksi suurta valtaväylää, Valtatie 4 ja Kantatie 79 Rovaniemeltä Kittilän kautta Muonioon. Vuonna 2023 poroja jäi auton alle eniten Muonion paliskunnassa (382), seuraavina vahinkotilastoissa olivat Poikajärvi (221) ja Oivanki (217).

Janne Mustosen mukaan liikennevahingot ovat pääasiassa sesonkiluontoisia. Kesällä porot hakeutuvat maanteille, koska avoimen tien päällä tuuli vähentää poroja kiusaavien paarmojen, sääskien ja mäkärien lukumäärää. Syksyllä tulee lunta, pimeää ja liukasta samaan aikaan kun etelän ihmiset alkavat kulkeutua Lapin matkailukeskuksiin.
– Arviomiehet saattavat olla välillä hyvinkin kiireisiä. Vaikka meillä on satakunta poronomistajaa, heistä on kuitenkin vain kolmisenkymmentä aktiiveja. Liikennevahinkojen arviointi työllistää heitä aika paljon.

Lennosto on laajentamassa aluettaan. Mustonen uskoo, että laajennus ei aiheuta isompia ongelmia.
– Jos alue aidataan kunnolla, sinne ei pääse poroja. Keskustelemme Puolustusvoimien kanssa säännöllisesti, kävimme viimeksi keväällä kiertämässä uudet rakennustyömaat.

Poikajärven paliskunta

Kotikunta: Rovaniemi
Pinta-ala: 2 536 neliökilometriä
Suurin sallittu eloporomäärä: 4 600
Poronomistajia: 96

Ohjeet on kirjattu, mutta ovatko ne tiedossa?

Kun kirjoittaa Rovaniemen kaupungin sivujen hakuruutuun 'porot ja vakituinen asutus' saa hakutulokseksi tiedoston, jossa annetaan ohjeita rakentajalle Rovaniemellä.

Tekstissä kerrotaan, että 'porolla on poronhoitoalueella maanomistussuhteista riippumaton vapaa laidunnusoikeus. Tämä on poronhoidon tarkoituksenmukaisen toiminnan kannalta välttämätöntä. Poron vapaa laidunnusoikeus perustuu poronhoitoalueen historiaan nautintaoikeuksineen ja se on poronhoitoa koskevassa lainsäädännössä tarkoitettu pysyväksi oikeudeksi'. Rovaniemen kerrotaan sijaitsevan poronhoitoalueella.

Ohjeessa mainitaan myös, että 'porot tulevat uusille asuinalueille, koska ne ovat voineet vapaasti laiduntaa alueella ennen rakentamista, ja että porojen pihoille tuleminen on tavallisinta parin ensimmäisen vuoden aikana ja sitten se vähenee'.

Tekstistä saa käsityksen, että Rovaniemen kaupungin kantana on, että poro kuuluu Rovaniemelle.

On sitten eri asia, tiedetäänkö ohjeen olemassaolosta ja kuinka aktiivisesti sen sisällöstä tiedotetaan rakentamista suunnitteleville ja muille rovaniemeläisille. Markkinoimaton tiedostohan on vain ison internetin pieni osa, jonka voi löytää ainoastaan silloin kun sitä osaa etsiä.