VAHVA MIELI -VALMENNUS PORONHOITAJILLE KÄYNNISTYI

 -- Teksti: Paula Tikkanen, Mela --

Melan varhaisen tuen palveluiden ensimmäinen Vahva mieli -valmennus poronhoitajille toteutui keväällä 2026 naisten ryhmänä. Valmennusten ohjaaminen avasi meille ohjaajille monipuolisesti poronhoitajien arkea, iloja ja haasteita sekä mahdollisti keinojen tarjoamisen mielen lihasten vahvistamiseen.

Valmennuksen aikana nousi vahvasti esiin ajatus siitä, että poronhoitajan mielenhyvinvointi ei perustu vain yksilön sisäiseen lujuuteen. Se rakentuu syvästä yhteydestä luontoon ja eläimeen: kun porot voivat hyvin, voi poronhoitajakin hyvin. Keskusteluissa korostuivat arvot, kuten eläinten ja luonnon kunnioittaminen, perinteiden jatkuminen sekä vastuullisuus.

Birgitta Eira oli yksi ensimmäiseen valmennukseen osallistujista, ja kommentoi tässä jutussa valmennuksen kulkua ja sen hyötyjä omasta kokemuksestaan. Valmennuksen tärkeimmiksi puhutteleviksi teemoiksi hän nosti työkyvyn koostumisen monesta tekijästä ja hyvän itseluottamuksen perusteet sen lisäksi, että ryhmässä saa vertaistukea.

Mielen voimavarat poronhoitajan arjessa

Vahva mieli -valmennuksessa käsitellään psykologisen pääoman neljää keskeistä voimavaratekijää: itseluottamusta, toiveikkuutta, optimismia ja sinnikkyyttä eli resilienssiä.

Nämä mielen voimavarat tukevat myös poronhoitajaa arjen vaativissa tilanteissa ja auttavat säilyttämään suuntaa, voimaa ja toivoa muuttuvissa olosuhteissa. Teemojen sisällöt ovat osin ihan arkipäivän asioilta, mutta juuri niihin arjessamme kiinnitämme vähiten huomiota.

Vahva mieli -valmennuksen tarkoituksena on keskittyä negatiivisten asioiden sijaan positiiviseen ajatteluun ja siihen, että huomaamme ympärillämme hyviä asioita ja otamme omat vahvuutemme käyttöön. On paljon sellaisia menetelmiä ja keinoja, joiden avulla voimme itse vaikuttaa siihen, millaiseksi arkemme muotoutuu.

Seuraavassa poronhoitaja ja Saamelaispaliskunnat ry hallintotyöntekijä Birgitta Eiran kokemuksia ja oivalluksia valmennuksen ajalta.

– Tärkein oivallukseni oli se, miten optimismi pitää oikeasti valita päivittäin. Aivot ovat kummallinen kapistus ja net ymmärtävät aika huonosti sarkasmia. Eli vaikka vain leikilhän ajattelis ja sanois, että tämä ei nyt onnistu kuitenkhan, niin net jäävät kiinni siihen negatiivishen ajatukseen, eiväkkä ymmärrä sen olevan vain leikkiä.

– Vastaavasti niitä on aika helppo höynäyttää, ko niile puhhuu kauniita ja kehhuu, niin kas vain, ei net niin hanakasti ees reagoi pikkuvastuksiin ko ovat jossaki onnellisuuskuplassa. Kovin on kummallinen olento tämä ihmislaji.

– Mitä hyvää tänään kuuluu -kysymys oli se, jolla jokainen tapaaminen aloitettiin. Ensimmäisellä tapaamisella sai mennä niinko normaalistikki ja latoa net 784 asiaa mikkä poromaailmassa on huonosti ja 5,8 miljoonaa tulevaisuuen uhkatekijää. Ne tuntuivat varsin painavilta ja raskailta, varsinki ko porukalla toisia kompaten niitä löysimä lissää, oloki oli sitte vähän sen myötänen.

– Toisesta kerrasta lähtien emmä sitte ennää saahneetkhan keskittyä siihen mikä mättää ko piti alkaa keskithyn siihen mikä oli hyvin, oli se sitte kuinka pieni asia tahansa. Tuli monta hauskaa juttua ja paljon naurua, ko välillä nämä hommat vain tuppaa menhen tragikomiikan puolelle.

– Ehkä juuri se, että on monta asiaa mille emmä vain voi mithän, mutta se mille voihan on se valinta, että mistä puhuthan, sillä se puhe rakentaa todellisuutta ja omaa oloa. Jos aina puhuthan vain raskaista asioista, niin äkkiä se ilo vain sitte katoaa hommista. Jos puhuthan taas sitte hyvistä ja hauskoistaki asioista, niin silloin nekki saavat ansaittemansa painoarvon. Kumpiaki ko soppii kyllä jokashen päivhän ja kummastaki pitis puhuman vähinthän yhtä paljon, että pyssyy tasapainossa.

– Suosittelisin ehottomasti valmennusta myös muille poronhoitajille. Mieki jotenkin olen kyllä aina tienny nuot jutut ja jotenki ajatellu, että joo homma hanskassa asian suhthen. Noh, oli tietenki hommat hanskassa ja hanskat hukassa, niinko ylhensänki.

– Palautu taas mielhen, että miten nuot aivorievukki on ihan samanlaiset lihakset ko kaikki muukki lihakset, net vaatii säännöllistä reeniä, että pysyvät kondiksessa. Muuten menevät sieltä mistä aita on matalin ja tykkäävät alkaa valithan kaikesta ko se on vain muka helpompaa. Oikeastikko niille antaa vähän erilaista virikettä ovat sitte ihan touhuissaan ja kas kummaa, valmennuksen jälkhen ovakki olhet ihan erilaisessa tikissä. Tuntuvat olevan aika rennolla ja hyvällä tuulella vielä näinki pitkän ajan jälkhen, jos eivät sitte nyrjähtänhet lopullisesti sijoilthan….

– No ei oli kyllä hyvä ja soma mieli jäi, mikä parasta meän ryhmästä tuli hyvä vertaistukiryhmä, joitten kans piämä virtuaalitulisteluja, ko samoille valkeille olis muuten turhan pitkä matka.

Yhteinen matka ja vertaistuen merkitys

Valmennuksessa saimme tutustua hienoon joukkoon naisia ja heidän elämäänsä poronhoidon arjessa. Valmennuksen jälkeen naiset jatkavat edelleen kokoontumisia vaihtaen ajatuksia Virtuaalitulistelujen merkeissä.

Vahva mieli -valmennus muistuttaa siitä, että itsestä huolehtiminen ja omien vahvuuksien hyödyntäminen ovat avaimia hyvinvoinnille. Hyvinvointi vaatii jatkuvaa psykologisten voimavarojen ja omien vahvuuksien vaalimista. Näiden ensimmäisten poronhoitajanaisten valmennuksen aikana vahvistui ajatukseni siitä, että ihminen on vahvimmillaan silloin kun hän muistaa olevansa osa luontoa, ei sen yläpuolella.

Vahva mieli -valmennuksille on suunnitteilla jatkoa. Seuraa Melan tapahtumien julkaisuja ja tule mukaan.

 Nana miella -hárjeheapmi boazodolliide álggii

Teaksta Paula Tikkanen, Mela

Mela árra doarjaga bálvalusaid vuosttaš Nana miella -hárjeheapmi boazodolliide ollašuvai giđđat 2026 nissoniid joavkun. Hárjeheami bagadallan rabai midjiide bagadalliide máŋggabealagit boazodolliid árgga, iluid ja hástalusaid ja vejolaštii vugiid fállama miela dehkiid nannemii.

Hárjeheami áigge bođii nannosit ovdan, ahte boazodolliid miellaburesveadjin ii leat dušše eaŋkilolbmo siskkáldas nanusvuohta. Dat huksejuvvo čiekŋalis oktavuođas lundui ja eallái: go bohccot vedjet bures, veadjá boazodoallige bures. Ságastallamiin badjánedje árvvut, dego elliid ja luonddu gudnejahttin, árbevieruid joatkašuvvan ja vásttolašvuohta.

Birgitta Eira, guhte lei okta vuosttaš hárjeheapmái oassálasti, kommentere dás hárjeheami ja dan ávkkiid iežas vásáhusas. Hárjeheami deháleamos temán son loktii bargo-návcca čohkiideami máŋgga dahkkis ja buorre iešluohttámuša vuođuštusat dan lassin, ahte joavkkus oažžu vear-dásašdoarjaga.

 Miela resurssat boazodoalli árggas

Nana miella -hárjeheamis gieđahallat psykologalaš oaiveopmodaga njeallje guovddáš resursadahkki. Iešluohttá-muša, doaivvalašvuođa, optimisma ja resiliensa.

Dát miela resurssat dorjot maiddái boazodoalli árgga gáibideaddji diliin ja veahkehit seailluhit háltti, fámu ja doaivvu nuppástuvvi diliin. Temáid sisdoalut leat oassái áibbas árgabeaivvi áššit, muhto justa dieidda giddet unnimus fuomášumi árggas.

Nana miella -hárjeheami ulbmilin lea fokuseret negatiivvalaš áššiid sajis positiiva jurddašeapmái ja dasa, ahte fuobmát birrasis buorre áššiid ja váldit atnui iežamet nanusvuođaid. Lea ollu dakkár vuogit, main vehkiin sáhttit ieža váikkuhit dasa, makkárin min árga boahtá.

Čuovvovaččat boazodoalli ja Sáme-bálgosat rs hálddahusbargi Birgitta Eira vásáhusat ja fuomášumit hárje-heami áigge.

– Deháleamos fuomášupmi lei dat, mo optimisma galgá válljet beaivválaččat. Vuoigŋašat leat imašlaš apparáhtta ja dat áddejit funet sarkásma. Nappo vaikko leaikkas-talašii ja dajašii, ahte dát ii goittotge lihkosmuvvá, de dat darvánit dasa negatiivvalaš jurdagii, eaige ádde ahte dat lei dušše leaikkastallan.

– Nuppi dáfus fas daid lea álkit fillet, go daidda hupmá čábbát ja rábmo, de oainneman, de dat eai nu álkit oba reagere unna hástalusaide, go dat leat muhtin lihkolašvuođabulljarasas. Hui ártegis sivdnádus lea dát olm-moššládja.

– Mii buriid otne gullo? -gažaldat lei dat, mainna juohke deaivvadeapmi álggahuvvui. Vuosttaš deaivvadeamis oaččui mannat dego dábálaččat ja muitalit daid 784 ášši, mat leat funet boazodoalus ja 5,8 miljovnna boahtte-vuođa áitaga. Dat orro leamen lossadat, eandalii go joavkkus gávnnaimet daid lasi ja dovdu leige de dan mielde

– Nubbi deaivvadeami rájes eat ožžonge šat fokuseret dasa mii lei endoris, baicce galggai fokuseret dasa mii lea bures, leaš dál unnimus áššige. Bohte máŋga suohtas ášši ja ollu boagusteimmet, go duollet dállet dát áššit leat tragikomihkalaččat.

– Várra namalassii dat, ahte leat máŋga ášši masa eat sáhte maidige, muhto masa sáhttit váikkuhit lea dat válljejupmi, ahte mas hupmat, daningo dat sáhka hukse duohtamáilmmi ja iežas dili. Juos álo hupmat beare losses áššiin, de johtilit dat illu jávká áššiin. Juos fas hupmat buorre ja suohtasge áššiin, de dalle datge ožžot deattu, man dat ánssášit. Sihke morrašat ja ilut sohpet juohke beaivái ja guktuin galggašii hupmat unnimustá seamma olu, ahte bissu dássedeattus.

– Ávžžuhivččen diehttelasat hárjeheami maiddái eará boazodol-liide. Munge lean álo diehtán dáid áššiid ja mo nu jurddašan, ahte ášši lea ortnegis. Na ii lean.

– Bođii fas ovdan, ahte mo dat vuoiŋŋašriebutge leat áibbaš seammalágan deahkit dego earáge deahkit, datge dárbbašit jeavddalaš hárjeheami, ahte bissot ortnegis. Muđui dat mannet doppe gos lea vuolimus áidi ja liikojit váidalit buot áššiin go dat lea mahkáš álkit. Duohtavuođas go daidda addá vehá earálágan hárjehusa ja oainnemat, hárjeheami maŋŋá dat leatge leamaš earáláhkai ortnegis. Dovdot leamen viehka lotkadis ja buorre mielas vel náge guhkes áiggi maŋŋá, juos eai dasto vealččehan loahpalaččat...

– Na ii lei gal buorre ja somás miella bázii, mii buoremus de min joavkkus bođii buorre veardásašdoarjjajoavku, geainna virtuáladolastallat, go seamma dollagáddái livččii muđuid menddo guhkes mátki.

 Oktasaš mátki ja veardásašdoarjaga mearkkašupmi

Hárjeheamis oaččuimet oahpásmuvvat fiinna nissonjovkui ja sin eallimii boazodoalu árggas. Hárjeheami maŋŋá nissonolbmot jotket ain čoahkkanemiid ja lonohallet jurdagiid Virtuáladolastallamiid oktavuođas.

Nana miella -hárjeheapmi muittuha das, ahte alddis fuolaheapmi ja iežas nanusvuođaid ávkkástallan leat guovddážis buresveadjimis. Buresveadjin gáibida bissovaš psykologalaš resurssaid ja iežas nanusvuođaid gáhttema. Dáid vuosttaš boazodoallonissoniid hárjeheami áigge nanosmuvai jurddan das, ahte olmmoš lea gievrramus dalle, go son muitá ahte lea oassin luonddus, ii dan bajábealde.

Nana miella -hárjehemiide leat plánen joatkaga. Čuovo Mela dáhpá-husaid ja boađe mielde.