Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

10.8.2021

PÄÄTTÄJÄN PAIKALLA – TAPIO VUOLO


Juttusarjassa esitellään paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäseniä.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Anne-Mari Kovalainen  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2021.

Palojärven paliskunta kuuluu läntiseen merkkipiiriin, joka on vuorotellut Paliskuntain yhdistyksen hallituspaikasta Itäkemijoen merkkipiirin kanssa. Tällä kertaa hallitukseen otettiin kuitenkin edustajat molemmista merkkipiireistä. Läntisestä merkkipiiristä vuorossa oli Palojärven paliskunta.
– Vuorottelun vuoksi paliskunta saa aika harvoin hallituspaikan. Meidän palkisesta taisi olla hallituksessa viimeksi Könösen Kalevi yli 20 vuotta sitten, Tapio Vuolo laskeskelee.

Ensin oma ryhmä, sitten julkisuus

Vuolo toivoo, että hallituksessa toimitaan sopuisasti mutta tiukasti.
– Kun linjataan poronhoitoon liittyviä yleisiä asioita, olisi hyvä, että olisimme samalla puolella. Jos alamme kähisemään keskenämme, se ei näytä hyvältä ulospäin.

Vuolo sanoo, että hänellä on ajatuksia, miten poronhoitoa tulisi kehittää, mutta mietteet kerrotaan ensin omalle porukalle.
– On tärkeää, että asiat käsitellään hallituksessa ennen kuin mielipiteitä lauotaan julkisuuteen. Minulla ei ole tarkoitus poltella siltoja mihinkään suuntaan.

Oma paliskunta tarvitsee lisää nuoria poronhoitajia

Vuolo on toiminut Palojärven paliskunnan keulapaikoilla yli 20 vuotta.
– Siinä alkaa olla yhdelle ihmiselle osuutta hallinnollisesta toiminnasta. Poroisännän homma on siinä mielessä tyly virka, että kiitosta saa harvoin, mutta vastaan joutuu panemaan paljon. Ei ole mukavaa, että saa vastarannan kiiskin maineen, mutta jonkunhan se on omiaan puolustettava.

Palojärven paliskunnan uhkana ovat useat kaivos- ja tuulivoimalahankkeet. Paine on kova, koska uusia hankkeita tulee jatkuvalla syötöllä. Joukkoon kaivattaisiin uutta verta.
– Kun edes silloin tällöin mukaan tulisi nuorisoa, sekin riittäisi. Silloin kun aloitin paliskunnan paperinpyörittämisen osakkaita oli 343. Tänä päivänä heitä on noin 180, vaikka poromäärä on pysynyt samana.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että aikaisempaa pienempi määrä poronomistajia joutuu tekemään entistä enemmän töitä.
– On poronomistajia, jotka eivät huolehdi poroistaan. Se on tiettyinä aikoina vuodesta raskasta niille, jotka tekevät porotöitä aktiivisesti. Olen sitä mieltä, että jos poroja hommaa, niistä pitää ottaa myös vastuu.

Poronhoitaja uskoo aina tulevaisuuteen

Erilaisista paliskuntaa uhkaavista tekijöistä huolimatta Vuolo suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti. Niin kuin poronhoitajat yleensäkin.
– Vaikka nytkin ollut huonoin vuosi pitkiin aikoihin, usko tulevaisuuteen on vahva. Poronhoitaja ajattelee aina, että pian ajat paranevat, hän nauraa.

Ja aina välillä ne paranevatkin.
– Tämä on semmoinen ammatti, että ei voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan. Tällä elinkeinolla on kuitenkin omat pojat kasvatettu täysiksi miehiksi, että kyllä porolla elääkin. Poronhoitaja menee sen mukaan, mitä luonto antaa, Tapio Vuolo filosofoi.

Tapio Vuolo, 52 v.

  • Palojärven paliskunnan poroisäntä
  • Ensimmäinen kausi hallituksessa
  • Kotoisin Ylitornion Raanujärven kylästä, jossa asuu edelleen. Opiskellut ja asunut aikaisemmin myös Rovaniemellä (10 vuotta).
  • Opiskellut metsäteknikoksi ja maanmittausinsinööriksi. Työskennellyt aikaisemmin metsäalalla. Toiminut päätoimisena poronhoitajana 24 vuotta. Tänä aikana ollut ensin paliskunnan rahastonhoitajana 21 vuotta, viimeiset kolme vuotta poroisäntänä. Uusi kausi poroisäntänä alkaa kesäkuussa 2021.


0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto