TUULIVOIMAPUISTOT HÄIRITSEVÄT POROJA VASOMA-AIKANA

Tutkija Anna Skarin Ruotsin maatalousyliopistosta, Uppsalasta kollegoineen julkaisi syksyllä uuden tutkimuksen porojen reagoimisesta tuulivoimapuistoihin vasoma-aikana. Jo aiemmin he ovat saaneet tuloksia, joiden mukaan tuulipuiston rakentamisajalla on haitallisia vaikutuksia porojen käyttäytymiseen. Niistä oli juttu Poromieslehdessä 1/2017. Nyt saadut tulokset käsittelevät tuulivoimatuotannon toiminnan aikaisia vaikutuksia.

--- Teksti ja kuva: Marja Anttonen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 6/2018.

Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä porojen GPS-seurantaa, jossa paikannusväli oli kaksi tuntia. Yhteensä seurannassa oli 50 vaadinta ruotsalaisen Malå Samebyn alueelta. Tuulipuistot, joita tutkittiin, ovat 8 ja 10 voimalan kokonaisuuksia. Ne ovat siis melko pieniä verrattuna Suomessa useimmiten suunnitteilla oleviin hankkeisiin, jotka voivat olla kooltaan jopa 50 tai sata voimalaa.

Aineiston avulla määriteltiin porojen vasoma-aikaiset elinpiirit ja elinpiirien sisällä valitut laidunalueet tuulipuistojen rakentamisen eri vaiheissa: ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja toiminta-aikana. Tutkitut puistot on rakennettu vuosina 2010–2011 ja porojen toiminta-aikaista käyttäytymistä seurattiin 2015–2016. Aineistosta määritettiin tieto poron paikannuksen etäisyydestä tuulipuistoon ja topografisten tietojen pohjalta se, näkyikö tuulipuisto paikannuspisteeseen.

Tulokset vahvistavat aiempaa tietoa ja kertovat uutta

Tulosten mukaan porot laidunsivat vasoma-aikana kauempana tuulipuistosta tuulivoimatuotannon aikana verrattuna aikaan ennen tuulipuiston rakentamista. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu tuulipuistojen rakentamisajalla olleen vaikutusta porojen laidunten valintaan vasoma-aikana. Porot välttivät kolmen kilometrin säteellä aiemmin suosimiaan alueita, joille tuulipuistoa rakennettiin. Lisäksi lähellä (alle 2 km) tuulipuistoa vakiintuneiden kulkureittien käyttö väheni huomattavasti (76 %) ja porot kulkivat nopeammin tuulipuiston alueen poikki sitä ylittäessään. Rakentamisalueen lähellä havaittiin, että porot pysähtyivät odottamaan, kun ne olivat ylittämässä aluetta, mikä voi kertoa siitä, että porot pelkäsivät ylittämistä. Porojen aktiivisuudesta kertova askelpituus kasvoi eli vaatimet joutuivat lisäämään energian kulutustaan tuulipuiston rakentamisen aiheuttaman häiriön vuoksi. Tällä taas on vaikutusta mm. vaatimen maidontuotantoon ja edelleen vasan selviämiseen ja kasvuun.

Uuden tutkimuksen tulosten mukaan, tuulipuiston toiminnan aikana verrattuna aikaan ennen tuulipuiston olemassa oloa, porot valitsivat elinpiirinsä merkittävästi kauempaa tuulipuistosta. Myös elinpiirinsä sisällä porot vähensivät tuulipuiston läheisten alueiden käyttöä tuulipuiston toiminnan aikana. Jopa voimaloiden näkyminen vaikutti porojen laitumien valintaan: viiden kilometrin säteellä tuulipuistosta porot käyttivät merkittävästi vähemmän laitumia, joille tuulipuiston voimalat näkyivät.

Erityisen huomionarvoista oli, että porojen välttämiskäyttäytyminen oli merkittävästi suurempaa tuulipuiston toiminta-aikana verrattuna sen rakentamisaikaan. Suomessa tuulipuistojen vaikutusten arvioinnissa on tähän saakka yleensä oletettu porojen tottuvan tuulipuistoihin ajansaatossa, jos ne aluetta rakentamisen aikana välttävätkin. Tutkimus näyttäisi osoittavan päinvastoin. Tutkijoiden mukaan jatkuvasti ympäri vuorokauden pyörivät ja ääntä pitävät voimalat aiheuttavat poroille enemmän häiriötä, kuin yhtäkkiset, satunnaiset äänet ja ihmisten toiminta rakentamisen aikana.

Aikaisempia tutkimustuloksia vapaana laiduntavan poron tai karibun suhtautumisesta tuulivoimaloiden näkymiseen tai ääneen ei tiettävästi ole. Tutkijat arvelevat, että poro saaliseläimenä reagoi tuulivoimalan roottoreiden liikkeeseen ja pyörimisestä aiheutuvaan meluun. Vaadin ja vastasyntynyt vasa ovat erityisen herkkiä ympäristön häiriölle synnytyksen aikana ja sen jälkeen, kun ne luovat sidettä välilleen. Vasan on selviytyäkseen leimauduttava, eli opittava oman emänsä haju, äänet ja ulkonäkö, ja opittava seuraamaan emäänsä syntymästään lähtien. Samoin vaatimen on tunnistettava oma vasansa. Melu voi haitata vaatimen ja vasan äänillä tapahtuvaa kommunikaatiota ja siteen syntymistä. Tämän vuoksi vaadin valitsee – jos on mistä valita – mieluiten häiriöttömän ympäristön ennen synnytystä ja näin ollen välttää tuulivoimalan aiheuttamaa melua. Saaliseläimenä poron täytyy myös kuulla, mitä ympäristössä tapahtuu kyetäkseen välttämään petoja. Ympäristön luontaisesta äänimaailmasta poikkeava äänimaailma ja normaalia suurempi melu voivat johtaa siihen, etteivät porot kykene aistimaan petoja, jolloin ne ennemmin välttävät tällaista häiriöaluetta. Saaliseläiminä, joiden näkökenttä on laaja, porot myös näkevät liikkeen helposti ja voivat siten reagoida roottoreiden pyörivän liikkeen aiheuttamaan häiriöön välttämällä alueita, joille liike näkyy.

Seurauksena muutokset laiduntamiseen ja poronhoitoon

Porojen väistäminen tietyltä alueelta johtaa laidunnuspaineen kasvuun toisilla alueilla. Porot voivat väistäessään kulkeutua muiden paliskuntien alueille. Muuttuva laidunnus edellyttää poronhoitokäytäntöjen muutosta. Toisen tutkitun tuulipuiston lähialueelle rakennettiin uusi vasanmerkintäaita hankeen aiheuttamien haittojen vähentämisen tai kompensoinnin keinona, mutta sitä ei ole käytetty kuin vähän, koska porot eivät enää ole alueella vasomassa. Kompensointi ei siis tässä tapauksessa onnistunut toivotusti.

Käyttämällä suunnittelussa tarkkaa tietoa topografiasta ja maanpeitteestä voi olla mahdollista löytää porojen kannalta herkkiä habitaatteja ja parantaa voimaloiden sijoittelua porojen näkökulmasta niin, etteivät ne näy ja kuulu laajoille alueille. Poronhoidolle aiheutuvien haittojen vähentämistä tulee suunnitella huolellisesti ja yhteistyössä paliskunnan kanssa. Esimerkiksi parantamalla tai säilyttämällä metsän olosuhteita poroille sopivan peitteisenä, ne voisivat edelleen käyttää tuulipuistojen lähialueita ja olemassa olevia kulkureittejään alueen kautta.

Viite

Skarin, A., Sandström, P. & M. Alam (2018). Out of sight of wind turbines—Reindeer response to wind farms in operation. Ecology and Evolution 2018;1–14.