POROTUTKIMUSTA VAI PORON HUTKIMISTA? Osa 1: Poro tunturiluonnossa
Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 5/2017. Voit ostaa lehden https://www.lehtiluukku.fi/pub?id=199000
Poromäärät aiheuttavat kuumia tunteita ympäri poronhoitoaluetta. Kun julkisessa keskustelussa kaasu pohjassa oiotaan mutkia, unohtuu, että asia on yksinkertaisesti sanoen vähintäänkin monimutkainen. Tämä juttusarja nostaa esiin tutkimustietoa ja näkökulmia, joita porolaidunkeskusteluun liittyy.
Jos artikkeli kiinnosti, voit ostaa digitaalisen Poromies-lehden irtonumerona lehtiluukku.fi -palvelusta
Poromäärät aiheuttavat kuumia tunteita ympäri poronhoitoaluetta. Kun julkisessa keskustelussa kaasu pohjassa oiotaan mutkia, unohtuu, että asia on yksinkertaisesti sanoen vähintäänkin monimutkainen. Tämä juttusarja nostaa esiin tutkimustietoa ja näkökulmia, joita porolaidunkeskusteluun liittyy.
Teksti Sanna Hast
Jos haluat sanoa jotain porolaidunnuksen vaikutuksista arktiseen monimuotoisuuteen, niin ota ensin syvä hengenveto, sillä tehtäväsi ei ole helppo. Claes Bernes tutkijakollegoineen julkaisivat hiljattain aiheen tiimoilta kirjallisuussynteesin1.
Artikkelin taustamateriaalina kahlattiin läpi liuta
tutkimuksia, jotka käsittelevät laidunnuksen vaikutuksia sirkumpolaarisella
alueella. Käytännössä valtaosa tarkasteluun soveltuneista tutkimuksista2 koskettaa Pohjois-Fennoskandian, vielä
tarkemmin, Ruotsin ja Norjan pohjoisia osia3.
Kirjoittajat muistuttavat, että boreaaliselle vyöhykkeelle sijoittuneita
tutkimuksia ei otettu tässä katsauksessa huomioon. Toisin sanoen, katsauksen
perusteella tehtävät johtopäätökset voivat koskettaa Suomen poronhoitoaluetta
lähinnä tunturipaliskuntien osalta ja silloinkin on muistettava, että
poronhoitotavat niin eri tutkimuskohteissa kuin yleensäkin näillä alueilla,
vaihtelevat historialtaan ja nykyisyydeltään. Erot paliskuntien ja maiden
välillä ovat merkittäviä.
Suomen poronhoitoalueelta löytyy havumetsä- ja
tunturikoivikkovyöhykkeitä, soita, sekä avotuntureita. Erot paliskuntien
välillä kesä- ja talvilaidunmaiden suhteen voivat olla hyvinkin radikaaleja.
Tunturipaliskuntien laiduntilanteet ja niiden historia ovat kovin erilaiset
kuin keskisen tai eteläisen poronhoitoalueen metsä- ja maatalouspaliskuntien.
Poroja esiintyy hyvin vaihtelevissa fysikaalisissa
kasvuympäristöissä: alhaisen ja korkean ravinteikkuuden, kuivien ja märkien,
metsien ja tundramaiden ympäristöissä. Kasvillisuusmosaiikit reagoivat hyvin
eri tavoin laidunnukseen ja tallomiseen. Poronhoitotavat vaihtelevat
merkittävästi eri alueilla. Näihin vaikuttavat muu maankäyttö, lainsäädäntö,
markkinat ja historialliset sekä kulttuuriset eroavuudet eri tavoin.
Tutkijat huomauttavatkin, että yksi suurin laidunnuksen
vaikutusten kokonaisvaltaista ymmärtämistä haittaava tekijä on tutkimustiedon
hajanaisuus, ei ole riittävästi – alueellisesti, ajallisesti ja
menetelmällisesti – yhtenäistä tutkimusta, jonka perusteella voitaisiin sanoa
yleisellä tavalla jotain laidunnuksen vaikutuksista koko sirkumpolaarisella
alueella. Tämä vaikeuttaa luonnollisesti hallinnollisten päätösten tekemistä ja
vaikutusten ennakoimista myös. Tutkimuksissa esitettävät tulokset lisäävät
ymmärrystä, mutta ovat usein hyvin kontekstisidonnaisia ja yleistämisessä tämä
on otettava tarkoin huomioon.
Jatkotutkimuksen, tutkimusten tulkinnan ja soveltamisen ja
erityisesti hallinnon tulee aina ottaa paikalliset erityisolosuhteet ja
historia tarkoin huomioon.
Porolaidunnus ja tunturikasvillisuuden monimuotoisuus
Artikkelissa Bernes ja kumppanit tarkastelevat poro- ja
karibulaidunnuksen vaikutuksia yhtäältä tiettyihin kasvilajeihin ja toisaalta
kasvillisuuden monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan tässä
alueella esiintyvien lajien määrää sekä lajien välistä runsaussuhteiden
tasaisuutta. Synteesissä huomioidut tutkimukset olivat suurin osa 2000-luvulta,
joten laidunnuksen vaikutusten pitkäaikaisseuranta uupuu käytännössä kokonaan.
Porojen ja karibujen laidunnuksen vaikutuksista arktiseen ja
subarktiseen lajistoon on monia näkemyksiä tutkimusyhteisön sisällä.
Tutkimuksen yhtenäistämistä ja yleistämistä vaikeuttavat monet seikat.
Ensinnäkin, laajan arktisen alueen sisälle mahtuu paljon paikallista vaihtelua,
niin maaperän ravinteikkuuden ja paikallisilmastollisten olosuhteiden kuin
erilaisten poronhoitotapojen tai villien karibujen laidunnusmahdollisuuksien
myötä.
Suurten kasvinsyöjälaumojen laidunnuksesta ja kulkemisesta
aiheutuva häiriö on kuulunut tunturiluonnon ekologiaan iät ja ajat.
Edellisen jääkauden jälkeen tunturipeurat ja karibut
laidunsivat alueella ja jo vuosisatojen ajan aluetta ovat käyttäneet
puolivillit tunturipeuran jälkeläiset, eli porot. Poro on suurin ja
runsaslukuisin kasvinsyöjä sirkumpolaarisella alueella. Se on vuodenaikojen
vaihteluun sopeutunut, liikkuva (palkiva) märehtijä, joka hyödyntää
monipuolisesti ravintoaineita ympäristöolosuhteiden, vuodenaikojen ja
sääolosuhteiden vaihtelun mukaan. Sillä on siten moninaisia vaikutuksia niin
kasvillisuuteen kuin lihansyöjäpopulaatioihin; porot vaikuttavat useisiin
ekosysteemeihin ja tuottavat lukuisia ekosysteemipalveluita alueen ihmisille.
Porolaidunnus ei kuitenkaan ole ainoa tunturikasvillisuuteen vaikuttava tekijä.
Kooten voidaan todeta, porolaidunnuksen vaikutukset ovat
sekä merkittävän positiivisia, että merkittävän negatiivisia eri lajikkeiden
näkökulmasta. Erityisesti jäkäliköille ja heinävartisille (herbs/forbs)
vaikutus on negatiivinen. Porojen laidunnus ja tallominen muuttavat jäkälämaita
sammalvoittoisiksi4. Ruohojen
aluevaltaaminen on havaittu koeasetelmilla tai alueilla, joilla porojen kulkua
ohjataan esim. aitaamalla. Tätä ei kuitenkaan ole vahvistettu tutkimalla
vapaasti laiduntavien porojen laidunalueita. Useat tutkimukset viittaavat
porojen laidunnuksen estävän puiden ja pensaiden etenemisen
ilmastonlämpenemisen myötä.
Poron lisäksi jyrsijät, hyönteiset, maaperän ravinteikkuus,
ilmankosteuden vaihtelut, talvi- ja kevätaikaiset olosuhteet sekä kasvien
keskinäinen vuorovaikutus vaikuttavat monin eri tavoin ja yhteisvaikutusten
arviointi on ekologien ja biologien kokonaisvaltainen ja monimutkainen
tehtävä.
Poron laitumien valinnanmahdollisuuksiin vaikuttavat:
- historia ja hallinto: valtioiden rajat, paliskuntien rajat
- paliskunnan sisäinen muu maankäyttö ja laituminen pirstoutuminen
-ilmastonlämpenemisen vaikutukset, jotka ovat moninaisia:
* talvet alkavat myöhemmin ja loppuvat aiemmin
* leudot jaksot keskellä talvea – maapohjan jäätäminen
* loisten ym. taudinaiheuttajien ja tuhohyönteisten
leviäminen
* pusikoituminen/pensittyminen ja moni-muotoisuuden
väheneminen kasvien välisen kilpailun lisääntyessä
Ehkä merkittävin Bernesin ja kumppaneiden havainto onkin
siinä, että laidunnuksen yleisiä vaikutuksia kasvillisuuteen on varsin vaikea
löytää, johtuen yhtäältä siitä, että tutkimusten tutkimusmenetelmät vaihtelevat,
mutta myös siitä, että tutkimuskohteiden sisäiset vaikutussuhteet (kasvien
väliset ja fysikaaliset olosuhteet) ovat niin moninaiset. Nämä voivat olla
voimakkaampia vaikuttajia monimuotoisuuteen kuin poromäärien erot5.
1 Claes Bernes, Kari Anne Bråthen, Bruce C.
Forbes, James DM Speed and Jon Moen (2015) What are the impacts of
reindeer/caribou (Rangifer tarandus L.) on arctic and alpine vegetation? A
systematic review, Environmental evidence (2015) 4:4, DOI
10.1186/s13750-014-0030-3
2 tausta-aineistona
yhteensä 41 yksittäistä tutkimusjulkaisua
3 Kuva 1, myös Bernes
ym. 2015, s.15
4 Bernes ym. (2015), s. 22
5 Bernes
ym. (2015), myös (s.127) Marja Tuomi ja Virve Ravolainen 2016, Poro
Pohjois-Fennoskandian tunturilaitumilla, teoksessa Kilpisjärven poliittinen
luonto – Matkoja Käsivarren kulttuurimaisemassa (toim.) Tapio Nykänen ja Leena
Valkeapää (2016), Suomen kirjallisuuden seura, Helsinki, s. 98-159
Jos artikkeli kiinnosti, voit ostaa digitaalisen Poromies-lehden irtonumerona lehtiluukku.fi -palvelusta
0 comments:
Lähetä kommentti