POROJEN PAIKANTAMINEN KEHITTYY HUIMAA VAUHTIA

Porojen paikannuslaitteiden käyttö on yleistynyt vuosi vuodelta. Lähes reaaliaikainen tieto porojen sijainnista ja kuolinpantatoiminto tehostaa poronhoitoa. Akut kehittyvät, laiteet pienenevät.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Mari Parpala  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2021.

Paikannuksesta on hyötyä myös ammattia opeteltaessa.
– Enää ei tarvitse kulkea ensin 15 vuotta vanhempien poronhoitajien perässä oppiakseen maastot. Nykynuorelle kun antaa älylaitteen käteen, hän on jo hetken kuluttua valmis toimija, sanoo paikannuslaitteiden kehitystyössä toistakymmentä vuotta mukana ollut Palojärven paliskunnan poromies Seppo Koivisto.

Paikannuslaitteita kehitetään kovaa vauhtia. Tämä tuli esille webinaarissa, jossa oli mukana neljä laitevalmistajaa. Jo lähitulevaisuudessa nähdään entistä pienempiä laitteita, joiden akut kestävät merkittävästi pitempään kuin nykyään. Myös järjestelmien kuuluvuutta laajennetaan koko ajan.
– Kun kehitetään ratkaisuja, jotka eivät tarvitse kännykkäverkkoja, tulee niiden käyttö mahdolliseksi joka puolella poronhoitoaluetta, sanoo webinaaria järjestämässä ollut Lapin AMK:n projektipäällikkö Kirsi Muuttoranta.

Paikannuslaitteiden määrästä poronhoidossa ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa.
– Tieto on kentällä hajallaan. Käyttökokemusten keräämiseksi on tarkoitus tehdä AMK:ssa opinnäytetyö, hän toteaa.

Tracker ja Ultracom samalle omistajalle

Ultracomin ja Trackerin poronpaikannuslaitteita on käytössä paljon. Viime joulukuussa Open Air Group Ab -konserni osti kempeleläisen koirien ja porojen paikannuslaiteratkaisuja kehittävän ja valmistavan Ultracomin koko osakekannan. Jo aiemmin se oli ostanut samalla toimialalla operoivan Tracker Oy:n. Tätä myötä Open Air Groupin yhteenliittymällä on nyt 200 000 käyttäjää Suomessa ja ulkomailla.

Trackerin teknologiajohtaja Hannu Lohen mukaan yhteistyön etuna on, että näin yrityksille turvataan taloudellinen vakaus ja jatkuvuus. Ultracomin ja Trackerin laitteita omistavia tietysti kiinnostaa, milloin eri järjestelmät keskustelevat keskenään.
– Tavoitteena on saada aikaiseksi asiakashyötyjä yhteensopivuuden kautta, mutta tässä vaiheessa on vaikea sanoa aikataulusta mitään, koska yhteistyö alkoi vasta muutama kuukausi sitten.

Lohi korostaa, että Ultracom ja Tracker haluavat toimia pitkäjänteisesti.
– Toiminnan täytyy olla liiketaloudellisesti kannattavaa, jotta asiakkaat voivat luottaa laitteiden toimivuuteen tulevaisuudessakin.

Hän nojaa liiketoiminnan kannattavuuteen myös konsernin suhtautumisessa kehitystyöhön ja laitteiden tuomiseen markkinoille. Ultracomin tuotteisiin esimerkiksi kuuluu kuolinpanta, Trackerin tuotevalikoimista sitä ei löydy.
– Ajatusta ei ole kuopattu, mutta ihan pientä määrää niitä ei ole järkeä valmistaa. Kun löytyy yli 1000 kappaleen kertatilaus, sitten tehdään. Tällaisen tilauksen voi tehdä esimerkiksi paliskunta tai useampi paliskunta yhdessä. Nyt tilauksia on tullut sen verran, että vuoden 2021 loppukesästä on tarkoitus toimittaa laitteita yksi erä.

Mapitare on kehittänyt IoT- paikannusjärjestelmää poronhoitajien kanssa

Rovaniemeläinen Mapitare Oy on toiminut karttateknologia-alalla yli 15 vuotta. Sen asiakkaina ovat olleet pääasiassa turvallisuusviranomaiset.
– Olemme työskennelleet turvallisuusviranomaisten operatiivisten tilannekuva- ja kenttäjohtamisjärjestelmien parissa. Eläinpaikannuspuolella historiamme on lyhyt, noin neljä vuotta, mutta työtä on nopeuttanut kehittynyt karttateknologiamme ja turvallisuussektorille tuotetut paikannusratkaisut, sanoo toimitusjohtaja Petri Särkisaari.

Mapitaren kehitystyö perustuu yhteistyöhön radio- ja televisiomastot omistavan Digitan kanssa. Paikannuksessa käytetään Digitan Suomeen rakentamaa langatonta LoRaWAN-tiedonsiirtoverkkoa. Yhteistyössä on ollut mukana myös paliskuntia, jolloin Ranniot-laitetta kehitettäessä on kuultu poronhoitajia.
– LoRaWAN verkon peitto koko Suomessa on jo todella hyvä ja kattavuus kasvaa koko ajan. Tukiasemia perustetaan aina sinne missä esiintyy tarpeita tai kuuluvuudessa todetaan olevan parantamisen varaa. Testaamme myös liikuteltavia tukiasemia, jotka voivat saada käyttövirtansa esimerkiksi aurinkopaneeleista.

Mapitare ei perusta liiketoimintaansa suurten tilausmäärien kautta saatuihin alennusprosentteihin.
– Myymme laitteet nettohinnalla kaikille, ja jos laite menee rikki, se vaihdetaan. Sillä ei ole väliä, myydäänkö niitä yksittäin vai monta kerralla, koska liiketoiminnan tulos tehdään palvelumaksulla, Särkisaari sanoo.

Anicaren paikannin kiinnitetään poron korvaan

Aki Marttilan neljä vuotta sitten perustaman Anicare Oy:n kehittämä Rudolf-laite kiinnitetään poron korvaan tähän tarkoitukseen suunnitelluilla pihdeillä. Piltan tapaan asennettava paikannin painaa 21 grammaa.

Poronhoitajana lapsesta saakka toiminut, teknologiaa opiskellut Marttila on lähtenyt tuotteistamaan laitettaan ajatuksella 'aisti – tiedä – löydä'. Ominaisuuksia lisätään laitteeseen sitä mukaa kuin ne todetaan toimiviksi ja poronhoidon kannalta tarpeelliseksi. Tämä on mahdollista laitteen etäpäivityksellä.
– Tarkoituksena on, että laite voisi tulevaisuudessa paikannuksen lisäksi kertoa muutakin tietoa poron terveydentilasta. Lähtökohtana on, että pedon tai liikenteen vuoksi kuollut poro on mahdollista löytää tarkasti maastosta heti vahingon tapahduttua.

Anicaren Rudolf-laite käyttää matkapuhelinverkon osaa, jonka ansiosta laitteen signaalin kantavuus on jopa seitsenkertainen tavalliseen matkapuhelinverkkoon verrattuna.

Aki Marttila sanoo, että hänen yritykselleen jokainen asiakas on tärkeä.
– Teknologian tullessa koko ajan edullisemmaksi paikanninlaitteita on mahdollista käyttää yhä useammalla porolla. Laitteiden hintojen tulee olla poronomistajille kohtuullisia, jotta ne voivat kattaa koko porokarjan. Kattavalla laitemäärällä voidaan ongelmakohtia todentaa ja tätä kautta vaikuttaa niin poliittiseen kuin teknologiseen kehitykseen.

Kenellä on oikeus tietoon?

Paikantimilla voidaan kerätä tietoja talteen myös arkistoihin, joita voitaisiin käyttää hyväksi esimerkiksi porotutkimuksessa. Paikannustiedon avulla voidaan myös osoittaa konkreettisesti eri alueiden merkitys poronhoidolle. Kaivosten ja tuulipuistojen vaikutusten arvioinnissa data porojen liikkeistä voi vahvistaa paliskunnan neuvotteluasemia. Tietojen käytön tulee olla kuitenkin sopimuksiin perustuvaa ja tietosuojalakien mukaista.

Petri Särkisaaren mukaan tietojen hyödyntämiseen tutkimuskäytössä voitaisiin päästä poliittisilla tai asianomaisten välisillä päätöksillä.
– Mielellämme luovutamme paikantimista kerätyn tiedon tutkimusta varten, jos asianomaisilta saadaan suostumus tähän, hän sanoo.

Aki Marttila on samoilla linjoilla.
– Mielestäni tietoja voitaisiin luovuttaa eteenpäin, kunhan siihen on aina poronomistajan lupa.

Hannu Lohi kertoo, että Tracker-paikantimien tiedot ovat tallessa ja käyttäjän siirrettävissä haluamaansa arkistoon jo nyt suoraan, kun käyttää Tracker-ohjelmassa 'vie GPX tiedostoon' -ominaisuutta. Projektityönä on mahdollista rakentaa myös mekanismi, jossa tiedot siirtyvät automaattisesti.
– Näin on tehtykin esimerkiksi Ruotsissa, jossa poropannan omistaja voi kytkeä päälle omasta Tracker-ohjelmastaan paikkatietojen lähettämisen ja historian kertasiirron Luulajan yliopiston ylläpitämään UC-WRAM tietokantaan. Tässä järjestelmässä paikantimen omistaja päättää itse tietojen lähettämisestä, jolloin ei synny ongelmia tietosuojalakien kanssa.

Työnkuva muuttuu paikantimien myötä

Projektipäällikkö Kirsi Muuttorannan mukaan Ruotsin poronhoitajien keskuudessa porojen paikannustiedon lisääntymistä ei pidetä pelkästään hyvänä asiana.
– Siellä pohditaan sitä, kuinka paljon perinteinen poronhoito muuttuu, jos jokaisen poron sijainti tiedetään tarkasti. On esitetty myös, että reaaliaikainen tieto voi lisätä poronhoitajan stressiä, kun paikantimien ilmoittamia kriisitilanteita joudutaan jatkuvasti tarkastamaan. Teknologia nähdään silti ehdottomasti positiivisena asiana.

Seppo Koivisto ei pidä paikantimien käyttöä poronhoidossa millään tapaa ongelmallisena.
– Toistakymmentä vuotta sitten oli paljonkin ajatuksia, että paikantaminen loukkaa kulttuuria ja perinnettä. Paikantamiseen tuntuu olevan kuitenkin tarvetta, eikä minun mielestäni tekniikan kehittyminen loukkaa ketään tai mitään. Onhan poronhoidossa otettu valtavasti käyttöön muutakin tekniikkaa vuosien varrella.