Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

Uusimmat artikkelit

28.1.2022

DRONEN LENNÄTYS VAATII REKISTERÖITYMISEN TRAFICOMIIN

Ilma-aluksen käyttäjän tulee rekisteröityä, kun hän lennättää yli 250 grammaista tai kamerallista ilma-alusta. Näköyhteyden ulkopuolella lentämiseen tarvitaan erillinen toimintalupa.

--- Teksti: Timo Rehtonen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Traficomissa miehittämättömästä ilmailusta vastaava ylitarkastaja Esa Stenberg muistuttaa, että rekisteröinti koskee käyttäjää, ei dronea.
– Rekisteröimisen tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta säännöistä ja sitä kautta lisätä turvallisuutta. Rekisteröinti antaa mahdollisuuden myös tunnistaa lennättäjä tarvittaessa, hän sanoo.

Uusia Eu:n dronesääntöjä alettiin soveltaa 31.12.2020. Tällä hetkellä eletään siirtymäaikaa, jossa kansallisista säännöistä ollaan siirtymässä kohti säännöstöä, joka koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Siirtymäaika päättyy 1.1.2023.

Siirtymäaikana niin sanottuun avoimeen kategoriaan rekisteröityvän ei tarvitse suorittaa verkkotenttiä, jos hän lennättää alle 500 grammaista laitetta. Siirtymäajan jälkeen raja on 250 grammaa.

Kuukausi aikaa suorittaa verkkotentti

Verkkotentistä ei tarvitse maksaa rekisteröitymisen yhteydessä erillistä maksua. Linkin avattuaan rekisteröityjällä on kuukausi aikaa suorittaa koe. Yrityskertoja ei ole rajattu, eli kuukauden aikana saa yrittää läpimenoa niin monta kertaa kuin se on tarpeen.

40 monivalintakysymystä on jaoteltu eri aihealueisiin. Tentin läpimenoon vaaditaan 75 prosenttia oikeita vastauksia siten, että jokaisen aihealueen vastauksista tulee olla vähintään puolet oikein. Kokeen suorittanut tenttijä saa todistuksen, joka on voimassa viisi vuotta.

Jos dronea on tarvetta lennättää näköyhteyden ulkopuolella, toimintaan tarvitaan erillinen lupa, jota haetaan niin ikään Traficomilta. Lisätietoja toimintaluvan hakemisesta ja muista droneen liittyvistä luvista voi lukea osoitteesta droneinfo.fi
 

– Hakemuksen pohjalta määritellään maa- ja ilmariskit, joiden pohjalta muodostuu kokonaisriski. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että jos vain voi sopeuttaa toimintansa avoimen kategorian sääntöjen mukaiseksi, kaikki on yksinkertaisempaa, Stenberg sanoo. Erillisiä toimintalupia on myönnetty tähän saakka kansallisen säännöstön mukaisesti, mutta ensi vuoden alusta alkaen erillisen luvan suhteen noudatetaan samoja sääntöjä koko EU:n alueella.

Droneoperaattorirekisteröintejä on saapunut Traficomiin tämän vuoden aikana noin 12 000, mutta näköyhteyden ulkopuolella lennättämiseen sallivia erillisiä toimintalupahakemuksia ei paljoakaan.
– Ensi vuonna niitä on odotettavissa enemmänkin, kun niiden osalta siirrytään pelkästään EU-säännöstöön.

Yhdistys tai organisaatio voi olla operaattori

Dronesääntöjen mukaan operaattoriksi eli käyttäjäksi voi rekisteröityä myös yhdistys tai jokin muu organisaatio, jonka alaisuudessa voi toimia useampia kauko-ohjaajia. Tältä pohjalta voidaan ajatella, että paliskunta voi toimia operaattorina ja poronhoitajat kauko-ohjaajina. Paliskunta voi tällöin ilmoittaa kauko-ohjaajia kokeeseen.

Traficom valvoo lupia, poliisi toimintaa

Traficomin velvollisuutena on valvoa toimijoita, joille se on myöntänyt luvat.
– Me emme käy kuitenkaan tarkastusmatkoilla maastossa. Poliisi on se viranomainen, joka toimii silloin kun lennätetään väärin, ylitarkastaja Esa Stenberg sanoo.
Poliisi valvoo ilmatilaa esimerkiksi yleisötilaisuuksissa, mutta 'droneratsioita' sekään ei pidä.
– Valvonta perustuu ilmoituksiin. Jos meille tulee tieto häiritsevästä lentotoiminnasta, etsimme aluksen ohjaajan, selvitämme syyn hänen toimintaansa ja tarkistamme luvat. Jatkuvaa ilmatilan skannausta emme kuitenkaan tee, ylikonstaapeli Jari Seppälä toteaa ja muistuttaa, että sääntöjä on tärkeää noudattaa asumattomillakin alueilla, koska niillä toteutetaan monenlaista lentotoimintaa.
– Porotöissähän käytetään myös miehitettyä kopterikalustoa. Lisäksi erämaissa lennätetään turisteja. Siellä täällä sijaitsee myös lentokieltoalueita ja niin sanottuja kylmiä kenttiä, joiden yläpuolella ei saa lentää.

Dronen lennättämiseen näköyhteyden ulkopuolella tarvitaan erityinen toimintalupa

Operaattorina toimiva organisaatio, kuten paliskunta, voi hakea 'erityinen'-kategorian toimintalupaa, joka mahdollistaa dronen laillisen lennättämisen näköyhteyden ulkopuolella.

Operaattorin tulee nimetä yhteys-/vastuuhenkilö (paliskunnan osakas), jonka kautta toiminta ja hakemukset koordinoidaan. Toimintalupahakemusta varten operaattorin tulee muun muassa määrittää toiminnan riskitasot ja täyttää niiden pohjalta tulevat vaatimukset, sekä laatia toimintakäsikirja. Jokaista tehtävää varten tulee nimetä pätevä kauko-ohjaaja (paliskunnan osakas).

Droneasetukseen on kirjattu kaikki erityisen kategorian käyttäjää eli operaattoria koskevat vastuut. Tämän lisäksi kauko-ohjaajia koskevat omat vastuunsa.

Toimintalupaa ei voida siirtää operaattorilta toiselle, eli esimerkiksi paliskunnalta toiselle.

'Erityinen'-kategorian operaattoriksi hakeminen ei käy yhtä vaivattomasti kuin 'avoin'-kategoriaan rekisteröityminen, joka tapahtuu netissä verkkotentillä. Paliskunta voi kysyä operaattoriksi hakemisen yksityiskohdista Traficomista (P. 029 534 5000, sähköposti: rpas@traficom.fi). Tietoa löytyy myös Traficomin droneinfo.fi-sivustolta, jonne päivitetään vielä tämän vuoden puolella entistä tarkempia ohjeita erityisen kategorian osalta.

Internetistä hakukoneilla löytyvää lisätietoa:
(UAS.SPEC.050 Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän vastuut)
(UAS.SPEC.060 Kauko-ohjaajan vastuut).

19.1.2022

POLIISI KÄYTTÄÄ DRONEA SIELLÄ, MISSÄ SIITÄ ON APUA

Koska polisiin ja poronhoitajien dronet lentävät paljolti samanlaisissa olosuhteissa, ovat vaatimukset laitteistollekin samantyyppisiä.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Pexels  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Lapin poliisilaitos käyttää vaativissa tehtävissä RPAS-laitteistoa (Remotely Piloted Aircraft), jolla voidaan kuljettaa kuormaa ja johon voidaan asentaa erilaisia ulkoisia lisälaitteita, kun taas poliisipartioiden mukana kulkevat dronet ovat samanlaisia laitteita, joita voi kuka tahansa ostaa tavarataloista tai verkkokaupoista.
– Vaativassa operatiivisessa toiminnassa hyödynnetään spesifioitua, useiden kymmenien tuhansien eurojen arvoista laitteistoa. Päivittäiskäytössä olevat dronet ovat hinnaltaan huomattavasti huokeampia, noin 1000–2000 euroa, kertoo Lapin poliisilaitoksen RPAS-ryhmän johtaja, ylikonstaapeli Jari Seppälä.

Peruspaketin mukana tulevien kahden akun lisäksi partioilla on mukanaan useita lisäakkuja. Tällä hetkellä yhden akun tuottama lentoaika on perusolosuhteissa 20 minuuttia, mutta ennakkotietojen mukaan kuluttajamarkkinoille ilmaantuu pian akkuja, joiden virrankesto nousee 40 minuuttiin.

Varustelu parantunut vuosi vuodelta

Laitevalmistajat lupaavat tietyn toiminta-ajan akuille silloin, kun lämpötila on nollan celsiusasteen yläpuolella. Poliisi käyttää droneja kuitenkin pakkasessakin.
– Akkujen lämmitettävyys on tärkeä ominaisuus, koska silloin lentoaika pitenee merkittävästi pakkasella. Muita dronen valintaan vaikuttavia seikkoja ovat kätevä kuljetettavuus ja mahdollisimman pieni paino. Lisäksi dronemme ovat zoomilla varustettuja, jolloin lähikuvia voidaan ottaa myös korkealta, puunlatvojen yläpuolelta, Seppälä sanoo.

Eri dronejen sisäisissä kameroissa on eroja, mutta peruslaitteellakin saadaan taltioitua 4K-kuvaa – nykyisin jopa 8K:ta, jolloin videon jälkikäsittely tosin vaatii editoinnissa käytettävältä tietokoneelta melkoisesti suorituskykyä.
– Peruslaitteiston pikselimäärät riittävät normaalikuvaukseen hyvin. Ratkaisevaa onkin, millainen erottelukyky on ohjaimen näyttöruudussa, jotta kuvaa voi tulkita. Perusohjain, joka tulee koneen mukana on riittävä, mutta jos käytettävyyttä halutaan lisätä, on saatavana myös erillisiä, parempaa kuvaa tuottavia, hieman kalliimpia ohjaimia, Seppälä sanoo ja muistuttaa, että ohjainkin toimii sähköllä.
– Kylmällä säällä ohjain voi tarvita akulleen suojausta.

Jotkut dronet on varustettu myös lämpökameralla. Uusien mallien lämpökamerat on todettu jo niin hyviksi, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kadonneiden henkilöiden etsimisessä.

Käyttökohteita tulee koko ajan lisää

– Poliisi käyttää dronea siellä, missä siitä on apua. Käyttökohteita tulee varmasti koko ajan lisää tekniikan kehittyessä, Seppälä arvioi. Tällä hetkellä dronesta on hyötyä muun muassa maastoon kadonneiden etsinnöissä, kolaripaikalta paenneiden hakemisessa, rikoksentekijän seuraamisessa, erävalvonnassa, petovahinkoja selvitettäessä sekä liikenne- ja maastoliikennevalvonnassa.
– Onkin omista hoksottimistamme kiinni keksiä, mihin kaikkeen dronesta voi olla.

11.1.2022

LENTÄVÄ POROKOIRA PAIMENTAA VAIKEASSAKIN MAASTOSSA

Marko Ranta ja poronhoitajien työkalu

Marko Ranta on käyttänyt dronea poronhoitotöissä jo viisi vuotta. Ajatus taivaallisen perspektiivin hyödyntämisestä syntyi videopeliä katsellessa.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Marko Ranta  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Näkkälän paliskunnan poromies Marko Ranta toteaa dronen olevan aivan ehdoton työkalu.
– Tuntuu, että ilman ei enää pärjäisikään, ja myös vanhempi sukupolvi on pikkuhiljaa huomannut laitteen edut.

– Varttuneempi väki oli viisi vuotta sitten sitä mieltä, että kyseessä on pelkkä leikkikalu. Nyt he usein pyytävät minua katsomaan dronella tokan tilannetta, kun ’se on niin helppoa’. Eipä siinä mitään, hyvä kun tekniikasta on hyötyä, hän naurahtaa.

Vaikka Ranta oli kuullut, että Ruotsissa ja Norjassa jo käytettiin miehittämättömiä ilma-aluksia poronhoitotöissä, hänen oma ahaa-elämyksensä syntyi videopeliä katsellessa.
– Lapset pelasivat peliä, jossa suurkaupungissa seikkaileva päähenkilö pystyi dronen avulla näkemään, mitä tapahtui korttelin takana. Mietin, että voisikohan tuommoisesta laitteesta olla hyötyä täällä meidän kortteleissa eli tuntureissa.

Hän alkoi selailla nettikauppojen tarjontaa. Apua laitteen valintaan antoi myös valokuvauksessa dronea käyttänyt kaveri. Tärkeitä laitteelta vaadittavia ominaisuuksia olivat mahdollisimman pieni paino, sujuva kokoontaitettavuus ja riittävä akunkesto. Valinta kohdistui lopulta Mavig Pro -droneen, joka maksoi tuolloin, viisi vuotta sitten, muutaman lisäakun kanssa parisen tuhatta euroa.

Akunkesto on ratkaisevaa

Marko Rannan drone lentää sulan kelin aikaan samalla akulla 20–25 minuuttia, minkä jälkeen laite on lennätettävä takaisin akunvaihtoon. Järjestelmässä voi käyttää automatiikkaa, jolla drone osaa itse kääntyä takaisin akun virran laskiessa tietylle tasolle, mutta Rannalla toiminto on kytketty pois päältä.

'Sillä saa porot liikkeelle sellaisissakin paikoissa, joihin on vaikea päästä mönkijällä tai moottorikelkalla.'

– Vuosien varrella olen oppinut, kuinka hyvin virta riittää missäkin olosuhteissa. Pystyn yleensä lentämään niin, että vehkeen tultua takaisin siinä on akkua jäljellä enää pari prosenttia.

Joskus arviot ovat menneet pieleen ja drone on suorittanut omatoimisen pakkolaskun akun latauksen vähennyttyä liikaa. Lentolaite on kuitenkin aina löytynyt suht'koht helposti, koska ohjausyksikön kartasta ilmenee laitteen viimeinen sijainti ennen akun hyytymistä.

Akunkestoon vaikuttavat erilaiset sääolosuhteet ja lentotapa.
– Tokan kuljetuksessa sillä lennetään paljon matalalla tokan takana, mutta välillä noustaan ylös ja syöksytään alas, jotta saadaan ääntä aikaiseksi. Nämä silmukat syövät akkua tietenkin enemmän kuin pelkkä vaakalento, Ranta sanoo.

Ääntä saadaan aikaiseksi myös lisävarusteella, Norjassa kehitellyllä sireenillä.
– Sen huonona puolena on, että dronen paino lisääntyy, jolloin akun käyttöaika lyhenee. Käytän sitä kyllä toisinaan. Muun muassa Mavig Enterprise -mallissa on lisävarusteena kaiutin, josta voidaan toistaa vaikkapa koirien haukuntaa. Kyseisen mallin hankintaa rajoittaa monella kuitenkin sen korkea hinta (yli 6 000 euroa).

Enterprisessä voidaan myös lämmittää akkuja, jolloin ne eivät menetä tehojaan talvikäytössä. Ranta toteaakin, että hänen nykyinen kalustonsa on tarkoitettu lähinnä ajankohtiin, jolloin lämpötila on plusasteiden puolella. Jonkin verran hän käyttää dronea kuitenkin talvisinkin.

Drone – lentävä porokoira

Drone on erinomainen apu vaikeissa maastoissa.
– Sillä saa porot liikkeelle sellaisissakin paikoissa, joihin on vaikea päästä mönkijällä tai moottorikelkalla. Tai jos näkee tunturin päältä tokan olevan alempana, voi dronella ohjata sitä menemättä paikan päälle, Ranta sanoo ja toteaa, että dronella tehtävä ’etäporonhoito’ säästää polttoainetta, aikaa, maastoa ja omaa energiaa.

Vuosien aikana karttuneiden lentotuntien ansiosta hän osaa arvioida etukäteen akunkeston kulloisessakin lentosäässä. Ilmavirtojen reitit tunturialueilla ovat tulleet tutuiksi, joten luoviminen vastatuuleenkin onnistuu sähköä säästäen.

Nykyisin tokkakunnassa on toinenkin drone.
– Olemme Näkkälän Jounin kanssa kuljettaneet tokkaa vuorotellen, eli kun toisella loppuu patteri, toinen drone tulee tilalle.

Ilmasta katsoen on helppoa nähdä kokonaisuus.
– On tässä jo pikkuhiljaa oppinut, miten tokka käyttäytyy dronella ohjatessa. Kun porot lähtevät oikeaan suuntaan, ei se ole kuin hiljakseen lennellä perässä. Välillä sitten siirtää tokkaa eri suuntaan, jotta matka jatkuu parasta mahdollista reittiä.

Dronella on kätevää kuljettaa tokka hankalan paikan, esimerkiksi joen yli. Sen kameralla voi ottaa lähikuvia poroista, jolloin kuvassa erottuvat korvamerkitkin. Valtatokasta erossa olevat porot on helppo löytää. Lentävän porokoiran käytöstä on siis paljon hyötyä poronhoidossa.
– Kerran kaverilla oli tarvetta vääntää pultti kiinni, mutta avain ei ollut mukana. Kiinnitin lukkopihdit nippusiteellä dronen päälle ja soitin hänelle, että tekee merkkitulet, että näen sijainnin. Mönkijällä pihtien vientiin olisi mennyt useampi tunti.

Dronella löytää myös petojen tappamia poroja.
– Dronen voi jättää leijailemaan raadon päälle, jolloin pystyy kelkan tai mönkijän kanssa keskittymään parhaan reitin löytämiseen.

Vahingoiltakaan ei ole vältytty. Kiivaammissa tokankuljetustilanteissa drone on päätynyt pari kertaa puun oksille. Korjauksista koituneet kulut on korvannut kuitenkin ostovaiheessa otettu lisätakuu.
– Vakaimia ja potkureita menee silloin tällöin. Kerran drone putosi alas, kun kotka näytti ilmaherruutensa ja hyökkäsi sen kimppuun, Marko Ranta naurahtaa.

5.1.2022

NUOREMMAN POROVÄEN SUUSTA - OSA 5

Kahdeksaa poroperheen lasta haastateltiin ja kyseltiin heidän kuulumisiaan.

1. Nimesi ja ikäsi
2. Missä asut? Mihin paliskuntaan kuulut?
3. Onko sinulla lempiporoa? Jos on, millainen poro se on? Mikä sen nimi on?
4. Kenen kanssa olet porohommissa? Mitä teet siellä?
5. Mitkä porohommista ovat kivoja ja mitkä eivät?
6. Tiedätkö jo mikä sinusta tulee isona?
7. Millä joulupukki tulee käymään? Jos porolla, mistä pukki saa poronsa?
8. Mitä odotat joululta?

Lotta Kilpivaara

Haastattelu Sarai-Natalia Kela. Kuvat Jenni Kujala.

1. Lotta Kilpivaara 9 vuotta, kohta 10.

2. Asun Kuusamossa ja Oivangin paliskunta.

3. Niitä on kaksi. Namu ja Nuppu. Ne on meidän ihania tuttipullovasoja.

4. Perheen kanssa ja teen kaikenlaisia juttuja. Esimerkiksi oon mukana vasojen merkkuussa ja porojen ruokinnassa.

5. Kivointa on, kun saa olla vasan merkkuissa mukana. Kivaa ei ole, kun pitää tehdä kaikenlaisia juttuja, eikä edes pääse reissuun.

6. En, ehkä kampaaja ja samalla poronainen.

7. Reellä ja poroilla. En tiedä, ehkä Korvatunturilta.

8. Silloin on poroja kotona, ja joulupukkia.

29.12.2021

NUOREMMAN POROVÄEN SUUSTA - OSA 4

Kahdeksaa poroperheen lasta haastateltiin ja kyseltiin heidän kuulumisiaan.

1. Nimesi ja ikäsi
2. Missä asut? Mihin paliskuntaan kuulut?
3. Onko sinulla lempiporoa? Jos on, millainen poro se on? Mikä sen nimi on?
4. Kenen kanssa olet porohommissa? Mitä teet siellä?
5. Mitkä porohommista ovat kivoja ja mitkä eivät?
6. Tiedätkö jo mikä sinusta tulee isona?
7. Millä joulupukki tulee käymään? Jos porolla, mistä pukki saa poronsa?
8. Mitä odotat joululta?

Niillas Laiti ja Áilu Laiti

Haastattelut Ritva Torikka. Kuvat Annukka Hirvasvuopio-Laiti.

1. Niillas 11 ja Áilu 13 vuotta

2. Gos doai orrubeahtti?
Niillas ja Ailu: Moai orro Ohcejogas.
Asumme Utsjoella.

Man bálgosii doai gullabeahtti?
Niillas ja Ailu: Moai gulle Kaldoaivvi bálgosii.
Kuulumme Kaldoaivin paliskuntaan.

3. Leago dus jiellatboazu. Jos lea, de makkár dat lea?
Ailu: Mus lea jiellatboazu, man namma lea Gabba. Dat lea boares áldu ja dat boahtá borrat gieđas rehuid, fuođđariid.
Minulla on lempiporo, jonka nimi on Gabba. Se on valkoinen vanha vaadin ja tulee syömään kädestä rehuja.

Niillas: Mu bohcco namma lea Tunkeilija. Dat lea normála boazu. Gabba lea maid mu jiellat.
Minun lempiporon nimi on Tunkeilija. Se on normaali poro. Tykkään kyllä myös Gabbasta.

4. Geainna don lávet leat boazobarggus ja maid don barggat doppe?
Niillas: Skihpáriiguin ja bearrašiin. Áhčiin dieđusge eanemus. Láven váldit bohccuid gitta, leat bigálushommáin fárus ja biebmat bohccuid.
Kavereiden ja perheen kanssa. Isän kanssa tietysti eniten. Otan poroja kiinni, olen erotushommissa mukana ja syötän poroja.

Ailu: Skihpáriiguin ja bearrašiin. Láven dahkat buot, maid boazodoalli dal dahká, biebmat bohccuid, leat bigálushommáin fárus, váldit gitta, viežžat bohccuid áidái jna.
Kavereiden ja perheen kanssa. Teen kaikkea, mitä poromies nyt tekee, ruokin poroja, olen erotushommissa, otan poroja kiinni, haen poroja aitaan jne.

5. Mii boazohommáin lea somá ja mii ii nu somá?
Niillas: Bigálusat ja bohccuid biebman lea somá. Dasa mun in liiko, jos mun ravggan mohtorgielkká alde.
Erotukset ja porojen ruokkiminen on mukavaa. Se ei ole mukavaa, jos tippuu moottorikelkan kyydistä.

Ailu: Mun liikon ahte boazobargu ii leat juohke beaivvi jagi miehtá. Bohccuid biebman lea somá dalle giđđat. In guittotge liikošii, jos geasseluomus galggašii mannat biebmat bohccuid.
Minusta on mukavaa, että porohommia ei ole joka päivä ympäri vuoden. Porojen ruokkiminen on kivaa silloin keväällä. En kuitenkaan tykkäisi, jos poroja pitäisi ruokkia kesälomalla.

6. Dieđátgo jo maid áiggot dahkat ollesolmmožin?
Ailu: In leat nu hirbmosit smiehttan, earágo, ahte mus boahtá várra boazoalmmái.
En ole niin kovin paljoa miettinyt muuta, kuin että minusta tulee varmaan poromies.

Niillas: Nu musge.
Niin minustakin.

7. Mainna juovlastállu láve johtit / boahtit? Jos dat jođášii herggiiguin, de gos dat oaččošii dat herggiid?
Ailu: Biillain. Biilagávppis. Dahje na, herggiid oaččošii Askos.
Autolla. Autokaupasta. Tai no, jos olisi ajoporot niin saisi Askolta.

Niillas: Biillain. Dat lea fakta. Mun lean oaidnán iežan čalmmiiguin. Herggiid oaččošii Askos dahje Eetus.
Autolla. Se on fakta. Minä olen omin silmin nähnyt. Ajoporot saisi Askolta tai Eetulta.

8. Maid vuorddát juovllain?
Niillas: Luomu ja skeaŋkkaid ja mohtorgielkkáin vuodjima. Áiggon vuodjit mu skihpára Jovnna lusa.
Lomaa ja lahjoja ja moottorikelkalla ajamista. Aion ajaa kaverini Jounin luokse.

Ailu: Luomu ja herskuid ja muohttaga vai sáhttá vuodjit mohtorgielkkáin ja čierastallat.
Lomaa ja herkkuja ja lunta, että voi ajaa moottorikelkalla ja laskea mäkeä.

27.12.2021

NUOREMMAN POROVÄEN SUUSTA - OSA 3

Kahdeksaa poroperheen lasta haastateltiin ja kyseltiin heidän kuulumisiaan.

1. Nimesi ja ikäsi
2. Missä asut? Mihin paliskuntaan kuulut?
3. Onko sinulla lempiporoa? Jos on, millainen poro se on? Mikä sen nimi on?
4. Kenen kanssa olet porohommissa? Mitä teet siellä?
5. Mitkä porohommista ovat kivoja ja mitkä eivät?
6. Tiedätkö jo mikä sinusta tulee isona?
7. Millä joulupukki tulee käymään? Jos porolla, mistä pukki saa poronsa?
8. Mitä odotat joululta?

Peetu ja Sammu Pulska

Haastattelut Marja Anttonen. Kuva Tiina Pulska.

Peetu

1. Peetu Pulska, 11 vuotta

2. Kemin-Sompio

3. Lempiporoni on Blizzard, mikä tarkoittaa lumimyrskyä. Voitin sen Luoston porokisoista vasa-arvasta yhtenä vuonna. Se on nyt jo hirvas, olisko 4-vuotias. Samana päivänä ajoin porolla kilpaa juniorisarjassa ja tulin toiseksi kovassa kisassa, jossa oli paljon osallistujia. Se on jäänyt mieleen.

4. Erotuksissa käydään perheen kanssa ja vedetään poroja, vasoja ja vaatimia. Kavereiden kanssa myös pyydetään kiinni peuravasoja erotuksessa ja vasanleikossa. Tapani-ukin kanssa koulutetaan ja ruokitaan kilpaporoja. Käydään myös kisoissa. Ukki on harrastanut porokisoja jo pitkään. Kun Sammu oli pieni, meidän perheen poro, Nolo, voitti porokuninkuudenkin.

5. Kaikki porohommat on kivoja! Jos haluaa poroja omistaa, niin pittää olla mukana porohommissa. Ja vaikka olis minkälainen sää, vaikkei se oliskaan aina niin kiva – vaikka 30 asteen pakkasella ja rapakelillä.

6. Minä saatan aikuisena lähtiä Lokkaan ja alkaa porohommiin ja kalastajaksi. Niin kuin minun eno, Tuukka.

7. No kelekalla se pukki meillä tulee!

8. Joululta odotan joulutunnelmaa.

Sammu

1. Sammu Pulska, 13 vuotta

2. Kemin-Sompio

3. Ei ole erityistä lempiporoa.

4. Olen poronajossa isän kanssa. Ja erotuksessa vedän oman perheen poroja ja tietysti enon ja muiden lähisukulaisten poroja.

5. Kaikki porotyöt on aina kivoja!

6. En vielä tiedä mihin alan isona. Riippuu koulustakin, miten se menee.

7. Pukki tulee kelekalla!

8. Joululta odotan hyvää kelekkakeliä.

23.12.2021

NUOREMMAN POROVÄEN SUUSTA - OSA 2

Kahdeksaa poroperheen lasta haastateltiin ja kyseltiin heidän kuulumisiaan.

1. Nimesi ja ikäsi
2. Missä asut? Mihin paliskuntaan kuulut?
3. Onko sinulla lempiporoa? Jos on, millainen poro se on? Mikä sen nimi on?
4. Kenen kanssa olet porohommissa? Mitä teet siellä?
5. Mitkä porohommista ovat kivoja ja mitkä eivät?
6. Tiedätkö jo mikä sinusta tulee isona?
7. Millä joulupukki tulee käymään? Jos porolla, mistä pukki saa poronsa?
8. Mitä odotat joululta?

VILMA HAAPANIEMI

Haastattelu Vilma Sanaksenaho. Kuva Markus Haapaniemi.

1. Vilma Haapaniemi, 7 vuotta

2. Asun Ranualla ja paliskunta on Isosydänmaan paliskunta

3. Minulla oli lempiporo, jonka nimi oli Ystävä (kuvassa), mutta sitä ei ole enää löytynyt. Nykyinen lempiporo on Ystävän vasa Roosa, joka on jo 2 vuotias. Roosa oli viime talvena tarhassa. Se on kesy ja vaalea, ihana karvakasa.

4. Oon porohommissa eniten äidin ja iskän kanssa. Kyllä haastattelijakin tietää hyvin mitä siellä porohommissa tehdään.

5. Porohommissa kivointa on vasojen kiinni ottaminen, koska siinä kuluu aika nopeasti. Ei tarvitse tuijottaa puhelinta silloin koko ajan. Ei niin kivaa on juokseminen, koska kerran kompastuin kannon juureen.

6. Iskä on kehottanut alkaa eläinlääkäriksi isona.

7. En ole nähnyt, millä joulupukki on tullut käymään, mutta kaikki pukit ovat olleet tekopukkeja. Jos pukki tulisi poroilla ja tarvitsisi poroja se varmaan hakisi poroja kotitarhasta. Ei ihme, että Roosa, Ystävä ja kaverit on ollut joskus väsyneitä.

8. Odotan eniten lahjoja. Viime jouluna toivoin isoa porolelua, jolle olisi pystynyt syöttämään porkkanoita.

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto