KYSYNTÄÄ ENEMMÄN KUIN TARJONTAA

Arctic Reindeer on vuonna 2006 perustettu porotila lähellä Joulupukin pajakylää ja Porotilamatkailu ry:n jäsen. Kuva: Juha Järvenpää.

Porotilamatkailun kasvu on ollut viime vuosina huimaa. Vaikka porotilamatkailun liikevaihto on noussut lähelle porotalouden tasoa, poromatkailuyrittäjät tietävät, että ilman toimivaa porotaloutta ei olisi porotilamatkailuakaan.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuvaajat mainittu kuvateksteissä ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 6/2019.

Porotilamatkailuyhdistyksen puheenjohtajan mukaan viimeisen viiden vuoden kasvu on ollut vahvasti nousujohteista.
– Tarkkoja lukuja ei ole, mutta on laskettu, että tällä hetkellä porotilamatkailun vuosiliikevaihto olisi noin 10 miljoonaa euroa. Asiaa ollaan kartoittamassa ja tarkempia tietoja saadaan lähitulevaisuudessa, Uule-Niiles Sara kertoo.

Laadun pitää olla kunnossa

Sara sanoo, että palvelun laatuun, turvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
– Myös matkanjärjestäjät ovat alkaneet seurata tarkasti näitä asioita. On koko porotilamatkailuväen yhteinen tehtävä huolehtia siitä, että kaikki toimii asianmukaisesti.

Porotilamatkailun vahvuutena on se, että ala on ammattilaisten käsissä.
– Tätä työtä tekevät ihmiset, jotka ovat kasvaneet poronhoitoon. Mukana ei ole niin sanottuja villejä yrittäjiä, joilla vilkkuvat vain euronkuvat silmissä, Uula-Niiles Sara toteaa ja muistuttaa, että Porotilamatkailuyhdistyksen jäseneksi pääsee vain paliskunnan jäsen.

Yhdistyksellä on noin 120 henkilö- ja yritysjäsentä. Porotilamatkailua harjoittavia yrityksiä on hänen arvionsa mukaan Suomessa reilu 100.

Porotilamatkailu ponnistaa porotaloudesta

Porotilamatkailuyhdistys on perustettu tämän vuosituhannen alkupuolella. Viimeiset kymmenkunta vuotta puheenjohtajana toiminut Sara puhuu nykyisin mieluummin poromatkailusta kuin porotilamatkailusta.
– Tilanne on sikäli muuttunut alkuajoista, että kun ennen matkailijat vietiin perinteisille porotiloille, on suurin osa nykyisistä matkailuporotiloista suunniteltu nimenomaan matkailijoiden tarpeisiin. Tilat myös sijaitsevat pääasiassa suurten matkailukeskusten lähistöllä.

Saran mukaan poromatkailun perustana on edelleen porotalous.
– Poromatkailu tarvitsee rinnalleen porotalouden ja sen historian. Kaikki matkailijoille kerrottavat tarinat ovat vahvasti sidoksissa poroelinkeinon historiaan. Matkailu ja elinkeino kulkevat käsi kädessä – siitä kertoo sekin, että matkailuporot ovat mukana paliskuntien tokissa, hän sanoo.

Moni poronhoitoon liittyvä asia, esine ja toimenpide olisi voinut jäädä unholaan ilman poromatkailua.
– Perinteiset tavat kouluttaa poroja ovat heränneet henkiin. Myös vanhoja esineitä on otettu jälleen käyttöön. Minullakin on paljon näitä esineitä, jotka olisivat ilman matkailutoimintaa varmaankin jo tuhottu tai lahonneet.
Poromatkailun kautta poronhoidosta ja Pohjois-Suomesta kerrotaan vuosittain sadoilletuhansille matkailijoille. – Poromatkailulla on oma osansa porotalouden hienon imagokuvan viemisessä maailman tietoisuuteen, Sara toteaa.

Suurin osa poromatkailun asiakkaista on ulkomaalaisia. Saran omassa yrityksessä Saariselällä suomalaisten matkailijoiden osuus on vain muutamia promilleja.
– Tällä hetkellä kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Hyvin monet yrittäjät, minä mukaan lukien, joutuvat myymään ei-oota aika paljon.

Yhdistys yhdistää matkailutoimijoita

Uule-Niiles Sara lähti itse mukaan porotilamatkailuyhdistyksen toimintaan, koska halusi kehittyä yrittäjänä.
– Aloittelevana yrittäjänä oli valaisevaa tutustua muiden saman alan yrittäjien toimintaan. Samalla on päässyt tekemisiin matkailun eri sidosryhmien kanssa. Yhdistyksessä mukana olo on auttanut paljon oman liiketoiminnan kehittämisessä.

Porotilamatkailu ry:n puheenjohtaja Uule-Niiles Sara. Kuva: Hanna Nuorgam.

Puheenjohtajuus tuli Saralle täytenä yllätyksenä.
– Se oli kymmenisen vuotta sitten, kun Levin vuosikokouksessa joku ehdotti minua puheenjohtajaksi. En ollut siihen millään tavalla varautunut, mutta otin homman vastaan ja tässä sitä edelleen ollaan, hän naurahtaa.

– Työ on ollut mielenkiintoista ja antanut paljon. Meillä on ollut hyviä hankkeita, jotka ovat liittyneet muun muassa toiminnan laatuun ja turvallisuuteen. On ollut erilaisia koulutuksia ja ollaan päästy näkemään oman alan ja muun matkailualan yrityksiä, Sara summaa yhdistyksen toimintaa. Kun yhdistyksessä on jäseniä ympäri poronhoitoaluetta, alueelliset erot tulevat myös esille.

– Matkailijoille suunnatut perustuotteet ovat pääpiirteissään samanlaisia kaikkialla, mutta jokaisella yrityksellä on hieman oma tapansa tehdä asioita. Kun yhdistyksen eteläisin yrittäjä toimii Suomussalmella ja pohjoisimmat Utsjoella, on selvää, että toiminnassa on kulttuurisia ja alueellisia eroja.

Porotilamatkailuyhdistys pilttaa matkailuporot

Niin sanotun matkailuporon tulee olla vähintään kolmevuotias uros, joka on opetettu toimimaan ihmisten kanssa. Sen pitää pystyä käyttämään valjaita ja vetämään rekeä. Porotilamatkailuyhdistyksen tehtävänä on arvioida, onko porosta matkailuporoksi. Arviointi- eli pilttaustilanteessa on paikalla kyseisen paliskunnan edustaja ja yhdistyksen hallituksen jäsen.
– Ammattilainen näkee aika pikaisesti, että onko porolla matkailuporon ominaisuuksia, Sara toteaa.

Matkailuporot pyritään pilttaamaan keväällä. Pilttaamassa hallituksen jäsen Miia Merkku sekä paliskunnan edustajat Matti ja Jarno Konttaniemi. Kuva: Veikko Maijala.

Matkailuporoksi ei pääse mikä tahansa pihalemmikki, koska matkailuporon tulee tuottaa taloudellista hyötyä omistajalleen. Sitä ei ole tosin määritelty, kuinka paljon poron pitää euroja vuodessa tuottaa.
– Matkailuporo säilyttää asemansa elämänsä loppuun saakka, mutta kyllähän sen tehtävät vuosien saatossa muuttuvat kevyemmiksi. Silloin se tekee harvemmin keikkoja ja on mukana vähemmän voimaa vaativissa töissä, kuten esityksissä tai valokuvattavana. Poroissa on isoja yksilöllisiä eroja siinä, kuinka kauan ne jaksavat olla työelämässä. Toki omistajallakin on vaikutusta siihen, miten poro jaksaa. Sillä pitää olla uransa aikana sopivassa suhteessa työtä ja lepoa.

Tällä hetkellä Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämässä matkailupororekisterissä on 1236 poroa.

Asenteet poromatkailua kohtaan muuttuneet

Uule-Niiles Sara muistaa ajat, kun poromatkailua pidettiin joidenkin muiden poroelinkeinon harjoittajien keskuudessa paljolti harrastuksena.
– Matkailuhommiin ei suhtauduttu alussa vakavasti. Ajateltiin, että siellä ne vaan matkailukeskuksissa taajovat ja värkkäävät. Nykyään poromatkailuyritykset tekevät hyvää tulosta samalla kun tiedotusvälineet ympäri maailman kertovat poromatkailujutuissaan myös porotaloudesta. Poromatkailusta on tullut elinkeino, johon suhtaudutaan vakavasti.

– Nämä kaksi tarvitsevat toisiaan. Poromatkailua ei olisi olemassa ilman toimivaa porotaloutta. Poromatkailu on puolestaan merkittävä informaatioväline, kun porotaloudesta viedään tietoutta maailmalle, Sara kiteyttää.