KOIRIEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT LISÄÄNTYNEET MERKITTÄVÄSTI

Poroisäntien mukaan metsästyskoirien aiheuttamat vahingot ja häiriöt poronhoidolle ovat yleistyneet viime vuosina. Syinä ovat muun muassa höltynyt koirakuri, tietämättömyys ja metsästystavan muuttuminen.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kartta: Paliskuntain yhdistys  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2021.

Vakavimmissa tapauksissa koira on joko repinyt poroa tai jopa tappanut sen. Alakylän paliskunnassa sattuu vuosittain useampia tällaisia tapauksia.
– Sinänsä on positiivista, että viime syksynä koiranomistajat itse ilmoittivat näistä. Se on hieman jopa yllättävää, ehkä valistus on auttanut, poroisäntä Jani Jääskö sanoo.

Palojärven paliskunnan poroisäntä Tapio Vuolo ei ole täysin vakuuttunut kaikkien metsästäjien valistuneisuudesta. Edelleenkin tapauksia jätetään ilmoittamatta.
– Jos vahinko käy, niin sillehän ei voi enää mitään, mutta kun luikitaan pakoon ilmoittamatta, se on ihmeellistä toimintaa. Poro saatetaan jopa lopettaa, mutta siitä ei kerrota kenellekään.

Vuolon mukaan kahden viime vuoden aikana koirien aiheuttamia vahinkoja on tapahtunut enemmän kuin koskaan aiemmin.
– Koira on tällä palkisella suurin peto. Tappamisten ja repimisten lisäksi koirat aiheuttavat häiriötä pelkällä läsnäolollaan.

Vuolo korostaa, että paikalliset metsästysseurat ovat toimineet mallikkaasti.
– Vanhan ajan seuroissa tiedetään, miten pitää toimia. Niiden kanssa pidetään palavereja pelisäännöistä ja kauden aikana metsästäjät kysyvät meiltä, missä he voivat liikkua. Ongelmia aiheuttavat pienet seurueet, joiden liikkeistä paliskunnassa ei tiedetä mitään. Metsähallitus on määritellyt niille metsästysalueen, joka voi olla missä päin kuntaa tahansa, Vuolo sanoo.

Koirat pakottavat porot siirtymään

Sallan paliskunnassa on huomattu, että sen keskeinen laaja laidunalue, jossa myös metsästetään paljon, on alkanut viime vuosina tyhjentyä poroista syksyisin. Ne siirtyvät metsästyskauden aikana kylien lähelle ja asumusten piiriin.
– Arvio on, että metsästys on ainakin osasyy porojen siirtymiseen pois perinteisiltä laidunalueilta. Mielestäni tämän ilmiön syyt pitäisi tutkia tieteellisesti, poroisäntä Pasi Oinas sanoo.

Samanlaista porojen siirtymistä on todettu tapahtuvan myös Alakylän paliskunnassa.
– Koirat hajottavat tokkia. Kun poro kohtaa paljon häiriötekijöitä, se rantautuu Ounasjokivarteen asutusalueelle ja yksityismaille. Tämä on seurausta hirvenpyynnin aikaistamisesta, Jani Jääskö toteaa.

Hänen mukaansa hirvenmetsästys alkaa näkyä poronhoidossa jo elokuussa, kun metsästäjät kouluttavat hirvikoiriaan vesilintujen pyyntikaudella.
– Hirvipyyntipaine yhdistettynä suureen määrään hirvikoiria aiheuttaa valtavan sirkuksen valtion mailla, koska sekä poronhoito että hirvenmetsästys sijoittuvat samoille alueille. Lintukoirista en katso olevan poroille häiriötä, koska niillä metsästetään eri tavoin kuin ajavilla koirilla.

Tapio Vuolo toteaa, että nykyisellä hirven kiimarauhoituksella ei ole vaikutusta metsässä liikkuvien koirien määrään. Rauhoitusaikana pidetään paljon hirvikoirakokeita, joista ei edes ilmoiteta paliskuntaan. Hirvenpyyntiaika on myös liian pitkä.
– Meillä alkavat porot olla tarhassa marras–joulukuulla. Hirvenpyynnin jatkuessa koiria ilmestyy tarhoille häiriköimään.

Vuolo pitää valitettavana myös sitä, että jotkut metsästäjät päästävät useamman koiran kerrallaan irti.
– Kuten tiedetään, koiran saalisvietti iskee päälle laumassa huomattavasti herkemmin kuin sen liikkuessa yksinään. Tästä asiasta ovat olleet huolissaan myös 'vastuulliset', yhdellä koiralla metsästävät.

Hirviä metsästetään eri tavalla kuin aiemmin

Hirvenmetsästyksen luonne on muuttunut viime vuosien aikana oleellisesti.
– Ennen vanhaan norjanharmaahirvikoira lyllersi eteenpäin isännän lähettyvillä. Tänä päivänä koirat löysätään irti ja niitä seurataan paikannuslaitteiden avulla. Metsästäjät vahtaavat ruutua ja ajavat autolla koiran perässä kymmeniä, ellei satoja kilometrejä päivässä, Vuolo sanoo.
Jani Jääsköllä on jyrkkä näkemys paikannuslaitteiden käytöstä hirvenmetsästyksessä.
– Tuollaiset isojen poikien videopelit pitäisi lailla kieltää. Nythän 'metsästäjä' saattaa vilkaista silloin tällöin koiran sijaintia seuratessaan samalla kännykästä jääkiekkoa. Sitten kun koiran arvellaan olevan hirvenajossa, se onkin poron perässä.
Jääskön mielestä koirakuri on yleisesti höltynyt.
– On paljon metsästyskoiria, joilla ei pitäisi metsästää. Niiden käyttäytymistä voi poronhoidon näkökulmasta verrata suden käyttäytymiseen.

Tapio Vuolo toteaa, että hirvenmetsästyksessä käytettävien koirien määritelmää pitäisi tarkentaa. Laissa sanotaan, että hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä.
– Nykyiset hirvikoirat ovat tätä isompia ja täysin ajavia. Ja sellaisia koiria ei pitäisi käyttää, jotka eivät sovellu metsästykseen. Jos koira raatelee poroa kerran, se uusii tekonsa. Se on todettu moneen kertaan vuosien saatossa.

Myös lemmikkien omistajat tarvitsevat valistusta

Joka vuosi syntyy pahaa jälkeä myös kotikoirien päästessä porotarhoihin.
– Koira jätetään pihalle pissalle eikä huomata, että se käy pienen mutkan poroaidassa. Koirien pidon yleistyttyä ovat yleistyneet myös semmoiset lemmikin pitäjät, jotka eivät jaksa huolehtia kotieläimestään, Jääskö sanoo.

Palojärven paliskunnassa porojen uhkana ovat keväällä alueelle saapuvien mökkiläisten mukanaan tuomat koirat. Pääsiäinen on pahinta aikaa. Kriisitilanteita aiheuttaa ymmärtämättömyys siitä, miten koirat ja porot suhtautuvat toisiinsa.
– Koiranomistajille kerrotaan, että poro saattaa vauhkoontua nähdessään oudon koiran. Se on monelle uusi tieto. Valistamisesta on kyllä opittu, mutta joka vuosi tulee uusia tapauksia, Tapio Vuolo sanoo ja muistelee tapausta, jossa hän kohtasi nuoren parin, joka tarpoi vastaan järven jäällä pitkin upottavaa kelkanjälkeä. Miehellä ja naisella oli mukanaan kolme koiraa, joista yksi oli hihnassa ja kaksi vapaana.
– Kysyin, mistä he ovat tulossa. Rouva sanoi, että he olivat käyneet näyttämässä koirille vähän poroja. Minä puolestani kerroin heille, että niin ei pitäisi tehdä. Kun poro näkee oudon koiran, se alkaa hädissään törmäillä aitaa päin ja sitten ollaankin jo vahinkojen äärellä. Lopulta he ymmärsivät asian vakavuuden.

Taloudelliset tappiot poronhoitoalueella mittavia

Sallan paliskunnan poroisäntä Pasi Oinas sanoo, että koirien aiheuttamat yksittäiset vahingot eivät ole taloudellisesti ylitsepääsemättömän raskaita. Metsähallitus myi vuonna 2020 Sallan riistanhoitoyhdistyksen alueelle 836 hirvilupaa ulkopaikkakuntalaisille. Paikallisten hirvenmetsästäjien määrä oli 702. Lisäksi hirvenmetsästyksen vuorokausilupia myytiin 171 kappaletta.
– Vahinkojen määrä on metsästäjämääriin katsoen varsin vähäinen, mutta porojen siirtäminen tarhaan tai vaihtoehtoisesti luonnonlaitumille aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

Kun koira aiheuttaa vahinkoa porolle, korvaus maksetaan useimmiten koiranomistajan vakuutuksesta.
– Ongelmana on, että vakuutusyhtiöiden käytännöt vaihtelevat. Jotkut vakuutusyhtiöt eivät maksa mitään, toiset korvaavat käyvän arvon. Arvioisin koiratuhojen aiheuttavan vuositasolla kymmenien tuhansien eurojen vahingot Palojärven paliskunnassa, Tapio Vuolo sanoo.

Alakylän paliskunnan poroisäntä ei ole tyytyväinen koirien aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmään.
– Koirat ovat tappaneet meiltä siitosvaamia ja vasoja, joista olisi saatu tuottoa tulevaisuudessa. Niistä maksettava pieni kertakorvaus ei vastaa todellisia tappioita, Jani Jääskö sanoo.

Sallassa ei ole tehty koirien aiheuttamista vahinkotapauksista rikosilmoituksia, mutta poliisi on ollut apuna useammankin tapauksen selvittämisessä. Alakylän paliskunnassa on ilmoitettu poliisille joistakin tapauksista ja tehty muutama rikosilmoitus. Palojärven paliskunnassa on menetelty samoin, mutta saatujen kokemusten perusteella poroisäntä Tapio Vuolo katsoo rikosilmoituksen tekemisen olevan käytännössä turhaa.
– Poliisi on ilmoittanut poron olevan niin arvoton eläin, että siihen kohdistuvien vahinkojen tutkimiseen ei kannata tuhlata resursseja.

Ei voida sivuuttaa olankohautuksella ja satasta tarjoamalla

Koirien aiheuttamien vahinkojen kasvaessa on asiaan suhtauduttava sen vaatimalla vakavuudella. Hirvenmetsästyskauden aikana joissakin paliskunnissa joudutaan esimerkiksi päivystämään tokkaa ympärivuorokautisesti.

Koirien aiheuttama vahinkoriski poronhoitoalueella lasketaan nykyään vähintään kymmenissä tuhansissa euroissa, mutta kun mukaan otetaan koirien aiheuttamat häiriöt porojen talvilaiduntamiseen ja rykimään, tappiot voivat nousta vuositasolla jopa puoleen miljoonaan euroon. Kyse ei ole enää mistään pikkujutuista, eikä vain siitä, että koiranomistaja voi vahingon sattuessa hoitaa asian lykkäämällä satasen setelin poronomistajan kouraan.

Paliskuntain yhdistys antoi lausunnon koirien käyttämisestä metsästyksessä

Paliskuntain yhdistys on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon, jossa tuodaan esille nykymuotoiseen metsästykseen liittyviä ongelmia:
'Metsästyskoirien poroille ja poronhoitotöille aiheuttamat vahingot ja häiriöt metsästyksen tai koirankoulutuksen yhteydessä ovat jatkuvasti yleistyneet, kun perinteinen metsästyskulttuuri on hiipunut, paikanninteknologia vallannut tilaa, vahvasti saalisviettisten ajoon ja puremiseen taipuvaisten koirien jalostus noussut valtalinjaksi metsästyskoirien jalostuksessa ja metsästyskoiramäärät kasvaneet.'

Paliskuntain yhdistys vastustaa jyrkästi hirvenmetsästykseen esitettyjä aikaistuksia ja kiimarauhoituksen lyhentämistä poronhoitoalueella:
'Porojen rykimäaikainen rauha eli kiimarauhoitus ja poronhoitotöiden toteutuksen onnistuminen on turvattava. Poronhoitotyöt ja rykimä ovat kiivaimmillaan lokakuussa. Mikäli hirvenmetsästys on poronhoitoalueella ajoitettava tälle ajankohdalle, tulee se hoitaa ilman koiria.'

Lausunnossa todetaan, että porot eivät pysty asettumaan talvilaidunmailleen koirien vuoksi:
- 'Syys–lokakuun aikaisen koirapaineen vuoksi porojen rykimä häiriintyy tai pahimmillaan estyy. Tämän seurauksena osa poroista jää tiinehtymättä, mikä alentaa seuraavan vuoden vasatuottoa ja poronomistajan tuloja.'

Nykyinen tilanne metsästyskoirien käytön osalta on kokonaisuudessaan kohtuuton:
'Metsästysoikeus ei voi olla oikeutta vaarantaa toisten eläinten ja ihmisten turvallisuutta säännönmukaisesti ja yhä lisääntyvässä määrin.'

Lausunnossa vaaditaan muun muassa seuraavanlaisia muutoksia:
'Koirametsästyksen aiheuttamien vahinkojen ja merkittävien häiriöiden vuoksi metsästystä koiria käyttäen tulee rajoittaa poronhoitoalueella. Porovapaiden koirien hallittu käyttö voidaan sallia kiimarauhoituksen jälkeen marraskuun loppuun asti. Joulu–tammikuun metsästyksessä koirien käyttö tulee poronhoitoalueella kieltää.'

Lausunnossa otetaan kantaa myös koiravahingoista maksettaviin korvauksiin. Korvausjärjestelmän ei katsota olevan ajan tasalla.

ASKO LÄNSMAN: METSÄSTYS PITÄISI RAJATA TIETYILLE ALUEILLE

Utsjoella, Kaldoaivin paliskunnassa porot kootaan syksyisin paliskunnan eteläosaan. Kauaa ne eivät kuitenkaan siellä pysy, sillä hirvenmetsästyksen alettua hirvikoirat ajavat porot takaisin tunturiin.
– Tilanne on katastrofaalinen. Laidunkierto katkeaa metsästyksen vuoksi täysin, Asko Länsman sanoo.

Tilanne on pahentunut sitä mukaa kuin ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien – ja hirvikoirien – määrä on kasvanut. – Riistanhoitoyhdistyskin on lausunut, että koirilla metsästäminen ei sovi tänne laisinkaan.

Länsmanin mukaan hirvikoirien poroille aiheuttamien vahinkojen, kuten repimisten ja tappamisten määrää on vaikea arvioida, koska porot laiduntavat vapaana tunturissa. – Lähtökohtana on, että porot saavat olla rauhassa, mutta nyt tämä ei toteudu hirvikoirien takia, Länsman sanoo.

Hänen mielestään hirvenmetsästys tulisi sallia vain osassa paliskuntaa. – On kohtuutonta poronhoidolle, että metsästys on sallittua kaikkialla paliskunnan alueella.
- Asko Länsman on utsjokelaisen poronlihajalostamo Lumiporon toimitusjohtaja, poromies ja Paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäsen.