Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

14.1.2020

INTO PAADAR - POROTILAMATKAILUN PIONEERI

Yritys perustettiin, koska sille oli tilausta. Saamelaiset, poro ja luonto. Näiden hakusanojen kanssa matkailijat tulivat Into Paadarin puheille 1980-luvun Inarissa. Paadar päätti alkaa antaa hakuihin tuloksia.
--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuvat Paadarin kotiarkisto ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 6/2019.

Pohjoislappilaiseen tapaan Into Paadar oli tottunut tekemään kahta työtä. Poronhoitajan ammattiin hän oli kasvanut jo lapsena, työ Inarin Riistan rautaosastolla alkoi myöhemmin.
– Kaupalle tuli usein turisteja kyselemään, että missä he voisivat nähdä saamelaisia. Sanoin, että tässä on yksi, Paadar muistelee nauraen.

Turistien toiveet eivät kuitenkaan toteutuneet täydellisesti pelkällä rautakaupassa käynnillä.
– Lapinpukuisia saamelaisiahan he halusivat nähdä. Siihen aikaan vanhemmat ihmiset käyttivät lapinpukua käydessään kylällä, joten kerroin, että hyvällä tuurilla he saattaisivat saamelaisen nähdä.

Toinen kysymys koski poroa.
– Neuvoin, että maantien laidassa saattaa sellaisen nähdä. Mutta siihenkin tarvitaan hyvää tuuria.

Pienestä se alkoi

Paadarin mielessä alkoi kyteä ajatus matkailuyrityksestä, jossa esiteltäisiin saamelaisuutta, pohjoista elämää ja poronhoitoa.
– 1980-luvun puolivälissä minulle myönnettiin porotila, jolloin jäin pois vakinaisesta virasta kaupalla. Silloin aloimme pyörittämään erilaisia ohjelmia porotilan pihapiirissä.

Matkailutuotteen sisällön suhteen ei voinut kysyä keneltäkään opastusta, koska muita vastaavia yrityksiä ei ollut.
– Kun ei ollut mistä ottaa mallia, piti kokeilla kaikenlaista. Se oli vähän niin kuin heikoille jäille menemistä: Kun jää alkoi rapista, täytyi kääntyä takaisin ja lähteä eri suuntaan, Paadar toteaa.


Inarin Solojärven porotilalla kokeiltiin erilaisten poronhoitoon liittyvien toimintojen sorvaamista matkailutuotteiksi.
– Pienimuotoinen erotus ei ollut loppujen lopuksi kummoinen myyntiartikkeli. Poroajoa oli monenlaista, sai ajaa suksilla ja pulkalla, mutta käytäntö osoitti, että ainoa toimiva muoto oli rekiajo. Huomattiin, että sellaisten, jotka eivät ole koskaan porolla ajaneet, ei kannata käyttää suksia tai pulkkaa.

Alkuvuosina matkailutoimintaa harjoitettiin Paadarin porotilalla vain talvisin.
– Silloin täällä ei juuri ollut kesämatkailua, kun taas nykyään asiakkaita on samalla lailla kesällä ja talvella.

Markkinointikeinoina matkamessut ja viidakkorumpu

Paadar alkoi käydä esittelemässä yritystään matkamessuilla.
– Sieltä löytyi jonkin verran yhteyksiä matkanjärjestäjiin. Asiakkaita tuli paljolti myös ihan siten, että joku kuuli joltakin toiselta, että me järjestämme tämmöistä toimintaa, Into Paadar kertoo asiakashankinnan alkuvaiheista.

Asiakkaat olivat jo silloin etupäässä ulkomailta. Myös verkostoitumista muiden lähialueen matkailuyritysten kanssa viriteltiin.
– Karigasniementien varressa olevan Kiella-tuvan kanssa tehtiin ensimmäisenä yhteistyötä. Mutta kyllä toiminta oli silloin hyvin pienimuotoista, että jos leipä olisi ollut siitä kiinni, olisi jäänyt tekemättä. Piti tehdä elääkseen muutakin.


Kokeilujen jälkeen porotilan matkailutuotteiksi jäivät pihaohjelma ja porosafarit. Yhdeksän vuotta sitten yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos, jolloin Inarin Porofarmia alkoi johtaa Inton poika, Jan-Eerik yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa.

Nykyään farmin asiakkaat, alkuperäistä ajatusta kunnioittaen, saavat tietoutta saamelaisista ja poronhoidosta. Samalla he voivat muun muassa ruokkia poroja, heittää suopunkia ja kahvistella kodassa.
– Sen verran olen itse vielä mukana toiminnassa, että koulutan matkailuporoja.

Matkailuporon pilttauksesta muodostui Porotilamatkailu ry:n virkatehtävä

Into Paadar on kuulunut Porotilamatkailuyhdistykseen sen toiminnan alusta lähtien. Muutaman toimintavuoden jälkeen yhdistyksessä asetettiin tavoitteeksi, että matkailussa käytettävät porot luokiteltaisiin vakuutusyhtiöissä perusporoja arvokkaammiksi.
– Ajatuksena oli, että matkailuporon korvaus tulisi olla korkeampi, koska kyseessä on koulutettu ajoporo. Kun vakuutusyhtiöiltä sitten saatiin sellaiset lausunnot, että se on mahdollista, yhdistyksen tehtäväksi tuli matkailuporojen pilttaus eli merkintä. Matkailuporon arviointitapahtumassa on siis aina mukana yhdistyksen hallituksen jäsen.

Paadar katsoo, että yhdistystoiminnassa mukana olevat yrittäjät voivat ottaa opikseen toisiltaan, vaikkakin jokainen toteuttaa toimintaansa omalla tavallaan.
– Kahta ihan samalla lailla toimivaa poromatkailuyritystä tuskin on, hän sanoo.

WWW-sivut: Inarin porofarmi


0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto