Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

18.12.2020

KUNTAPOLITIIKALLA VOI VAIKUTTAA POROELINKEINON TULEVAISUUTEEN


Kuntapolitiikassa mukana olemalla voi vaikuttaa poroelinkeinolle tärkeisiin maankäyttöasioihin eli kaavoitukseen. Valtuutetuilla on valtaa myös kunnan elinkeinokehityksen suuntaviivoihin, mutta maakunnalliseen päättämiseen pienen kunnan arvovalta ei aina tunnu riittävän. Uusia kuntapäättäjiä on hankala löytää – päätösvalta ei näytä kiinnostavan nuoria, vaikka kyse on heidän tulevaisuudestaan.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: www.pexels.com ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2020.

Muun muassa nämä asiat tulivat esille, kun Poromies haastatteli poroelinkeinoa edustavia kuntapäättäjiä.

Pello kiinnostaa tuulivoimayrityksiä

Poronhoitaja ja matkailuyrittäjä Anne-Mari Kovalainen (kesk.) on ollut kaksi kautta Pellon kuntapäättäjänä. Tämän valtuustokauden ajan hän on istunut kunnanhallituksessa. Kolmannelle kaudelle yrittäminen on vielä epävarmaa.
– Tuskinpa alan enää, vaikka koen, että pitäisi, hän sanoo.

Kovalaiselle hallituspaikka on ollut mieluinen, koska kunnanhallituksessa saa tietoja uusista asioista kattavasti ja nopeasti. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen voima ei ole hänen mielestään vähäinen.
– Asioita, joihin voi olla vaikuttamassa ovat esimerkiksi tuulivoima, kaavoitukset, kaivokset, metsien suojelualueiden päätökset, rakennusluvat, teiden kunnossapito, kuntastrategia, matkailuun liittyviin asiat ja ulkoilureitit.

Pellossa, kuten monessa muussakin poronhoitoalueen kunnassa on pitänyt elää tuulivoimapuistohankkeisiin liittyvien päätösten kanssa.
– Yksi hanke meni eteenpäin, mutta siitä valitettiin. Nyt se on mahdollista rakentaa. Toinen, naapurikuntaa koskeva, mutta Pelloonkin vaikuttava hanke evättiin jo kerran, mutta se on nousemassa uudestaan. Kolmas esillä ollut tuulivoimahanke olisi ollut kuin kalaverkko. Se olisi sijainnut kunnan pohjoisrajalla välillä Pello–Jääskö vaikuttaen kolmen kunnan alueella. Näitä tuulivoiman hankesuunnitelmia tulee vastaan varmasti myös ensi kauden valtuutetuille.

Kovalainen on pyrkinyt toteuttamaan kuntapolitiikkaa kuntalaisten näkökulmasta katsoen.
– Olen kertonut poroelinkeinon näkökulman, mutta ottanut huomioon myös muiden kyseessä olevien alueiden käyttäjien mielipiteet. Erityisesti olen tuonut esille luonnon ja erämaiden tärkeyttä tässä ahneessa maailmassa, jossa kaikki vain halutaan myydä ja muuttaa rahaksi.

Puoluekurista Kovalainen ei pidä.
– Olen lähtenyt mukaan sitoutumattomana Keskustan listoilta, enkä ole luvannut olla puoluekurin alla. Yritän katsoa asioita puolueettomasti kunnan parasta ajatellen.

Kuntavaaliehdokkaaksi pyrkiviä Kovalainen kannustaa, mutta muistuttaa maltista.
– Ehdottomasti kannattaa lähteä mukaan, jos haluaa kertoa kantansa kuntalaisia koskevista asioista, mutta samalla pitää pystyä hyväksymään demokraattiset päätökset. Päätöksenteko ei ole aina helppoa, koska osa päättäjien saamasta tiedosta on salassa pidettävää, ja asiat saattavat näkyä erilaisina ulospäin.

Utsjoella ei ole meneillään kaivos- tai tuulivoimahankkeita

Utsjokelainen poromies ja saamenkäsityöntekijä Ilmari Tapiola (kesk.) lähti 20 vuotta sitten mukaan kunnallispolitiikkaan, koska hänellä oli huoli saamen kielen ja kulttuurin tilasta.
– Niistä päivistä on edetty onneksi huomattavasti parempaan suuntaan.

Kokenut kunnalliskonkari pitää kuntapolitiikan suurimpana vahvuutena mahdollisuutta vaikuttaa maankäyttösuunnitelmiin. Tällä hetkellä Utsjoella eletään kaivos- ja tuulivoimahankkeissa hiljaiseloa. Naapurikunnan, Inarin, puolella maakuntakaavasuunnitelmaan on puolestaan merkitty isoja alueita matkailukäyttöön, mikä on Tapiolasta huolestuttava kehityssuunta.
– Poroelinkeinon edustajana en voi tuijottaa pelkästään kuntarajoja, Tapiola toteaa.

Jäämerenratahankkeesta hänellä on selkeä näkemys.
– Radan toteutuessa paliskunnat voisivat pakata poronhoitokamppeet ja porot etelään menevään junaan.

Maankäytöstä Utsjoella Tapiola kertoo poroelinkeinoon ja paikallisten ihmisten elämään vaikuttavan esimerkin.
– Suomen ja Norjan rajalle suunniteltiin tehtäväksi poroaita, jotta Norjan porot eivät tulisi Suomen puolen pelloille. Norjan aita suunniteltiin ja toteutettiinkin oikeaan paikkaan, mutta Suomen puoleista aitaa kaavailtiin alueelle, jossa ei edes ole peltoja. Aita olisi sen sijaan estänyt ihmisten kulkemisen Inarijoen rantaan. Suunnitelma saatiin kuitenkin torpattua kunnallisesti. Tällaisissa asioissa pitäisi kuunnella alusta saakka paikallisten ääntä, Tapiola sanoo.

Puolueiden sisäisestä ryhmäkurista hänellä on selkeä mielikuva.
– Täällä ei ole ryhmäkuria. Ei ole ollut tarvetta.

Nuoria kaivattaisiin valtuustoon Utsjoellakin.
– Heitä on vaikea saada mukaan. Näyttää yksinkertaisesti siltä, että nuorempana poliittiset asiat eivät ole kiinnostavia.

Poroelinkeino on joutunut mukautumaan muun maankäytön puristukseen Enontekiöllä

Aikoinaan 16 vuotta Käsivarren paliskunnan sihteerinä toiminut Leena Palojärvi (kesk.) on itsekin poronomistaja. Aviomies Tuomas I. Palojärvi on poromies ja Käsivarren paliskunnan entinen poroisäntä.

Kunnallispolitiikassa Leena Palojärvi on ollut mukana jo vuodesta 1993 lähtien. Tärkeimpiä vaikutuskohteita kuntapolitiikassa ovat hänen mielestään maankäyttö ja elinkeinopolitiikka.
– Enontekiön kuntastrategiassa on kyllä poroelinkeinokin huomioitu, mutta kunnan ja poroelinkeinon intressit eivät näytä aina kohtaavan. Poroelinkeino joutuu tosi paljon mukautumaan koko ajan kasvavaan muuhun maankäyttöön, mutta siitä huolimatta porotalouden edustajia syytetään kehityksen jarruttamisesta. Matkailun ja porotalouden yhteensovittaminen vaatii jatkuvaa rakentavaa yhteistyötä.

Leena Palojärvi sanoo, että Enontekiön kunnan luottamustehtäviä hoitaessa elinkeinon kannalta hyvä ratkaisu menee mahdollisen puoluekurin ohi.

Matkailu ja poronhoito vaikuttavat toisiinsa Muoniossa

Porotalousyrittäjä Markku Rauhala (kesk.) ei aio jatkaa 21 vuotta kestänyttä kunnallispoliittista uraansa. Pitkän rupeaman Muonion valtuustossa vaikuttanut Rauhala sanoo, että merkittävimpiä poroelinkeinoon vaikuttavia asioita, joihin kunnallisesti voidaan vaikuttaa, ovat reitistö-, matkailutoiminta-, kaavoitus- ja lupa-asiat.
– Esille on tullut paljon myös niin sanottuja ennalta arvaamattomia asioita, kuten vaikkapa tuulipuistohankkeet. Niihinkin voi kuntatasolla vaikuttaa.

Rauhalan mukaan Muonion kelkka- ja ulkoilureittien linjaukset on saatu tehtyä kunnallisilla päätöksillä sellaisiksi, että ne eivät häiritse poronhoitoa.
– Esimerkiksi koiravaljakoiden reittilinjauksiin on pystynyt vaikuttamaan, samoin vapaa-ajan kelkkailuun. Mökkikaavoituksissa huomioidaan poronhoito niin, ettei paliskunnan tarvitse aidata kaavoitettuja alueita jälkikäteen. Olen itse lautakunnissa, reittityöryhmässä ja muutamissa ohjausryhmissä mukana. Olen pyrkinyt elinkeinon kannalta hyviin ratkaisuihin näiden vuosien aikana.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto