Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

10.5.2021

POROMATKAILUYRITTÄJÄT SELVINNEET KORONA-AJASTA VAIHTELEVASTI

Liikevaihdon pudotus jopa 95 prosenttia. Tulevaisuuden matkailijavirroista ei tietoa. Valtion tuista ei apua. Poromatkailulle koronavuosi on ollut haastava.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Jonas Rudolph  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2021.

Lähestytään vakavaa ja ikävää asiaa kuitenkin ensin positiivisesti.
– Ulkomailla on patoutunutta matkustusintoa. Sieltä on tulijoita, kunhan korona saadaan hallintaan. Lapissa on väljyyttä, mikä on vahvuutemme. Valoa on siis tunnelin päässä!

Näin ajattelee rovaniemeläisen Arctic Reindeer -porotilamatkailuyrityksen toimitusjohtaja Miia Merkku.

Vaikka hänen yrityksensä liikevaihto on matkailun osalta pudonnut koronan vuoksi 90–95 prosenttia, on outo vuosi tuonut mukanaan jotain hyvääkin.
– Yhteydet ulkomaille pelaavat nyt paremmin, koska kaikkialla on jouduttu tekemään iso digiloikka. Suomessa olemme olleet jo pitkään digitaalisen maailman edelläkävijöitä, kun taas ulkomailla etäkokoukset ja muut sähköiset viestintämuodot ovat paljolti pysyneet lapsenkengissään, Merkku sanoo.
– Vielä joitakin vuosia sitten ulkomaalaiset yhteistyökumppanit olisivat halunneet asioida faxin välityksellä. Kerroin heille, että meillä ei ole sellaista laitetta ollut vuosikausiin, mutta sähköpostilla voisimme ottaa viestejä vastaan.

Nuoremmille lukijoille kerrottakoon, että telefaksi oli laite, joka kopioi kuvan paperista digitaaliseksi ja lähetti sen puhelinlinjoja pitkin vastaanottajalle. Perillä kuva tulostui jälleen paperille. Sitten koronan aikaisen matkailutoiminnan synkempiin puoliin.

Porotilamatkailuyhdistyksen varapuheenjohtajana Miia Merkulla on käsitys poromatkailuyritysten tilanteesta myös yleisemmällä tasolla.
– Matkailuala elää nyt rankkoja aikoja. Vaikeaa on ollut etenkin sellaisissa yrityksissä, joissa oli juuri ennen koronaa tehty isoja investointeja, jolloin kassassa ei ole ollut puskuria ottaa vastaan isoja taloudellisia iskuja. Ja vielä pitää kestää, koska käytännössä tilanteen normalisoitumista voidaan odottaa vasta tulevalla talvikaudella.

Täydellinen romahdus matkailijaluvuissa

Porotilamatkailuyhdistyksen puheenjohtaja, Saariselällä Reindeer’s Travel -yritystä pyörittävä Uule-Niiles Sara on samaa mieltä Merkun kanssa. Muutosta parempaan ei ole odotettavissa lähiaikoina. Ensi talvikin saattaa olla vielä hiljainen.
– Ennen koronaa poromatkailulla oli menossa kova nousukiito. Meilläkin tehtiin kuusi kuukautta vuodessa töitä aamusta iltaan. Se oli aikaa, jolloin moni yrittäjä uskoi tulevaisuuteen.

Saran yrityksen matkailutuotteet ovat tällä hetkellä myynnissä kolmena päivänä viikossa. Päätoimisen poromatkailuyrityksen ainoana vaihtoehtona on ollut satsata suomalaisiin asiakkaisiin.
– Olemme hieman muuttaneet ohjelmien sisältöä ja laskeneet hintaa. Siitä ei voi olla varma, onko hintojen alennus ollut oikea veto, mutta näin on kuitenkin yhteistyökumppaneitten kanssa päätetty. Nyt meillä on vieraillut 2–10 asiakasta päivässä, kun ennen koronaa päivittäinen asiakasmäärä oli sadan hujakoilla.

Sara sanoo, että ammattimaisesti toimivat, ison kulurakenteen omaavat yritykset tekevät tällä hetkellä tappiota joka päivä. Hänenkin yrityksensä pyörii aiemman 15–20 kausityöskentelijän sijaan pelkän omistajan työpanoksen voimin. Yksi henkilö käy avustamassa silloin, kun Saralla on muuta menoa.

Hiihtokeskusten lähellä mahdollisuus pärjätä parhaiten

Poromatkailua harjoitetaan laajalla alueella Suomussalmelta Utsjoelle. Kotimaisia matkailijoita voivat saada asiakkaikseen parhaiten sellaiset yritykset, jotka toimivat isoissa matkailukeskuksissa tai niiden lähistöllä.

Rovaniemen matkailijaluvut ovat nousseet valtavasti viime vuosina ulkomaalaisten matkailijoiden osalta, mutta suomalaiset eivät juurikaan pidä Rovaniemeä talvimatkailukohteena, jonne tultaisiin viettämään esimerkiksi hiihtolomaa.
– Tätä pidetään kauttakulkupaikkana, Miia Merkku sanoo.
– Toki Rovaniemen alue on tehnyt markkinointikampanjoita suomalaisille, ja esimerkiksi Aurinkomatkat on ottanut Rovaniemen yhdeksi pakettimatkakohteekseen, mutta kotimaiset asiakkaat eivät voi millään paikata kansainvälisten asiakkaiden jättämää aukkoa.

Alkuvuoden aikana Arctic Reindeer -porotilalla on käynyt muutamia asiakkaita viikoittain. – Ei se paljon ole, mutta eteenpäin kuitenkin, Merkku toteaa.

Hänen yrityksensä vahvuutena on, että matkailuvirtojen tyrehdyttyä on voitu panostaa muuhun toimintaan.
– Töitä on ollut aika paljonkin poronhoidon puolella. On helpotus, että tuloja tulee eri lähteistä. Lapissahan on tyypillistä, että elanto otetaan pienistä puroista.

Usea poromatkailuyrittäjä harjoittaakin varsinaisen matkailutoiminnan lisäksi esimerkiksi lihanjalostusta ja lihan suoramyyntiä sekä myy oheistuotteita, kuten käsitöitä tai taidetta.

Tämän kauden liikevaihto tehtiin ennen koronaa parissa päivässä

Uule-Niiles Sara sanoo, että jos kansainvälisiä asiakkaita ei pian saada Lappiin, poromatkailuala romahtaa.
– Kylmä totuus on, että jos jäämme kotimaisten asiakkaiden varaan, tätä voi tehdä vain sivutoimena. Esimerkiksi meidän yrityksessämme näyttäisi siltä, että tämän kauden koko liikevaihto tulee olemaan samaa luokkaa kuin mitä ennen koronaa oli parin päivän liikevaihto.

Kevät voi vielä muuttaa jotain.
– Sitä on kuitenkin mahdotonta arvioida. Haasteellista on myös se, kun ei tiedä tuleeko huomenna kaksi ihmistä vaiko kymmenen. Kuitenkin koko ajan pitää olla valmius ottaa asiakkaita vastaan, Sara sanoo.

Miia Merkun mukaan tilanne voi kohentua hieman jo kesällä, jos koronatilanteessa ei tule takapakkeja.
– Meillä vierailee joka kesä kymmeniä eurooppalaisia bussiryhmiä, jotka ovat menossa Nordkapiin tai tulossa sieltä. Näitä vierailuja on nytkin varauslistalla.

Arctic Reindeerillä on hyvin varauksia ensi kaudeksi. Käytännössä koronan vuoksi perutut matkavaraukset ovat siirtyneet vuodella eteenpäin.

Lapin matkailulle aiemmin merkittävät maat Kiina ja Australia pitänevät rajansa kiinni tämän vuoden ajan. Aasian alueelta voi olla mahdollista saada joistakin maista asiakkaita ensi kaudelle. Toivo on nyt kuitenkin eurooppalaisissa matkailijoissa.

– Jos heitä saataisiin tänne ensi talvena, olisi se pelastus alallemme, Uule-Niiles Sara sanoo.

Valtion konttorin tuet eivät ole osuneet oikeille kuukausille

Poromatkailuyritysten on ollut mahdollista saada Business Finlandin tukea. Valtionkonttorin myöntämät tuet eivät tähän mennessä ole olleet matkailualalle suotuisia, koska liikevaihdon putoamisen vertailujaksoina ovat olleet kesä- ja syyskuukaudet, jolloin poromatkailulla ei ole paljon asiakkaita normivuosinakaan.

– Olemme jääneet Valtionkonttorin tukimuodoista tämän takia ulkopuolelle. Toivottavasti tulee vielä kolmas tukijakso, joka painottuu talvikuukausille, Sara sanoo.

Korona-ajalla voi olla vaikutusta tulevaisuuden matkailutoimintaan

Saran mukaan sosiaalisen median kautta tapahtuva markkinointi on korostunut pandemian aikana.
– Somen paikallisryhmissä tiedottaminen on noussut tärkeäksi, koska niitä luetaan paljon. Tilanne on ollut uusi varmasti niin markkinoijille kuin markkinoinnin kohteillekin, eli kotimaisille matkailijoille. He eivät ehkä ole tottuneet lähtemään lomalla porosafarille, mutta nyt palveluja tarjotaan aktiivisesti. Ja on sellaistakin asennetta ilmennyt, että kun matkailun vaikea tilanne tiedetään, on osallistuttu safarille halusta tukea alaa.

Voi olla, että suomalaisia jää asiakkaiksi myös koronan jälkeen.
– Hinta on ongelma, koska suomalaiset haluaisivat halpoja tuotteita. Ei voi kuitenkaan olla niin, että ulkomaalaiset maksaisivat samasta tuotteesta enemmän. Kahta eri hintaa ei voi olla.

Myös Miia Merkku on pohtinut kotimaisten matkailijoiden tuomaa potentiaalia.
– Suomalainen on kotimaassaan hyvin itsenäinen matkailija, mutta kyse onkin nyt palveluntarjoajien muuntautumiskyvystä. Meillä olisi heille paljon tarjottavaa.

Pandemia-aika on nostanut esiin myös suurempia matkailun tilaan liittyviä kysymyksiä.
– On syytä miettiä, mitä matkailulta halutaan. Kysymys on siitä, kannattaako meidän ylipäätään jatkaa massamatkailua herkässä luonnossa, vai profiloidummeko voimakkaammin yksilölliseen palveluun ja pienempiin ryhmiin, jolloin matkailu on entistä kestävämpää ja parempilaatuista, Miia Merkku pohtii.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Poroista muualla

Lapland above ordinary.
Poroaiheisia artikkeleita


Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto