PUDASJÄRVEN PALISKUNTA - METSÄPEUROJA, PETOJA JA PAULA

Markus Jaurun Olvassuolla poikiensa Jon-Antten ja Aleksanterin kanssa poroja katselemassa. Samalla tarkistetaan, kuuluuko porojen kuolinpantojen lähettämiä signaaleja.

Tuore poroisäntä pääsi heti tositoimiin, kun kesäkuun vasanmerkintään toivat lisähaasteita metsäpeurat ja merkittäviä tuhoja aiheuttanut Paula-myrsky.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuvat: Anne Jaurun ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Pohjois-Pohjanmaalla, noin 15 kilometriä poronhoitoalueen rajalta etelään päin sijaitsee alue, jolle saapuu vuosittain satoja metsäpeuroja vasomaan. Muutamia metsäpeuroja on harhautunut aikaisemminkin Pudasjärven paliskunnan alueelle, mutta tänä vuonna niistä on tehty havaintoja ennätyksellisen paljon.

Ongelmana on, että metsäpeura saa porotokan seuraamaan itseään.
– Se on semmoinen pälyilevä, arka villieläin, jonka huomaa helposti porojen keskeltä. Ihmisen lähestyessä se lähtee laukkaamaan ilman päämäärää, jolloin porot laumaeläiminä seuraavat sen perässä, kertoo Pudasjärven paliskunnassa kesäkuussa poroisäntänä aloittanut Markus Jaurun.

Paliskunta sai metsäpeurakenttätyöntekijältä luvan ampua harhautuneet metsäpeurat. Seitsemän eläintä kaadettiin, mutta kahden yksilön kanssa jouduttiin toimimaan toisin.
– Ne tulivat porojen kokoamisen yhteydessä aitaan, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella. Niitä ei voinut ampua, koska Olvassuon luonnonpuistossa ei saa pyytää poikkeusluvan varaisia eläimiä. Otimme ne kiinni ja kuljetimme peräkärryssä Oulujärven itäkulmalle.

Jaurun toteaa, että metsäpeurojen vuosittain lisääntynyt oleilu paliskunnan alueella on muodostunut merkittäväksi ongelmaksi poronhoidolle. Sitä se on myös metsäpeuralle, jonka rotupuhtaus on uhattuna. Metsäpeurahankkeessa selvitetäänkin tällä hetkellä, olisiko poronhoitoalueen eteläraja syytä aidata.

Aitavaihtoehdot poronhoitoalueen etelärajalle

- Pohjoinen linja, jossa aita tulisi poronhoitoalueelle.
- Puolanka–Ylikiiminki -tietä seuraava aitalinja.
- Kajaani–Oulu -junarataaa seuraava aitalinja.
- Ei aitaa.

Myrskyn jälkeen on vain rauniot

Sääennuste lupasi kesäkuun 22. päivälle voimakkaita sateita ja ukkosta. Viinivaarassa kesämerkintöjä tehnyt työporukka osasi odottaa kosteaa keliä, ja ensimmäisten pisaroiden pudotessa osa ryhmästä lähti kulkemaan kohti työmaakämpän suojaa. Säänmuutos oli kuitenkin odotettua rajumpi.

– Yhtäkkiä alkoi kuulua kovaa kohinaa, ja kun vilkaisin taakseni näin kuinka puita kaatui kuin elokuvassa. Vaimon kanssa otimme kaksi poikaamme syliin ja lähdimme juoksemaan kohti kämppää. Siellä ollessamme alkoi kuulua, kuinka lähistöllä kaatui puita rytinällä. Oli tosi voimaton olo, kun tiesin, että aitaan oli jäänyt ihmisiä, mutta mitään ei pystynyt asialle tekemään, Jaurun kertoo.

Kuin ihmeen kaupalla henkilövahingoilta vältyttiin.
– Yhtä miestä puunlatvus osui olkapäähän, mutta mitään vakavampaa ei sattunut. En ole tuommoista tuulenpuuskaa ennen nähnyt.

Paula-myrsky jätti jälkeensä kaksi osittain vaurioitunutta erotusaitaa. Kymmeniä vuosia sitten rakennettu ja pari vuotta sitten kunnostettu kesämerkitysaita tuhoutui täysin.
– Se sijaitsee luonnonpuiston alueella, maasaarekkeessa soiden keskellä. Siellä ei saa liikkua koneilla, mutta toisaalta rakennustarvikkeiden vienti sinne konevoimalla olisikin hankalaa. Haluaisimme kyllä säilyttää aidan, koska se on perinteinen, omanlaisensa paikka, jolla on myös kulttuurista merkitystä.

Susi on kuin muuttolintu

Vasatilanne näytti vielä alkukesästä hyvältä. Loppukesä ja syksy toivat mukanaan kuitenkin edellisiltä vuosilta jo tutun ilmiön: susien tekemät porojen joukkoteurastukset.
– Olemme löytäneet useita kymmeniä suden tappamia poroja, jotka ovat usein läjissä, eli sudet eivät edes syö niitä.

Vaikka sudenkaatolupia on saatu joka vuosi, tilanne ei ole helpottunut. Pudasjärven ja Kiimingin paliskunnat saivat yhdessä viime vuonna useamman kaatoluvan, mutta tuloksena oli vain yksi hengetön susi, koska sudet eivät liikkuneet pelkästään paliskuntien alueilla. Jaurunin mukaan poronhoitoalueen etelärajaa voidaan verrata valtakunnan itärajaan, eli susi käy vain saalistamassa poronhoitoalueella, minkä jälkeen se livahtaa takaisin suojaan rajan yli.
– Minulla on sellainen ajatus, että susi on kuin muuttolintu. Se saapuu keväällä sulanmaan rajassa, ja kun lumi tulee, se palaa laumaansa.

Susien ja muiden petojen yleistymistä kuvastaa se, että kun paliskunnan teurasmäärä oli 15 vuotta sitten 1500 teurasta, määrä on ollut viime vuosina vain noin 800.

Hyviä alueita, mutta ukkoutuminen uhkaa

Paliskunnan luontaiset olosuhteet poronhoidolle ovat hyvät: alueella sijaitsee Olvassuon luonnonpuisto ja useita soidensuojelualueita. Hyviä talvilaidunpaikkoja on useita ja turvetuotannon alasajo saattaa tuoda niitä jopa lisää, vaikka turve ei entisille tuotantoalueille ihan heti uusiudukaan.
– Toivomme, että niistä tulee jonkinlaisia kosteikkoja ja mahdollisia kesälaidunpaikkoja. Positiivista on ollut myös huomata, että luppokuusikot ovat elpyneet.

Poronhoidon uhkina ovat paliskunnan pohjoisosiin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto, erilaiset kaivoskaavailut ja poronhoitajien ukkoutuminen.
– Ikärakenne on nyt kohtalaisen korkea, mutta nuorisoakin varmasti alalle löytyy, kunhan se voi uskoa tulevaisuuteen. Poronlihan kannattavuus on saatava tarpeeksi korkeaksi, ja yhtenä ratkaisuna on, että lihaa aletaan jalostaa entistä enemmän omalla alueella, sanoo Markus Jaurun, jolla on itsellään lihanleikkaamo.

Paliskunnassa on kaksi suoramyyntileikkaamoa ja yksi hyväksytty laitos. Puolet paliskunnan tuottamasta lihasta myydään suoramyyntinä.

Paliskunta, jolla on omaa maata

Pudasjärven paliskunta omistaa maa-alueen, jonka se on ostanut ennen sotia poromies Kaarlo Hiltulalta.

Markus Jaurun: 'Kaarlo oli hankkinut maa-alueen pakkohuutokaupasta. Hän oli sittemmin alkanut puhua poromiehille, ettei tarvitse aluetta mihinkään ja myynyt sen ostohinnalla paliskunnalle. ’Hyöteikön’ erotusaita sijaitsee tällä maalla. Aita on vielä toiminnassa ja säilyttänyt mallinsa vanhoilta ajoilta. Maa-alueesta on ollut paliskunnalle tuloakin ja sieltä saadaan myös rakennustarvikkeita aitoihin.'

Lue lisää

NÄKKÄLÄN PALISKUNTA - EI OIKEUTTA EDES HAKEA KORVAUKSIA

Paliskunnalla ei katsottu olevan oikeutta porotuholain mukaisiin korvauksiin poromäärän ylityksen vuoksi. Poroisäntä Hannu Rannan mielestä yliluku ei poista korvausten tarvetta.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Marko Ranta ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

– Ensimmäisessä Lapin ELY:n Py:n hallituksessa olleessa porotuholain mukaisessa hakemusprosessin esittelyssä nimettiin ne paliskunnat, joiden osakkailla ei katsottu olevan oikeutta hakea porotuholain mukaisia korvauksia. Meidän paliskuntaamme oli listalla kolmen muun paliskunnan kanssa. Oli kuitenkin tärkeää saada hakemukset sisään, jotta paliskunnan osakkaat voivat saada valituskelpoisen päätöksen. Kovan väännön jälkeen osakkaiden hakemukset lopulta etenivät Lapin ELY-keskukseen, Ranta sanoo.

Hakemusperusteissa todetaan, että toistuvasti yliluvussa olleiden paliskuntien osakkaille ei makseta korvauksia.
– Minusta ylilukua ei pitäisi sekoittaa korvausten hakemiseen. Kyseessä oli laajamittainen tuho, joka kosketti isoa aluetta Norjaa ja Ruotsia myöten. Tämmöistä ei ole tapahtunut sinä aikana, kun minä olen ollut mukana porohommissa. Paliskunnan eloporokato ja vasahävikki olivat suurimmat 40 vuoteen.

Kuka ampui vasat? Ja miksi?

Viime kesäkuussa retkeilyreittien ulkopuolella kulkeneet vaeltajat löysivät paliskunnan alueelta kymmenen vasaa ammuttuina. Myöhemmin löytyi lisää raatoja, joiden mukana oli myös yksi hirvas. Yksityiskohdista Ranta ei kerro poliisitutkimusten vuoksi tässä vaiheessa enempää, mutta pitää ampumistapausta outona, jopa hieman pelottavana ilmiönä.

– Tämä herättää kysymyksiä. Mikä on tällaisen toiminnan tarkoitus? Tunteeko joku noin paljon vihaa poronhoitoa tai poroihmisiä kohtaan, vai onko kyseessä silkka hulluus? Tapahtuma on ollut rankka poroihmisille aiheuttaen lisää epävarmuutta muutenkin epävarmoina aikoina, hän toteaa.

Ulkopaikkakuntalaismetsästäjien ja muiden luonnonkäyttäjien röyhkeys sekä paikallisten elinkeinojen huomiotta jättäminen lisääntyneet merkittävästi

Ulkopaikkakuntalaisten metsästysharrastus Lapissa on aiheuttanut ongelmia niin paljon, että lokakuun alussa lappilaiset kansanedustajat vaativat Metsähallitusta suhtautumaan aikaisempaa kriittisemmin vieraslupien myöntämiseen. 'Kaiken metsästyksen lähtökohtana tulee olla kestävä riistakannan hoito. Nyt tuon rajan yli on astuttu eikä kukaan kykene valvomaan, noudatetaanko asetettuja pyyntikiintiöitä', kansanedustajat toteavat kannanotossaan.

– Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön alainen operatiivinen toimija, joka toteuttaa ministeriön tahtotilaa. Lapin kansanedustajat kritisoivat kyllä Metsähallitusta, mutta MMM:llä, ministerin lausumana, näyttää olevan kanta, että kaikille metsästäjille löytyy tilaa Lapin alueella. Onko tämä sitä Lapin kansanedustajien esilletuloa vai pelkkää näkyvyyden lisäämistä aluevaalien lähestyessä? Ranta kysyy.

Kansanedustajien kannanotossa otetaan esille myös hyvän metsästyskulttuurin vastaisesti toimiminen, mistä aiheutuu haittaa muille metsästäjille, paikallisille asukkaille ja poronhoidolle. Metsästyskulttuurin muutos on näkynyt myös Näkkälän paliskunnassa.
– Asenne tuntuu olevan nyt sellainen, että kun metsästyslupa on ostettu, saa tehdä mitä haluaa. Etelän metsästäjät ja muutkin luonnon käyttäjät lähtevät maastoon kuin kuntosalille ymmärtämättä, että he liikkuvat paikallisten ihmisten elinpiirissä ja kotona. Kunnioitusta paikallisväestöä kohtaan ei tunneta samalla tavoin kuin joskus aikaisemmin. Viestintää tämän asian osalta on syytä lisätä, Hannu Ranta sanoo.

Porotalousvahinkojen korvaus talvelta 2019–2020

Talvi 2019–2020 oli poikkeuksellisen luminen Pohjois-Suomessa. Poikkeukselliset sääolosuhteet aiheuttivat porotalouden harjoittajille suuria tappioita ja vahinkoja, joten porotalouden harjoittajat voivat hakea korvauksia poronhoitovuoden 2019–2020 poikkeuksellisten sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden aiheuttamista vahingoista ja lisäkustannuksista. Korvausten maksamiseen on varattu 6 miljoonaa euroa. Maksettava korvaus on kertaluonteinen. (Tekstilainaus: ruokavirasto.fi)

Lue lisää

AKANLAHDEN PALISKUNTA - KARHUJEN MÄÄRÄ KASVANUT RÄJÄHDYSMÄISESTI

Poroisäntä Antti Pätsi ja varaporoisäntä Mika Ronkainen kesän 2021 vasanmerkinnässä.

Paliskunnassa odotetaan tutkimustuloksia haaskakuvauspaikkojen merkityksestä karhukannan kasvuun.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Ella Pätsi  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Poroisäntä Antti Pätsi kertoo, että mielialat Akanlahden paliskunnassa ovat kaksijakoiset.
– Kesällä vielä näytti, että vasoja olisi kohtuullisen hyvin, mutta sittemmin niitä on kadonnut paljon.

Paliskunnassa on tehty petohavaintoja vuosi vuodelta enemmän.
– Erityisesti karhujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti jostakin syystä, hän toteaa.

Nyt odotetaan mielenkiinnolla, mihin johtopäätöksiin päädytään Kuusamon alueella tehtävässä tutkimuksessa, jossa selvitetään haaskakuvauspaikkojen vaikutuksia karhukantaan.

Poromies-lehden numerossa 2/2020 Luken erikoistutkija Jouko Kumpula totesi, että kun karhunmetsästystä on harjoitettu Pohjois-Euroopassa vuosituhansia, karhusta on tullut pitkällä aikavälillä ihmisarka. Haaskaruokinta voi kuitenkin muuttaa karhuyksilön käyttäytymistä jo lyhyellä aikavälillä. Samassa lehdessä Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala sanoi, että haaskakuvaus pitäisi kieltää kokonaan.

Akanlahden paliskunnassa karhujen määrä on joka tapauksessa kasvanut vuosittain. Samassa suhteessa on saatu myös lupia karhujen kaatamiseksi, mutta lupamäärän kasvu ei ole juuri tilannetta muuttanut.

– Koska palkisesta on suurin osa (80 %) yksityismaata, pyynti on hankalaa. Sen lisäksi, että pyyntialueet ovat pieniä ja repaleisia, naapurikateuskin näyttelee omaa osaansa. Karhun perässä kulkevaa pyyntiporukkaa ei päästetä kaikille yksityismaille, Pätsi sanoo.

Vähästä paljon turnipsin avulla

Paliskunnan poronomistajien keski-ikä, kuten monessa muussakin paliskunnassa, on korkeahko. Koska porotöitä tekevien määrä on laskenut tasaiseen tahtiin, on arkipäivän rutiineja pitänyt tehostaa. Esimerkkinä tästä on porojen kokoaminen, joka tapahtuu riistapeltoja hyväksikäyttäen.
– Kangasmaastot on menetetty tehokkaiden metsänhakkuiden seurauksena, mistä johtuen liikkuminen maastossa on hyvin hankalaa. Kärjistetysti voi sanoa, että hyvä kun kävellen pääsee kulkemaan. Porotkaan eivät enää tokkaannu samalla tavoin kuin ennen, vaan ovat siellä täällä. Riistapeltojen avulla olemme saaneet ne kuitenkin kokoontumaan, Pätsi kertoo.

Riistapelto on tarkoitettu tuottamaan ravintoa riistalle – tai siis tässä tapauksessa porolle. Avainsana ja -kasvi tässä yhteydessä on turnipsi eli rehunauris.
– Poro on oppinut, että se löytää ruoan riistapellosta, ja erityisesti turnipsi on ollut hyvin tehokas kasvi tässä toiminnassa.

Tutut uhat täälläkin

Poroisäntiä haastatellessa tulevat esiin lähes poikkeuksetta joka paliskunnassa samantyyppiset ulkopuoliset uhat. Tuulivoima, kaivokset ja muu maankäyttö pyrkivät viemään tilaa poronhoidolta. Näin on Akanlahdenkin paliskunnassa.
- Paliskunnan länsiosaan, Kuusamon yhteismetsän alueelle, on ollut suunnitteilla tuulivoimapuisto. Alue on pinta-alaltaan suhteellisen pieni, mutta tuulipuiston negatiiviset vaikutukset poronhoidolle olisivat isot, koska kyseessä on keskeinen vasoma-alue. Lisäksi tänne on tehty useita malminetsintävarauksia. Malminetsintäbuumi on kova myös täällä.

Lue lisää

DRONEN LENNÄTYS VAATII REKISTERÖITYMISEN TRAFICOMIIN

Ilma-aluksen käyttäjän tulee rekisteröityä, kun hän lennättää yli 250 grammaista tai kamerallista ilma-alusta. Näköyhteyden ulkopuolella lentämiseen tarvitaan erillinen toimintalupa.

--- Teksti: Timo Rehtonen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Traficomissa miehittämättömästä ilmailusta vastaava ylitarkastaja Esa Stenberg muistuttaa, että rekisteröinti koskee käyttäjää, ei dronea.
– Rekisteröimisen tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta säännöistä ja sitä kautta lisätä turvallisuutta. Rekisteröinti antaa mahdollisuuden myös tunnistaa lennättäjä tarvittaessa, hän sanoo.

Uusia Eu:n dronesääntöjä alettiin soveltaa 31.12.2020. Tällä hetkellä eletään siirtymäaikaa, jossa kansallisista säännöistä ollaan siirtymässä kohti säännöstöä, joka koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita. Siirtymäaika päättyy 1.1.2023.

Siirtymäaikana niin sanottuun avoimeen kategoriaan rekisteröityvän ei tarvitse suorittaa verkkotenttiä, jos hän lennättää alle 500 grammaista laitetta. Siirtymäajan jälkeen raja on 250 grammaa.

Kuukausi aikaa suorittaa verkkotentti

Verkkotentistä ei tarvitse maksaa rekisteröitymisen yhteydessä erillistä maksua. Linkin avattuaan rekisteröityjällä on kuukausi aikaa suorittaa koe. Yrityskertoja ei ole rajattu, eli kuukauden aikana saa yrittää läpimenoa niin monta kertaa kuin se on tarpeen.

40 monivalintakysymystä on jaoteltu eri aihealueisiin. Tentin läpimenoon vaaditaan 75 prosenttia oikeita vastauksia siten, että jokaisen aihealueen vastauksista tulee olla vähintään puolet oikein. Kokeen suorittanut tenttijä saa todistuksen, joka on voimassa viisi vuotta.

Jos dronea on tarvetta lennättää näköyhteyden ulkopuolella, toimintaan tarvitaan erillinen lupa, jota haetaan niin ikään Traficomilta. Lisätietoja toimintaluvan hakemisesta ja muista droneen liittyvistä luvista voi lukea osoitteesta droneinfo.fi

– Hakemuksen pohjalta määritellään maa- ja ilmariskit, joiden pohjalta muodostuu kokonaisriski. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että jos vain voi sopeuttaa toimintansa avoimen kategorian sääntöjen mukaiseksi, kaikki on yksinkertaisempaa, Stenberg sanoo. Erillisiä toimintalupia on myönnetty tähän saakka kansallisen säännöstön mukaisesti, mutta ensi vuoden alusta alkaen erillisen luvan suhteen noudatetaan samoja sääntöjä koko EU:n alueella.

Droneoperaattorirekisteröintejä on saapunut Traficomiin tämän vuoden aikana noin 12 000, mutta näköyhteyden ulkopuolella lennättämiseen sallivia erillisiä toimintalupahakemuksia ei paljoakaan.
– Ensi vuonna niitä on odotettavissa enemmänkin, kun niiden osalta siirrytään pelkästään EU-säännöstöön.

Yhdistys tai organisaatio voi olla operaattori

Dronesääntöjen mukaan operaattoriksi eli käyttäjäksi voi rekisteröityä myös yhdistys tai jokin muu organisaatio, jonka alaisuudessa voi toimia useampia kauko-ohjaajia. Tältä pohjalta voidaan ajatella, että paliskunta voi toimia operaattorina ja poronhoitajat kauko-ohjaajina. Paliskunta voi tällöin ilmoittaa kauko-ohjaajia kokeeseen.

Traficom valvoo lupia, poliisi toimintaa

Traficomin velvollisuutena on valvoa toimijoita, joille se on myöntänyt luvat.
– Me emme käy kuitenkaan tarkastusmatkoilla maastossa. Poliisi on se viranomainen, joka toimii silloin kun lennätetään väärin, ylitarkastaja Esa Stenberg sanoo.

Poliisi valvoo ilmatilaa esimerkiksi yleisötilaisuuksissa, mutta 'droneratsioita' sekään ei pidä.
– Valvonta perustuu ilmoituksiin. Jos meille tulee tieto häiritsevästä lentotoiminnasta, etsimme aluksen ohjaajan, selvitämme syyn hänen toimintaansa ja tarkistamme luvat. Jatkuvaa ilmatilan skannausta emme kuitenkaan tee, ylikonstaapeli Jari Seppälä toteaa ja muistuttaa, että sääntöjä on tärkeää noudattaa asumattomillakin alueilla, koska niillä toteutetaan monenlaista lentotoimintaa.
– Porotöissähän käytetään myös miehitettyä kopterikalustoa. Lisäksi erämaissa lennätetään turisteja. Siellä täällä sijaitsee myös lentokieltoalueita ja niin sanottuja kylmiä kenttiä, joiden yläpuolella ei saa lentää.

Dronen lennättämiseen näköyhteyden ulkopuolella tarvitaan erityinen toimintalupa

Operaattorina toimiva organisaatio, kuten paliskunta, voi hakea 'erityinen'-kategorian toimintalupaa, joka mahdollistaa dronen laillisen lennättämisen näköyhteyden ulkopuolella.

Operaattorin tulee nimetä yhteys-/vastuuhenkilö (paliskunnan osakas), jonka kautta toiminta ja hakemukset koordinoidaan. Toimintalupahakemusta varten operaattorin tulee muun muassa määrittää toiminnan riskitasot ja täyttää niiden pohjalta tulevat vaatimukset, sekä laatia toimintakäsikirja. Jokaista tehtävää varten tulee nimetä pätevä kauko-ohjaaja (paliskunnan osakas).

Droneasetukseen on kirjattu kaikki erityisen kategorian käyttäjää eli operaattoria koskevat vastuut. Tämän lisäksi kauko-ohjaajia koskevat omat vastuunsa.

Toimintalupaa ei voida siirtää operaattorilta toiselle, eli esimerkiksi paliskunnalta toiselle.

'Erityinen'-kategorian operaattoriksi hakeminen ei käy yhtä vaivattomasti kuin 'avoin'-kategoriaan rekisteröityminen, joka tapahtuu netissä verkkotentillä. Paliskunta voi kysyä operaattoriksi hakemisen yksityiskohdista Traficomista (P. 029 534 5000, sähköposti: rpas@traficom.fi). Tietoa löytyy myös Traficomin droneinfo.fi-sivustolta, jonne päivitetään vielä tämän vuoden puolella entistä tarkempia ohjeita erityisen kategorian osalta.

Internetistä hakukoneilla löytyvää lisätietoa:
(UAS.SPEC.050 Miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän käyttäjän vastuut)
(UAS.SPEC.060 Kauko-ohjaajan vastuut).

Lue lisää

POLIISI KÄYTTÄÄ DRONEA SIELLÄ, MISSÄ SIITÄ ON APUA

Koska polisiin ja poronhoitajien dronet lentävät paljolti samanlaisissa olosuhteissa, ovat vaatimukset laitteistollekin samantyyppisiä.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Pexels  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Lapin poliisilaitos käyttää vaativissa tehtävissä RPAS-laitteistoa (Remotely Piloted Aircraft), jolla voidaan kuljettaa kuormaa ja johon voidaan asentaa erilaisia ulkoisia lisälaitteita, kun taas poliisipartioiden mukana kulkevat dronet ovat samanlaisia laitteita, joita voi kuka tahansa ostaa tavarataloista tai verkkokaupoista.
– Vaativassa operatiivisessa toiminnassa hyödynnetään spesifioitua, useiden kymmenien tuhansien eurojen arvoista laitteistoa. Päivittäiskäytössä olevat dronet ovat hinnaltaan huomattavasti huokeampia, noin 1000–2000 euroa, kertoo Lapin poliisilaitoksen RPAS-ryhmän johtaja, ylikonstaapeli Jari Seppälä.

Peruspaketin mukana tulevien kahden akun lisäksi partioilla on mukanaan useita lisäakkuja. Tällä hetkellä yhden akun tuottama lentoaika on perusolosuhteissa 20 minuuttia, mutta ennakkotietojen mukaan kuluttajamarkkinoille ilmaantuu pian akkuja, joiden virrankesto nousee 40 minuuttiin.

Varustelu parantunut vuosi vuodelta

Laitevalmistajat lupaavat tietyn toiminta-ajan akuille silloin, kun lämpötila on nollan celsiusasteen yläpuolella. Poliisi käyttää droneja kuitenkin pakkasessakin.
– Akkujen lämmitettävyys on tärkeä ominaisuus, koska silloin lentoaika pitenee merkittävästi pakkasella. Muita dronen valintaan vaikuttavia seikkoja ovat kätevä kuljetettavuus ja mahdollisimman pieni paino. Lisäksi dronemme ovat zoomilla varustettuja, jolloin lähikuvia voidaan ottaa myös korkealta, puunlatvojen yläpuolelta, Seppälä sanoo.

Eri dronejen sisäisissä kameroissa on eroja, mutta peruslaitteellakin saadaan taltioitua 4K-kuvaa – nykyisin jopa 8K:ta, jolloin videon jälkikäsittely tosin vaatii editoinnissa käytettävältä tietokoneelta melkoisesti suorituskykyä.
– Peruslaitteiston pikselimäärät riittävät normaalikuvaukseen hyvin. Ratkaisevaa onkin, millainen erottelukyky on ohjaimen näyttöruudussa, jotta kuvaa voi tulkita. Perusohjain, joka tulee koneen mukana on riittävä, mutta jos käytettävyyttä halutaan lisätä, on saatavana myös erillisiä, parempaa kuvaa tuottavia, hieman kalliimpia ohjaimia, Seppälä sanoo ja muistuttaa, että ohjainkin toimii sähköllä.
– Kylmällä säällä ohjain voi tarvita akulleen suojausta.

Jotkut dronet on varustettu myös lämpökameralla. Uusien mallien lämpökamerat on todettu jo niin hyviksi, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kadonneiden henkilöiden etsimisessä.

Käyttökohteita tulee koko ajan lisää

– Poliisi käyttää dronea siellä, missä siitä on apua. Käyttökohteita tulee varmasti koko ajan lisää tekniikan kehittyessä, Seppälä arvioi.

Tällä hetkellä dronesta on hyötyä muun muassa maastoon kadonneiden etsinnöissä, kolaripaikalta paenneiden hakemisessa, rikoksentekijän seuraamisessa, erävalvonnassa, petovahinkoja selvitettäessä sekä liikenne- ja maastoliikennevalvonnassa.
– Onkin omista hoksottimistamme kiinni keksiä, mihin kaikkeen dronesta voi olla.

Lue lisää

LENTÄVÄ POROKOIRA PAIMENTAA VAIKEASSAKIN MAASTOSSA

Marko Ranta ja poronhoitajien työkalu

Marko Ranta on käyttänyt dronea poronhoitotöissä jo viisi vuotta. Ajatus taivaallisen perspektiivin hyödyntämisestä syntyi videopeliä katsellessa.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Marko Ranta  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Näkkälän paliskunnan poromies Marko Ranta toteaa dronen olevan aivan ehdoton työkalu.
– Tuntuu, että ilman ei enää pärjäisikään, ja myös vanhempi sukupolvi on pikkuhiljaa huomannut laitteen edut.

– Varttuneempi väki oli viisi vuotta sitten sitä mieltä, että kyseessä on pelkkä leikkikalu. Nyt he usein pyytävät minua katsomaan dronella tokan tilannetta, kun ’se on niin helppoa’. Eipä siinä mitään, hyvä kun tekniikasta on hyötyä, hän naurahtaa.

Vaikka Ranta oli kuullut, että Ruotsissa ja Norjassa jo käytettiin miehittämättömiä ilma-aluksia poronhoitotöissä, hänen oma ahaa-elämyksensä syntyi videopeliä katsellessa.
– Lapset pelasivat peliä, jossa suurkaupungissa seikkaileva päähenkilö pystyi dronen avulla näkemään, mitä tapahtui korttelin takana. Mietin, että voisikohan tuommoisesta laitteesta olla hyötyä täällä meidän kortteleissa eli tuntureissa.

Hän alkoi selailla nettikauppojen tarjontaa. Apua laitteen valintaan antoi myös valokuvauksessa dronea käyttänyt kaveri. Tärkeitä laitteelta vaadittavia ominaisuuksia olivat mahdollisimman pieni paino, sujuva kokoontaitettavuus ja riittävä akunkesto. Valinta kohdistui lopulta Mavig Pro -droneen, joka maksoi tuolloin, viisi vuotta sitten, muutaman lisäakun kanssa parisen tuhatta euroa.

Akunkesto on ratkaisevaa

Marko Rannan drone lentää sulan kelin aikaan samalla akulla 20–25 minuuttia, minkä jälkeen laite on lennätettävä takaisin akunvaihtoon. Järjestelmässä voi käyttää automatiikkaa, jolla drone osaa itse kääntyä takaisin akun virran laskiessa tietylle tasolle, mutta Rannalla toiminto on kytketty pois päältä.

'Sillä saa porot liikkeelle sellaisissakin paikoissa, joihin on vaikea päästä mönkijällä tai moottorikelkalla.'

– Vuosien varrella olen oppinut, kuinka hyvin virta riittää missäkin olosuhteissa. Pystyn yleensä lentämään niin, että vehkeen tultua takaisin siinä on akkua jäljellä enää pari prosenttia.

Joskus arviot ovat menneet pieleen ja drone on suorittanut omatoimisen pakkolaskun akun latauksen vähennyttyä liikaa. Lentolaite on kuitenkin aina löytynyt suht'koht helposti, koska ohjausyksikön kartasta ilmenee laitteen viimeinen sijainti ennen akun hyytymistä.

Akunkestoon vaikuttavat erilaiset sääolosuhteet ja lentotapa.
– Tokan kuljetuksessa sillä lennetään paljon matalalla tokan takana, mutta välillä noustaan ylös ja syöksytään alas, jotta saadaan ääntä aikaiseksi. Nämä silmukat syövät akkua tietenkin enemmän kuin pelkkä vaakalento, Ranta sanoo.

Ääntä saadaan aikaiseksi myös lisävarusteella, Norjassa kehitellyllä sireenillä.

– Sen huonona puolena on, että dronen paino lisääntyy, jolloin akun käyttöaika lyhenee. Käytän sitä kyllä toisinaan. Muun muassa Mavig Enterprise -mallissa on lisävarusteena kaiutin, josta voidaan toistaa vaikkapa koirien haukuntaa. Kyseisen mallin hankintaa rajoittaa monella kuitenkin sen korkea hinta (yli 6 000 euroa).

Enterprisessä voidaan myös lämmittää akkuja, jolloin ne eivät menetä tehojaan talvikäytössä. Ranta toteaakin, että hänen nykyinen kalustonsa on tarkoitettu lähinnä ajankohtiin, jolloin lämpötila on plusasteiden puolella. Jonkin verran hän käyttää dronea kuitenkin talvisinkin.

Drone – lentävä porokoira

Drone on erinomainen apu vaikeissa maastoissa.
– Sillä saa porot liikkeelle sellaisissakin paikoissa, joihin on vaikea päästä mönkijällä tai moottorikelkalla. Tai jos näkee tunturin päältä tokan olevan alempana, voi dronella ohjata sitä menemättä paikan päälle, Ranta sanoo ja toteaa, että dronella tehtävä ’etäporonhoito’ säästää polttoainetta, aikaa, maastoa ja omaa energiaa.

Vuosien aikana karttuneiden lentotuntien ansiosta hän osaa arvioida etukäteen akunkeston kulloisessakin lentosäässä. Ilmavirtojen reitit tunturialueilla ovat tulleet tutuiksi, joten luoviminen vastatuuleenkin onnistuu sähköä säästäen.

Nykyisin tokkakunnassa on toinenkin drone.
– Olemme Näkkälän Jounin kanssa kuljettaneet tokkaa vuorotellen, eli kun toisella loppuu patteri, toinen drone tulee tilalle.

Ilmasta katsoen on helppoa nähdä kokonaisuus.
– On tässä jo pikkuhiljaa oppinut, miten tokka käyttäytyy dronella ohjatessa. Kun porot lähtevät oikeaan suuntaan, ei se ole kuin hiljakseen lennellä perässä. Välillä sitten siirtää tokkaa eri suuntaan, jotta matka jatkuu parasta mahdollista reittiä.

Dronella on kätevää kuljettaa tokka hankalan paikan, esimerkiksi joen yli. Sen kameralla voi ottaa lähikuvia poroista, jolloin kuvassa erottuvat korvamerkitkin. Valtatokasta erossa olevat porot on helppo löytää. Lentävän porokoiran käytöstä on siis paljon hyötyä poronhoidossa.
– Kerran kaverilla oli tarvetta vääntää pultti kiinni, mutta avain ei ollut mukana. Kiinnitin lukkopihdit nippusiteellä dronen päälle ja soitin hänelle, että tekee merkkitulet, että näen sijainnin. Mönkijällä pihtien vientiin olisi mennyt useampi tunti.

Dronella löytää myös petojen tappamia poroja.
– Dronen voi jättää leijailemaan raadon päälle, jolloin pystyy kelkan tai mönkijän kanssa keskittymään parhaan reitin löytämiseen.

Vahingoiltakaan ei ole vältytty. Kiivaammissa tokankuljetustilanteissa drone on päätynyt pari kertaa puun oksille. Korjauksista koituneet kulut on korvannut kuitenkin ostovaiheessa otettu lisätakuu.
– Vakaimia ja potkureita menee silloin tällöin. Kerran drone putosi alas, kun kotka näytti ilmaherruutensa ja hyökkäsi sen kimppuun, Marko Ranta naurahtaa.

Lue lisää

NUOREMMAN POROVÄEN SUUSTA - OSA 5

Kahdeksaa poroperheen lasta haastateltiin ja kyseltiin heidän kuulumisiaan.

1. Nimesi ja ikäsi
2. Missä asut? Mihin paliskuntaan kuulut?
3. Onko sinulla lempiporoa? Jos on, millainen poro se on? Mikä sen nimi on?
4. Kenen kanssa olet porohommissa? Mitä teet siellä?
5. Mitkä porohommista ovat kivoja ja mitkä eivät?
6. Tiedätkö jo mikä sinusta tulee isona?
7. Millä joulupukki tulee käymään? Jos porolla, mistä pukki saa poronsa?
8. Mitä odotat joululta

Lotta Kilpivaara

Haastattelu Sarai-Natalia Kela. Kuvat Jenni Kujala.

1. Lotta Kilpivaara 9 vuotta, kohta 10.

2. Asun Kuusamossa ja Oivangin paliskunta.

3. Niitä on kaksi. Namu ja Nuppu. Ne on meidän ihania tuttipullovasoja.

4. Perheen kanssa ja teen kaikenlaisia juttuja. Esimerkiksi oon mukana vasojen merkkuussa ja porojen ruokinnassa.

5. Kivointa on, kun saa olla vasan merkkuissa mukana. Kivaa ei ole, kun pitää tehdä kaikenlaisia juttuja, eikä edes pääse reissuun.

6. En, ehkä kampaaja ja samalla poronainen.

7. Reellä ja poroilla. En tiedä, ehkä Korvatunturilta.

8. Silloin on poroja kotona, ja joulupukkia.

Lue lisää