Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

5.2.2019

SUOMEN MARKKINOILLE EI TARVITSISI LOUHIA KILOAKAAN FOSFORIA

Kierrätyslannoitteen keksijä Jari Järvisen mukaan metsäteollisuudessa sivutuotteena syntyvästä tuhkasta ja lietteestä voidaan saada kaikki lannoitukseen tarvittavat ravinteet. Hänen vetämänsä yrityksen, BioA:n tavoitteena on korvata Suomen markkinoilla olevat kemialliset lannoitteet jo muutaman vuoden aikana.
--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Tapani Niemi ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 6/2018.
Voit ostaa digilehden https://www.lehtiluukku.fi/pub?id=199000




Miksi kaivaa, kun pitäisi kierrättää? Kun fosfori loppuu kallioperästä, fosforin kierrätyksen tulisi olla toimivaa. Kaivosyhtiö Yara päättää aikaisintaan tänä syksynä, aloittaako se uudelleen Soklin kaivoshankkeen teknistaloudelliset selvitystyöt. Luonnonsuojeluliitto on huolissaan Soklin fosforin sisältämien radioaktiivisten aineiden leviämisestä luontoon ja ruokaan. Vasanleikko kesällä 2018 Soklin alueella.

Maataloudessa tarvitaan typen ja kaliumin ohella fosforia. Asiantuntijalausuntojen mukaan maaperässä esiintyvä fosfori kuitenkin loppuu nykyisellä kaivuvauhdilla jo muutaman kymmenen vuoden kuluessa.

– Meille tulee ensin nälkä ja sitten kylmä, eli tällä menolla fosfori loppuu maailmasta ennen kuin öljy. Suomen tarpeita varten voitaisiin siirtyä kierrätyslannoitteisiin ihan milloin vaan, meidän ei tarvitsisi louhia kiloakaan, Jari Järvinen toteaa.

Fosforin kierrätykseen on siis väistämättä ryhdyttävä, mikäli ihmiskunta haluaa edelleen syödä. On asenteista kiinni, aletaanko kierrätystä toteuttaa tosissaan ennemmin vai myöhemmin.

- Fosforia tarvitaan, mutta se, että mistä sitä saadaan - kierrätystuotteista vai kaivoksista louhimalla, sen päättää asiakas, Järvinen sanoo.

Järvinen puhuu asiakkaasta, mikä sopii yritysjohtajalle, joka on lähtenyt toteuttamaan kierrätysideaansa ansaintalogiikka edellä.

– Olemme käyttäneet tähän aikaa kohta 8 vuotta ja rahaa 3,5 miljoonaa euroa. Alusta saakka oli selvää, että pyrimme löytämään uuden tyyppistä, kierrätystuotteisiin perustuvaa, kannattavaa liiketoimintaa. Nyt asiat alkavat olla kohdallaan monen kehitysvaiheen jälkeen.

Ensin Suomi, sitten maailma

BioA:n Kalkitseva NPK-lannoite valmistetaan metsäteollisuuden sivuvirtoja eli tuhkaa ja lietteitä hyödyntäen. UPM:n kanssa patentoitua lannoitetta aletaan tuottaa Kotkan tehtaalla vuoden 2019 keväällä. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat mittavat.

– Kun peltolannoitteita käytetään Suomessa vuodessa 600 000 tonnia vuodessa, Kotkan tehtaan ensimmäisen vuoden tavoitteena on 40 000 tonnia, mutta jo muutaman vuoden kuluttua tuotannon on tarkoitus olla 400 000 tonnia vuodessa. Yhtiön päämääränä on perustaa lähivuosina kymmeniä tehtaita ympäri maailmaa samalla katseen kiinnittyessä maailmanlaajuisiin 152 miljardin lannoitemarkkinoihin, Järvinen kuvailee yrityksen tulevaisuudensuunnitelmia.

Kierrätyslannoitteen kehitystyössä ovat olleet mukana Suomen johtavat kemianteollisuuden osaajat. UPM:n lisäksi vaikuttavalta nimilistalta löytyvät Stora Enso, Fortum, Neste, Raisio ja VTT. Yhteistyötä on tehty myös Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Aalto-yliopiston kanssa.

– Ostimme yliopistoilta tiettyjä, hyvin tarkkaan määriteltyjä kehitysosioita. Meillä oli sellainen diili, että jos homma ei etene, se katkaistaan. Se oli yrityslähtöistä toimintaa, ei mitään perustutkimusta, eli kun me halusimme johonkin asiaan vastauksen, he selvittivät sen. Yliopistoissa toimintatavasta pidettiin.

BioA ei ole lähtenyt lobbaamaan poliitikkoja.

– Me teemme meidän työtämme ja valtiovalta hoitaa omia asioitaan. Vältämme poliitikkoja, koska haluamme olla vapaa yritys ilman poliittisia leimoja ja yhteyksiä, Jari Järvinen toteaa.

Ympäristöministeriössä keskitytään kierrätyksen kehittämiseen

Ympäristöministeriö ei ole rahoittanut BioA:n tutkimus- ja tuotekehitystä, mutta ministeriössä ymmärretään tällaisten toimijoiden merkitys. Niiden voimin kierrätysravinnealalle saadaan liiketoimintaa ja toimivat markkinat.

– Toki alalla on muitakin toimijoita kuin BioA. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa testataan usean eri valmistajan kierrätyslannoitteita kenttäkokeissa, kertoo ympäristöministeriön projektipäällikkö Arja Nykänen.

Ympäristöministeriössä on alettu valmistautua kaivannaisfosforin vähenemiseen vuodesta 2012 lähtien. Silloin laadittiin Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma (Raki-ohjelma), josta rahoitetaan tutkimus- ja kehityshankkeita.

– Kaivannaisfosforin rajallisuuden vuoksi ravinteiden kierrätystoimenpiteissä on keskitytty nimenomaan fosforin kierrättämisen kehittämiseen. Hankkeissa kehitetään erilaisten lantojen, biojätteen, elintarviketeollisuuden sivuvirtojen sekä jätevesilietteiden käsittelytekniikoita niin, että niistä saadaan kierrätyslannoitevalmisteita.

Myös vesiin karannutta fosforia poistetaan erilaisilla tekniikoilla. Ohjelmassa teetetyn selvityksen mukaan kierrätysfosfori riittäisi kattamaan viljojen ja nurmien lannoitustarpeen.

– Tämän vuoden loppuun mennessä Raki-ohjelman seurantaryhmä valmistelee myös ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman, jonka tavoitteena on saada ravinteiden kierrätys seuraavalle tasolle konkreettisin toimin ja ohjauskeinojen avulla, Nykänen sanoo.

Kaivannaisfosfori ei olekaan loppumassa ihan heti?


Yara on yksi maailman suurimmista lannoitteiden valmistajista. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi sille kesällä 2018 ympäristöluvan Soklin kaivoksen toimintaan.

Yaran Siilinjärven kaivoksen johtaja Teija Kankaanpää kertoo, että Yara päättää aikaisintaan tänä syksynä, aloittaako se uudelleen hankkeen teknistaloudelliset selvitystyöt.

Kankaanpään mukaan kaivannaisfosforia riittää vielä sadoiksi vuosiksi.

– Kallioperässä olevia tunnettuja fosforivarantoja on International Fertilizer Development Centerin vuonna 2010 julkaiseman raportin mukaan vielä 300–400 vuodeksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että tuossa ovat mukana vain sillä hetkellä tunnetut esiintymät, jotka on luokiteltu mineraalivarantoihin tai malmivaroihin. Jos fosfaatin maailmanmarkkinahinta nousee, voivat marginaaliset esiintymät muuttua mineraalivarannoiksi tai malmivaroiksi. Uudet tutkimukset ja tutkimusmenetelmät voivat myös lisätä varantoja, kun niiden avulla voidaan löytää uusia esiintymiä, Teija Kankaanpää sanoo.

Kuinka pitkällä Yara on kierrätystä koskevissa tutkimushankkeissa ja kuinka tärkeänä se niitä pitää? Jos fosfori kaivannaisena on loppumassa, eikö silloin lannoitevalmistajien tulisi keskittyä enemmän kierrätykseen kuin kaivamiseen?

– Tänä päivänä maailman kasvavaa väestöä ei pystytä ruokkimaan ilman kivennäislannoitteita, mutta Yara näkee, että kierrätysravinteet ovat osana tulevaisuuden ravinneratkaisuja ja Yara haluaa aktiivisesti olla mukana edistämässä kiertotaloutta tutkimalla ja kehittämällä ratkaisuja. Tuotannossa Yara hyödyntää kierrätettyä epäorgaanisia aineita lannoitteiden raaka-aineena ja tutkii kierrätysravinteita muun muassa Suomessa Kotkaniemen koetilalla Vihdissä. Yara on yhdessä UPM:n kanssa kehittänyt kierrätyslannoitteen, mutta hanke on vielä kesken.

Radioaktiivisuus huolestuttaa luonnonsuojeluliittoa


Yara voi aloittaa kaivostoiminnan Soklissa vasta sen jälkeen kun valitukset päätöksestä on käsitelty. Yksi valituksen tehneistä on Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, joka perustelee kantaansa muun muassa kaivoksen vaikutuksilla kala- ja porotalouteen. Toiminnanjohtaja Anna Bagge toteaa, että kierrättämiseen pitäisi satsata pikaisesti. Hän muistuttaa myös Soklin fosforin korkeasta radioaktiivisuudesta.

– Se on maailman eniten radioaktiivisia aineita sisältävää fosforia, joten sen käyttö tulisi olemaan ongelmallista. Käyttämällä Soklista kaivettuja fosforilannoitetuotteita radioaktiiviset aineet leviäisivät ympäristöön ja myös ihmisten syömään ruokaan.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto