PALOJÄRVI - TUULIVOIMALOITA KAAVAILLAAN PUOLUSTUSVOIMIEN KIELLOSTA HUOLIMATTA

Palojärven paliskunnassa eletään kaivoshankkeiden ja tuulivoimalasuunnitelmien ristiaallokossa. Honkavaara-Isovaaran tuulivoimahanke meni jo kerran nurin Ylitornion kunnanhallituksessa, mutta vuoden kuluttua hallitus päättikin toisin.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Inka-Maria Vuolo  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2021.

Puolustusvoimat antoi hankkeesta oman lausuntonsa kunnanhallituksen vastakkaisten päätösten välissä. Tuulimyllyjen aiheuttamien tutkahäiriöiden vuoksi se ei halua tuulimyllyjä Rovaniemen sotilaskentän läheisyyteen.
– Mikä kummallisinta, kunta ei ole siitä moksiskaan, vaan on näemmä julistanut sodan puolustusvoimille. Saamieni tietojen mukaan myllyjen määrän tai korkeuden pienentämiselläkään ei olisi vaikutusta puolustusvoimien kantaan, poroisäntä Tapio Vuolo sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että paliskunnan vastustus tuulipuistoja vastaan ei perustu sotilaspoliittisiin tai esimerkiksi maisemallisiin näkökohtiin.
– Me perustamme kielteisen näkökantamme tutkimuksiin, joissa kerrotaan selkeästi, että myllyt ja porot eivät sovi samaan paikkaan. Yhden myllyn vaikutusalue on 15 kilometriä, joten sadan myllyn tuleminen tarkoittaisi, että paliskunnan keskellä sijaitseva alue joutuisi poronhoidon osalta lopetusuhan alle.

Tuulipuiston toteutuminen käytännössä katkaisisi paliskunnan kahtia.
– Tämä raanujärveläisten poronomistajien laidunnusalue on paliskunnan suurin porokeskittymä. Se on suurin myös osakasmäärällä mitattuna. Toista vastaavanlaista keskittymää on vaikea löytää näiltä korkeuksilta tai eteläisemmältä poronhoitoalueelta.

Kun hanke tuli ensimmäisen kerran esille, sitä vastustettiin kansalaisadressilla, johon oli kerätty 1500 nimeä. Adressi sai myös valtakunnallista julkisuutta.
– Kansanliikkeen ansiosta hanke kaatui ensimmäisellä kerralla, mutta vuoden kuluttua adressia ei kunnassa paljon enää muisteltu.

Kaivos-alan kanssa keskustellaan

Palojärven pitkään palkiseen on suunnitteilla useita kaivoshankkeita. Huolta aiheuttavasta tilanteesta huolimatta paliskunta haluaa pitää välit malminetsijöihin asiallisina.
– Tutkimus ei niin haittaa meidän toimintaamme, ja kun saadaan selvyys siitä mitä maaperä sisältää, niin ei tarvitse enää jurnata seuraavaa 200 vuotta maan sisältämän malmin määrästä. Jos tarvitsee ruveta tosissaan vastustamaan, niin katsotaan tilanne sitten uudestaan. Vastustus on joka tapauksessa varmaa, koska on selvää, ettei kaivoksista ainakaan ole mitään hyötyä poronhoidolle, Vuolo toteaa.

Poronhoitovuosi oli heikko

Toukokuussa päättynyt poronhoitovuosi oli Palojärven paliskunnassa heikoin 20 vuoteen.
– Paljon sattui samalle vuodelle. Pienet vasaprosentit, matalat teuraspainot ja suuret määrät kadonneita poroja aiheuttivat sen, että moni poronhoitaja on päässyt vain nollatulokseen. Osa on tehnyt tappiota, Tapio Vuolo sanoo.