Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

12.10.2020

TAISTELUA TUULIMYLLYJÄ VASTAAN

Salailua, uhkailua ja epätietoisuutta. Näillä sanoilla kuvailee Alakylän paliskunnan poroisäntä Jani Jääskö tuulipuistohankkeiden valmistelua.

--- Teksti Timo Rehtonen. Kuva Marja Anttonen. ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2020.

Kittilän kunnassa sijaitsevaan Alakylän paliskuntaan valmistellaan kahta tuulipuistohanketta. Toinen on Metsähallituksen hankeaihio Kellovuoman alueella, toista suunnitellaan yksityismaille Tuohivaaran seudulle. Kolmannestakin on kuultu jo huhuja.
– Nyt on jostakin syystä hoksattu, että täällä Lapissa on vapaata tilaa tuulimyllyille. Samalla unohdetaan kuitenkin niiden katastrofaalinen vaikutus poronhoidolle. Meidän paliskunnalle yksikin tuulipuisto olisi liikaa, kolmen hankkeen toteutuminen tarkoittaisi käytännössä poronhoidon loppumista, Jääskö sanoo.

Tuohivaaran tuulivoimapuisto katkaisisi porojen kulkureitin

Tuohivaara on Alakylän paliskunnan kesä- ja syyslaidunaluetta. Metsähallitus on selvittänyt aikaisemmin läheisen Luuvaran alueen soveltuvuutta tuulivoimahankkeille.
– Käsitykseni mukaan Metsähallitus luopui suunnitelmista juuri sen vuoksi, kun esille tuli alueen merkitys poronhoidolle. Siellä laiduntaa, ja sen kautta kulkee eri vuodenaikoina huomattava osa paliskunnan poroista, noin 3000 eläintä. Myllyillä suljettaisiin porojen luontainen kulkureitti. 

Poroisäntä Jani Jääskö Alakylän paliskunta

 Nykyinen hankesuunnitelma sijoittuu yksityismaille, mutta hankealue rajautuu valtion maahan. Kittilän kunnanhallitus päätti käynnistää hankekokonaisuudesta osayleiskaavan laatimisen tämän vuoden helmikuussa. Jani Jääskö kuuli ensimmäisen kerran Tuulialfa Oy:n suunnitelmista vasta samoihin aikoihin, vaikka yhtiö oli aloittanut hankkeen esiselvitystyöt jo vuonna 2015.
– Asiaa on valmisteltu kaikessa hiljaisuudessa, paliskuntaan tai muihin alueella toimijoihin ei ole oltu yhteydessä. Nyt kun yhtiö on ilmoittanut asiasta meille, se on ollut mielestäni melko röyhkeä. Minullekin on todettu, että jos paliskunta ei ole suotuinen hankkeelle, se ei tule saamaan korvauksia euroakaan. Korvauksiksi puolestaan tarjotaan naurettavasti muutamia tuhansia euroja alueesta, jonne olemme juuri suunnittelemassa mittavia investointeja.

Paliskuntain yhdistys on lähettänyt Lapin Ely-keskukselle lausunnon, jonka mukaan hankkeeseen tulee soveltaa YVA-menettelyä (ympäristövaikutusten arviointi).

Myllyt paliskunnan rajapintaan

Metsähallitus suunnittelee tuulivoimapuiston hankeaihiota Kellovuoman alueelle, joka sijaitsee Ounasjoen halkaiseman Alakylän paliskunnan länsipuolella. Kolarin paliskunnan puolella suunnitelma käsittää Venevaara-Hirvasselkä -alueen.
– Tuulipuisto lopettaisi käytännössä läntisen paliskunnan käytön täysin. Paliskunnan viesti Metsähallitukselle onkin, että jos jonnekin on pakko myllyjä tehdä, niin sitten aivan paliskunnan rajapintaan. Ja jos halutaan entistä massiivisempia myllyjä, niin vaihdetaan jo olemassa olevat myllyt isompiin.

Kun tietoa ei ole saatavissa, on kuulopuheitakin kuunneltava.
– Semmoinen huhu pyörii, että paliskunnan eteläisessä osassa, Peittoselän alueella olisi yhteismetsän maa-alueita kyselty tuulivoimakäyttöön. Meidän paliskuntamme poronhoito keskittyy paljolti tuolle alueelle. Jos sinne tulee tuulipuisto, voidaan Alakylän paliskunnan nimi viivata yli paliskuntien kartalta.

Metsähallituksen mukaan sillä ei ole hankesuunnitelmia kyseiselle alueelle.

Jani Jääskö ja Alakylän paliskunta eivät aio pysyä toimettomina uhkien edessä.
– Myllyasia on kiehuttanut täällä mieliä viimeisen puolen vuoden ajan. Nyt on aika reagoida vahvasti näihin järjettömiin suunnitelmiin. Lähtökohtana on, että siellä missä on poronhoitoa, ei voi olla tuulipuistoja, Jani Jääskö toteaa.

Kolarissa päätettiin ensin ja kyseltiin sitten

Venevaara-Hirvasselkä-Kellovuoma -hankesuunnitelma käsittää Kolarin kunnan puolella 17 kilometriä pitkän ja 5 kilometriä leveän alueen. Kolarin paliskunnan poroisäntä Mika E. Satta pitää uskomattomana, että yhden paliskunnan alueelle suunnitellaan näin isoa tuulipuistoa.
– Vuosi sitten meillä paliskunnassa ei ollut mitään tietoa tällaisen mittakaavan suunnitelmista, hän toteaa. 

Poroisäntä Mika E. Satta Kolarin paliskunta

Tämän vuoden tammikuussa hankesuunnitelma oli esillä Kolarin kunnanvaltuustossa. Satta sai tietää asiasta kittiläläisten kollegoiden kautta vain vähän ennen kuin hankkeesta kerrottiin Kolarin paliskunnalle helmikuussa. Huhtikuussa Kolarin kunnanhallitus päätti hyväksyä Metsähallituksen aloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi. Kesäkuussa pidettiin yleisötilaisuus, jossa kansalaisilla ja sidosryhmillä oli mahdollisuus kysellä ja keskustella suunnitelmasta, jota kunnanhallitus oli siis jo alkanut kaavoituksen osalta toteuttaa.
– Tuli semmoinen tunne, että asia on haluttu valmistella hiljaisuudessa. Siinä vaiheessa, kun sitä esiteltiin yleisölle, suunnitelma alkoi olla jo valmis toteutettavaksi, Satta sanoo.

Varpaisillaan ollaan

Mika E. Satta on vaatinut, että paliskunnan edustajan tulee olla läsnä kunnan päätöselimissä, kun kaavoitusta ja ympäristövaikutusten arvioimista lähdetään viemään eteenpäin.
– En tietenkään osaa sanoa, pystymmekö pysäyttämään hanketta, mutta joka tapauksessa porotalouden täytyy päästä vaikuttamaan hankkeen sisältöön.

Metsähallitus myy hankkeen rakentamisoikeudet myöhemmin valittavalle tuulivoimatoimijalle ja jää valtion maiden omistajaksi ja edunvalvojaksi.
– Voisi sanoa, että tuulivoimayhtiö, joka on vieläpä todennäköisesti ulkomainen, kuorii kerman päältä. Paliskunta joutuu neuvottelemaan mylly-yhtiön kanssa korvauksista, mikä ei varmaankaan ole paliskunnalle kaikista paras lähtökohta.

Tilanne on muuttunut viime vuosina

Vielä muutama vuosi sitten Kolarissa uskottiin vahvasti porotalouteen.
– Olen sanonut aikaisemmin, että Kolarissa on hyvä harjoittaa porotaloutta, koska suuri osa paliskunnan alueesta on valtion maata. Viime vuosina valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen asenne porotalouteen on kuitenkin muuttunut.

Satta sanoo, että valtavien hakkuiden kanssa on niinkin pärjätty – vakavampia ongelmia on syntynyt vasta maanmuokkauksen ja metsien uudistamisen myötä, kun laidunalueet ovat pienentyneet. Tuulivoimapuistojen tulo tarkoittaisi kuitenkin todella suuria vaikeuksia porotaloudelle.
– Itse myllyjen viemän maapohjan lisäksi alueelle on rakennettava iso tiestö, joka niin ikään vie laitumia poroilta. Liikenne lisääntyy ja sitä myötä kasvavat myös liikennevahinkojen määrät.

Porotilamatkailulle tuulivoimapuisto saattaisi olla kuolinisku.
– Tuskin matkailijat ovat luontoarvoja hakiessaan kiinnostuneita valtavan kokoisesta nykyteknologiasta. Ja mitä tapahtuu, kun tuulivoimayhtiö päättää nostaa kytkintä ja jättää ruostuvat romut luontoon? Tuulivoimapuistojen vaikutuksista ympäristöönsä täytyisi käydä nykyistä laajempaa keskustelua. Hankkeita ei pidä lähteä toteuttamaan suin päin ilman tietoa, Satta toteaa.

Eteläinen hankesuunnitelma muutti muotoaan

Helmikuussa Metsähallitus esitteli myös toista, osittain Kolarin, osittain Pellon puolelle sijoittuvaa tuulipuistosuunnitelmaa.
– Totesimme, että siitä voidaan neuvotella, koska kyseessä oli suht’ pieni alue paliskunnan rajalla.

Pellon kunnanhallitus teki kuitenkin kielteisen äänestyspäätöksen Olosvaara-Marjavaara alueen tuulivoimapuiston kaavahankkeen käynnistämisestä.
– Sen jälkeen meille näytettiin kesäkuun yleisötilaisuudessa semmoinen suunnitelma, jossa alue oli laajentunut Kolarin puolella viisinkertaiseksi. Kaavoitusta ei ole tälle vielä haettu, mutta saa nähdä miten käy. Tarkkana pitää olla kunnallisen päätöksenteon kanssa näinä päivinä, Mika E. Satta sanoo.

Jotakin on myös opittu

Palojärven paliskunnan poroisännällä, Tapio Vuololla, on jo muutama voittoisa taistelu tuulimyllyjä vastaan takana. Viime vuonna tuulivoimayhtiö Smart Windpowerin suunnitelmissa oli rakentaa 40–140 myllyn tuulivoimapuisto Ylitornion, Rovaniemen ja Pellon kuntien alueille. Paliskunta, matkailuväki ja Raanujärven rannoille suunniteltavaa massiivista tuulivoimapuistoa vastustava kansalaisliike toivat yhteisrintamana esille kielteisen kantansa. Hanke ei toteutunut. 

Poroisäntä Tapio Vuolo Palojärven paliskunta

Tänä keväänä Vuolo ja Orajärven paliskunnan poroisäntä Mikko Koskenniemi olivat vaikuttamassa Pellon kunnan kielteiseen päätökseen Olosvaara-Marjavaara alueen tuulivoimapuiston käynnistämisestä. Tiukoille se kuitenkin meni.
– Oli torstaipäivä, kun näin netistä asian olevan Pellon kunnanhallituksen esityslistalla. Päätös kaavahankkeesta tehtäisiin jo seuraavana maanantaina. Kuitenkaan kunnanhallituksen jäsenille ei ollut lähetetty siihen mennessä aiheesta edes kokousmateriaalia. Jostakin syystä jopa päättäjiltä pimitettiin tietoja suunnitelman sisällöstä.

Vuolo ja Koskenniemi saivat lausuntonsa lähetettyä kunnanhallituksen jäsenille, vaikkakin koronakriisin vuoksi kunnantalo oli kiinni ja ihmiset vaikeasti tavoitettavissa.
– Paikalliset asukkaat, joita hanke koski, tuskin tiesivät mitään kunnan kaavailuista. Syrjäkylien ikääntynyt väestö ei välttämättä seuraa somea tai kuntien asialistoja, Vuolo toteaa.

Toimenkuva muuttunut

Nykyään Tapio Vuolon toimenkuvaan kuuluu kunnanvaltuustojen ja -hallitusten esityslistojen seuraaminen. Se vie oman aikansa, koska Palojärven paliskunta sijoittuu neljän kunnan; Rovaniemen, Pellon, Ylitornion ja Tervolan alueelle.
– Vaikuttaa siltä, että näitä kaavahankkeita koetetaan toteuttaa pikkuisen salassa. Kaikkea ei välttämättä kerrota kaikille samalla tavalla. Tätäkin suunnitelmaa esiteltiin toisilla sanoilla poroisännille kuin kuntapäättäjille.

Hän ei anna korkeita pisteitä Metsähallituksen toimille.
– Se on lähtenyt massiivisesti ajamaan tuulivoimapuistoja palkisten kriittisiin pisteisiin. Tuntuu, että sen tavoitteena on tukahduttaa poronhoito, koska tänä päivänä on jo olemassa tutkimustuloksia siitä kuinka tuulipuistot ja porotalous eivät sovi yhteen. Metsähallitus ei näistä tutkimustuloksista välitä.

Oman elinkeinon asialla

Pienten kuntien päätökset ovat pienestä kiinni, yhdellä äänellä on esimerkiksi seitsemän hengen kunnanhallituksessa iso merkitys.
– Usein halutaan kannattaa YVA-menettelyä, mutta kaikkien kannalta on helpointa, kun prosessi katkaistaan välittömästi. Tällöin säästetään merkittävästi yhteiskunnan varojakin.

Valituskierre ei ole Vuolon mieleen, mutta siihen lähdetään, jos tarve vaatii.
– Haluamme vain puolustaa oman elinkeinomme olemassaoloa. Näyttää siltä, että ei nähdä porotalouden työllistävää vaikutusta, kun taas tuulipuistojen tuomien työpaikkojen määrää ylistetään. Maailmalta on kuitenkin jo kuultu, että tuulipuistot eivät rakentamisvaiheen jälkeen työllistä juuri ketään. Eivät ainakaan paikallisia, Tapio Vuolo toteaa.

METSÄHALLITUKSEN KOMMENTTEJA POROISÄNTIEN HAASTATTELUUN Metsähallitus kommentoi tuulipuistohankkeisiin liittyvää juttua

Alakylän paliskunnan viesti Metsähallitukselle on, että jos jonnekin on pakko myllyjä rakentaa, niin sitten aivan paliskunnan rajapintaan.

MH: Metsähallitus on jättänyt alueelle kaavoitusaloitteen hankkeesta, mutta tarkempia hankesuunnitelmia ei ole. Mikäli hanke käynnistyy (kaavoitusaloite hyväksytään), paliskunnan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja arvioidaan hankkeen vaikutuksia sen eri toteutusvaihtoehtojen mukaisesti.

Kolarin paliskunnan poroisäntä Mika E. Satta kokee, että Venevaara-Hirvasselkä-Kellovuoma -hankkeen suunnittelussa ei ole noudatettu avoimuutta.
MH: Ei ole ollut salailua, vaan Metsähallitus on keskustellut Kolarin paliskunnan kanssa jo hankeaihiovaiheessa, mutta tarkempaa hankesuunnitelmaa ei ole. Suunnittelu aloitetaan, kun mahdolliset YVA- ja kaavaprosessit alkavat.

Mika E. Satta: – En tietenkään osaa sanoa, pystymmekö pysäyttämään hanketta (Venevaara-Hirvasselkä-Kellovuoma), mutta joka tapauksessa porotalouden täytyy päästä vaikuttamaan hankkeen sisältöön.
MH: Hankkeen sisältöön vaikutetaan parhaiten osallistumalla aktiivisesti mahdolliseen YVA-prosessiin ja kaavan suunnitteluun. Metsähallitus tulee jakamaan tietoa aktiivisesti ja osallistamaan paliskuntia prosessiin.

Mika E. Satta: – Paliskunta joutuu neuvottelemaan mylly-yhtiön kanssa korvauksista, mikä ei varmaankaan ole paliskunnalle kaikista paras lähtökohta.
MH: Metsähallitus on tehnyt keväällä päätöksen, että YVA-prosessissa etsitään mahdollisuuksia minimoida tuulivoimahankkeen mahdollisia haittoja poronhoidolle suunnittelemalla alueen valtion maiden metsätaloustoimia yhdessä paliskunnan kanssa. Mikäli haittoja todetaan hankkeen toteuduttua, niistä voidaan neuvotella edelleen paliskunnan kanssa.

Mika E. Satta: – Olen sanonut aikaisemmin, että Kolarissa on hyvä harjoittaa porotaloutta, koska suuri osa paliskunnan alueesta on valtion maata. Viime vuosina valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen asenne porotalouteen on kuitenkin muuttunut.
MH: Asenne ei ole muuttunut. Porotalous huomioidaan edelleen vastuullisesti Metsähallituksen eri toiminnoissa.

Pellon kunnanhallitus teki kielteisen äänestyspäätöksen Olosvaara-Marjavaara -alueen tuulivoimapuiston kaavahankkeen käynnistämisestä. Mika E. Satta sanoo, että tämän jälkeen kolarilaisille esiteltiin suunnitelmaa, jossa alue oli laajentunut Kolarin puolella viisinkertaiseksi.
MH: Tuulivoimahankkeen koko tarkentuu projektin aikana, ja tästä on ollut kysymys myös Olosvaara-Marjavaara-Nutirova -hankkeessa. Kaavoitusaloitteessa oleva rajaus on jonkin verran laajempi kuin aiemmin esillä ollut karkea rajaus, mutta ei viisinkertainen vaan noin 30 prosenttia laajempi.

Palojärven paliskunnan poroisäntä Tapio Vuolo sanoo, että Metsähallituksen tavoitteena tuntuu olevan poronhoidon tukahduttaminen:
– Tänä päivänä on jo olemassa tutkimustuloksia siitä kuinka tuulipuistot ja porotalous eivät sovi yhteen. Metsähallitus ei näistä tutkimustuloksista välitä.

MH: Metsähallitus keskustelee aina ennalta paliskuntien kanssa toiminnan vaikutuksista poronhoitoon ja etsii ratkaisuja haittojen vähentämiseksi. Kaikki olemassa oleva kokemus ja tutkimustieto hyödynnetään hankkeen suunnittelussa. Mitään hanketta ei ole aloitettu Kolarissa, Kittilässä eikä Pellossa.

NORJALAISILTA UUSI RAPORTTI TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOITOON

Vindkraft eller reindrift (Tuulivoimaa vai poronhoitoa) -raportissa tuodaan esille paliskuntien kokemuksia tuulipuistoista. Ávjovárrin luonnonsuojeluliiton ja tuulivoimaa vastustavan MOTVIND Norge -liikkeen toimittamaan raporttiin on koottu seitsemän Norjan paliskunnan havaintoja.

Poronhoitajat ovat huomanneet, että porot pelkäävät korkeiden ja liikkuvien tuulimyllyjen ääntä, minkä seurauksena ne eivät liiku tuulimyllyjen lähellä. Tuulipuistojen vaikutukset näkyvät muun muassa laidunmaiden menetyksinä (rakennusalueet, tiet ja muu infrastruktuuri), porojen perinteisten reittien muutoksina ja eläinten hyvinvoinnin heikkenemisenä (stressi, petovahinkojen lisääntyminen, vasaprosentin pieneneminen). (Lähteet: Vindkraft eller reindrift, Yle Saame/ Sáárá Seipiharju)

Aikaisemmassa, Uppsalan yliopiston vuonna 2018 julkaisemassa tutkimuksessa tuli esille samantyyppisiä ilmiöitä. Porojen kulkeminen tuulipuiston läheisyydessä aikaisempia, vakiintuneita kulkureittejä pitkin väheni huomattavasti. Rakentamisalueen lähellä porojen havaittiin toisaalta pysähtelevän normaalia enemmän, toisaalta liikkuessaan ottavan normaalia pidempiä askeleita. Näiden seikkojen arvioidaan johtuvan siitä, että porot pelkäävät tuulipuiston alueen ylittämistä. Laitumien käyttö tuulipuiston ympärillä väheni merkittävästi viiden kilometrin säteellä.

EDUSTAJAKOKOUS VAATII METSÄHALLITUKSELTA PORONHOIDON HUOMIOINTIA TUULIVOIMATUOTANNOSSA PORONHOITOALUEELLA

Tuulivoimatuotannon rakentaminen ja suunnittelu on vilkastunut poronhoitoalueella. Metsähallitus on asiassa merkittävä toimija. Metsähallituksen tuulivoimatiimi on valmistellut useita paliskuntien keskeisille laidun- ja toiminta-alueille sijoittuvia hankkeita poronhoitoalueella viime vuosina. Paliskunnat ovat tilanteesta erittäin huolestuneita. 

Tuulivoimahankkeet sijoitetaan kauas asutuksesta. Tällöin ne ovat usein tärkeillä porolaidunmailla. Tuulivoimarakentamisen vuoksi laidunalueet vähenevät ja pirstoutuvat. Erämaisilla alueilla menetetään poroille välttämätön laidun- ja lisääntymisrauha. Poronhoidon toiminta alueella vaikeutuu tai estyy.    

Paliskuntain yhdistyksen ylin päättävä elin, edustajakokous, vaatii Metsähallitukselta poronhoidon huomiointia tuulivoimatuotannon suunnittelussa poronhoitoalueella. Mikäli paliskunta perustellusti osoittaa, että hanke sijoittuu poronhoidon kannalta sopimattomalle alueelle, tulee hankesuunnittelusta luopua. Hankesuunnitelmista tulee neuvotella paliskuntien kanssa niin aikaisessa vaiheessa, että niiden sijaintiin ja laajuuteen on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto