EU:N SUURPETOFOORUMIN JÄSENET JALKAUTUIVAT MAASTOON

 

-- Teksti ja kuvat: Reija Aaltonen --

 Paliskuntain yhdistyksen ja Euroopan luonnon- ja kulttuuriperinnön verkoston (EUROPARC) järjestämä EU:n suurpetofoorumin alueellinen työpaja pidettiin Rovaniemellä ja Kuusamossa 6.–7.5.2026. Työpajassa saatettiin yhteen EU:n ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiseloa  käsittelevän foorumin jäseniä ja sidosryhmiä.

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2026

Alueellisen työpajan teemana oli kaupallinen karhukuvaus ja suurpetoturismi poronhoitoalueella. Pohdittiin millaisia vaikutuksia ravintohoukutteluun perustuvilla kohteilla on suurpetojen käyttäytymiseen ja paikalliseen yhteisöön. Työpajassa hyödynnettiin esimerkkejä muista maista ja EUROPARCin kokemuksia kestävästä matkailusta  suojelualueilla Euroopassa. Päivien ohjelmaan osallistui 27 henkilöä edellä mainituista järjestöistä ja sidosryhmistä.

Työpaja alkoi Rovaniemellä heti poro- ja kalapäivien jälkeen. Esitelmöijinä olivat muun muassa Euroopan komission Kim de Rijck ja Nicole Wanders-Wengler, kansallis- ja luonnonpuistojen työntekijöitä, Marta Gagliardi Italiasta (Abruzzo, Lazio and Molise kansallispuistot) ja Alejandra Fernández Espanjasta (Alto Narcea Muniellos luonnonsuojelualueelta), Europarkin edustaja Frederico Minozzi,  Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Nurmi ja Riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg sekä lampuri Silvia Bonomi Italiasta (La Sopravissana), Monti Sibillinin kansallispuistosta.

Työpajan päätyttyä iltapäivällä Arktikumissa lähdimme  matkaan kohti Kuusamoa, jossa kohteena oli Taiga Bear Oy. Yritys  järjestää karhujen ja muiden luonnoneläinten katselua  ja kuvausta Kuusamossa, itärajan tuntumassa. Toimitusjohtaja Eerik Lehto kertoi yrityksen toiminnasta ja suurpetomatkailun näkökulmista toimintaan. Samalla meillä oli mahdollisuus tarkkailla karhuja. Tunnin päästä näimmekin aukean reunassa yksinäisen karhun, jonka yrittäjät tunnistivat Blondiksi.

Seuraavana aamuna lähdimme katsomaan noin viikko sitten suden tappamaa poroa Iso-Kopottiin. Alkuun saimme kävellä helppokulkuista maastoa,  mutta loppu oli suota ja aika moni kasteli jalkansa. Suolla näimme myös joutsenia ja kurkia, hieno näky.

Edellisenä päivänä Arktikumissa esitelmässään lampuri Sylvia Bonomi sanoikin  'Villieläinten havainnointi tulisi pysyä spontaanina ja ennalta odottamattomana tapahtumana, mikä tekee kokemuksen entistä autentisemmaksi. Aivan kuten revontulet, jotka kiehtovat kävijöitä, vaikka niitä ei voi koskaan taata.'

Vaadin oli tapettu aukealle, järven rantaan. Tappopaikasta noin 40 metrin päästä löytyivät jo aika vähäiset jäännökset. Haaskansyöjät olivat tehneet tehtävänsä. Haaskalta löytyi muun muassa maakotkan sulkia.

Kallioluoman paliskunnan Heikki Härmä, Oivangin paliskunnan Juha Kujala ja Jarmo Aikkila kertoivat alueen kriittisestä petotilanteesta. Jatkuvasti kasvava petopaine on ajanut porotalouden taloudelliseen ahdinkoon. Pedot verottavat tulosta. Poromiesten aika menee raatojen etsintään ja  poikkeuslupien hakuun,  jolloin varsinaiseen poronhoitoon jää vähemmän aikaa. Tilannetta hieman helpottavat osaavat metsästäjät, jotka tulevat avuksi petojen poistoon. 

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Nurmi kertoi poronhoitoalueen petovahinkotilanteesta. Keskustelu oli vilkasta ja kansainväliset vieraat esittivät paljon kysymyksiä. Paikalla olleet eri alojen asiantuntijat toivat keskusteluun monialaista näkemystä. Erityissuunnittelija Harri Norberg Suomen Riistakeskuksesta kertoi muun muassa miten raadon purujäljet, raatelukohdat ja maaston merkit paljastavat tekijän. Emeritusprofessori Ilpo Kojolan ansioista tilaisuudessa saatiin kattavaa tietoa suurpetojen ekologiasta ja kanta-arvioista.

Paluumatkalla Kuusamoon keskustelu oli yhä vilkasta. Tilaisuus sai isot kiitokset. Se oli informatiivinen, vuorovaikutteinen ja ennenkaikkea kansainvälisillä osallistujilla tuli konkreettinen käsitys siitä, mitä tarkoittaa petovahinko Suomen poronhoitoalueella. Päivä jatkui paneelikeskustelulla josta tarkemmin seuraavan aukeaman jutussa.

Alueellisen työpajan esitykset: environment.ec.europa.eu/events/finnish-regional-workshop-eu-platform-coexistence-between-people-and-large-carnivores-2026-05-07_en

 

EUn suurpetofoorumissa ovat edustettuina

Euroopan maanomistajat (ELO)

Suomen ja Ruotsin porotalouden edustajat 

Euroopan metsästys-ja luonnonsuojelujärjestöjen kattojärjestö (FACE)

kansainvälinen riista- ja villieläintensuojeluneuvosto (CIC)

kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, jota edustaa Euroopan suurpeto asiantuntijaverkosto (LCIE)

WWF Euroopan toimisto

EUROPARC-järjestö