UUSI YHDISTYS: POROTUOTTAJAT RY AJAA POROTALOUDEN ETUJA

--- Teksti: Timo Rehtonen --- 

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2026

Paliskuntien perustama omarahoitteinen yhdistys toimii itsenäisenä organisaationa, joka tekee läheistä yhteistyötä Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan muun muassa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, lainsäädäntöön ja säännösten valmisteluun. Jäseniksi halutaan kaikki paliskunnat.

Kun Oivangin ja Posion Livon paliskuntien poroisännät Juha Kujala ja Seppo Hirvonen kävivät syyskuussa 2025 eduskunnassa valistamassa kansanedustajia ja ministereitä poronhoidolle vaikeasta petotilanteesta, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi, että poroihmiset näyttäisivät tarvitsevan oman edunvalvontaorganisaationsa.

Monissa paliskunnissa oli ajateltu samalla tavalla jo pitemmän aikaa.

Paliskuntain yhdistys on porotalouden ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio, jonka resurssit ovat rajalliset. Porotuottajat voidaan määritellä selkeästi porotalouden edunvalvontajärjestöksi.

– Uskomme, että Porotuottajat pystyy viemään tehokkaasti ja näkyvästi tiettyjä asioita eteenpäin. Näymme ja kuulumme päättäjille ja tiedotusvälineille isosti, kun sille on tarvetta, sanoo Porotuottajien johtokunnan puheenjohtaja Juha Kujala.

Yhdistys ei kuitenkaan aio olla Paliskuntain yhdistyksen kilpailija.

– Tämä ei ole kilpaileva yhdistys eikä toteuta asioita ristiriidassa Py:n kanssa, vaan nimenomaan yhdistyksen toimintaa tukien.

Yhdistys ei ole riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Jäsenmaksua kerätään jäsenpaliskunnilta 20 senttiä/paliskunnan viimeisin vahvistettu poroluku. Näin ollen esimerkiksi 2000 porolla maksua kertyy 400 euroa vuodessa.

– Jäsenmaksuilla rahoitetaan yhdistystoiminnan kuluja, kuten matkakustannuksia. Johtokuntaan kuuluvat tekevät asiaa sydämellään, eivät rahan takia, Kujala toteaa.

Nopea reagoija

Poroihmisten sanomaa voidaan tuoda esille muun muassa olemalla suoraan yhteydessä päättäjiin ja järjestämällä mielenilmauksia, joista esimerkkinä oli helmikuun alussa eduskuntatalon edessä järjestetty tapahtuma, johon osallistui 50 poroelinkeinon edustajaa.

Yhdistys pyrkii vaikuttamaan myös siihen, että porotalous otetaan huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa.

– Tavoitteisiin pyrkiminen vaatii suoraa toimintaa, eli päättäjien tapaamista ja informointia, Kujala sanoo.

Yhdistyksen jäsenpaliskunnat ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa.

– Tarkoituksena on toimia jäntevästi ja pitkäkestoisesti, mutta myös reagoida nopeasti elinkeinoa koskettaviin asioihin. Johtokunta on paliskuntien työrukkanen, joka ajaa asioita eteenpäin, ja siihen tarvitaan kokoonpano, joka on sitoutunut, aikaansaava ja osallistava.

Nykyinen, yhdistyksen alullepannut johtokunta väistyy, kun tulevan kesän Poroparlamentin yhteydessä valitaan uusi johtokunta kolmeksi vuodeksi. Samalla sen jäsenmäärä kasvaa kuudesta kahdeksaan.

Porotuottajat ry:n ylin päättävä elin on valtuuskunta, joka koostuu jäsenpaliskuntiensa edustajista.

– Pyrimme siihen, että toimintaan saadaan mukaan koko poronhoitoalueen edustus ja osaaminen, Juha Kujala sanoo.

Porotuottajat ry:n johtokunnan jäsenten näkemyksiä

Kavakka, Komulainen ja Kustula:

Lisävoimaa edunvalvontaan

– Porotuottajat ry ajaa koko poronhoitoalueen poroelinkeinon etuja. Saamme lisävoimaa edunvalvontaan, kun olemme yhdessä rintamassa asioiden takana, Mika Kavakka kiteyttää näkemyksensä yhdistyksen toimintaperiaatteesta.

Matti Komulainen toteaa, että Porotuottajat ry voi ottaa näkyvämmin ja tiukemmin kantaa asioihin kuin Paliskuntain yhdistys. Hän korostaa, että yhdistyksen asialista on laaja, kyseessä ei ole yhden asian liike.

– Petotilanne on ollut porotalouden kriisityöryhmän mukanaan tuoma lähtölaukaus yhdistykselle, mutta yhdistys on kokonaisvaltaisesti porotalouden etua ajava järjestö.

Niko Kustula muistuttaa, että jäsenpaliskunnat päättävät keskenään, mihin asioihin otetaan kantaa ja miten.

– Mitään tiettyjä asioita ei ole lukittu pääasioiksi, hän sanoo.

Lähiaikojen esille nousevia teemoja petotilanteen lisäksi ovat varmasti esimerkiksi poronlihan tuottajahinta, elinkeinon kustannukset ja muu maankäyttö.

Hirvonen ja Jaurun: suora yhteys päättäjiin ja asukkaisiin tärkeää

Seppo Hirvosen mielestä poroelinkeinon pitää näkyä niin päättäjien kuin kansalaisten keskuudessa.

– On paljon helpompi tuoda asia esille, kun vastassa ovat tutut kasvot. Päättäjät on hyvä tuntea muutenkin kuin sähköpostin, puhelimen tai Teamsin kautta. Jalkautumisella on merkityksensä.

Markus Jaurun on samaa mieltä.

– Henkilöt, jotka tekevät meidän elinkeinoamme koskevia päätöksiä eivät ole käsittäneet aikaisemmin esimerkiksi petotilanteen vakavuutta. Kun asian ovat ottaneet esille kasvotusten henkilöt, joita kyseinen ongelma koskettaa, on viestillä ollut vahva painoarvo.

Yhdistys voi olla vaikuttamassa myös paliskuntiensa asukkaiden asennoitumiseen poronhoitoa kohtaan. Seppo Hirvonen kertoo esimerkin omasta paliskunnastaan.

– Olemme järjestäneet jo kahtena vuotena ohjatun poroerotuksen, jossa paikkakuntalaiset saavat tulla mukaan kokoamaan poroja, kun samalla kerromme työstämme. Kehuja on tullut kauheasti. Meille siitä ei juuri synny vaivannäköä, mutta merkittävänä hyötynä on, että suhteet asukkaisiin paranevat.

Kriisityöryhmän aikaansaannokset esimerkkinä

Markus Jaurun muistuttaa, että yhdistyksen perustamisen pohjana on ollut osaltaan juuri kriisityöryhmän aikaansaama vaikutus.

– Sitä voidaan pitää esimerkkinä. Vastaavalla tavalla voidaan toimia myös yhdistyksessä, hän sanoo.

– Petokorvaukset on maksettu määriteltyyn rajaan asti ja EU:n maksukattoihin on saatu tasokorotuksia. Kriisityöryhmällä on ollut varmasti edistävä vaikutus näihin asioihin, Mika Kavakka sanoo.

Myös kriisityöryhmän ja Porotuottajien yhdessä järjestämä mielenilmaus Helsingissä oli yksi esimerkki yhdistyksen toimintamuodoista. Poroelinkeino halutaan saada näkyvästi esille suurelle kansalle.

Yhteistyö Paliskuntain yhdistyksen kanssa oltava saumatonta

Kaikkien nykyisten johtokunnan jäsenten mielestä on tärkeää, että Porotuottajat ja Paliskuntain yhdistys kulkevat rinnan samaan suuntaan, koska samojen asioiden puolesta tehdään työtä molemmissa yhdistyksissä. Näin on määritelty myös Porotuottajien säännöissä.

Mika Kavakka: – Paliskuntain yhdistyksellä on oma tärkeä roolinsa, jota ei pidä kyseenalaistaa, vaan toimia täydentävänä tekijänä.

Markus Jaurun: – Meillä tulee olla alusta saakka selkeät pelisäännöt yhdistysten kesken. Työnjako näyttäisi toimineen hyvin tässä käynnistysvaiheessa.

Kuinka saadaan muut paliskunnat jäseniksi?

– Siihen, miten paliskuntia saadaan yhdistyksen jäseniksi on vaikea vastata, koska isolla alueella eletään eri palkisissa erilaisissa tilanteissa, Niko Kustula arvioi.

Mika Kavakka näkee, että yhdistyksen asettamien tavoitteiden toteutuminen hyödyttäisi kaikkia paliskuntia.

– Tässähän tehdään työtä koko poroelinkeinon eteen ja toivon, että kaikki paliskunnat lähtisivät mukaan toimintaan.

Seppo Hirvonen sanoo, että vaikka osa paliskunnista on erkaantunut Paliskuntain yhdistyksen hallitustyöskentelystä, se ei ole este liittyä Porotuottajiin.

– Kaikilla paliskunnillahan on tavoitteena harjoittaa kannattavaa porotaloutta, mihin pyrkiminen on Porotuottajien päätavoite. Tietenkin eri paliskunnilla saattaa olla erilaisia ajatuksia määrätyistä asioista, mutta sehän se kehittää keskustelua.

Hän muistuttaa, että yhdessä toimimisessa asioiden parantamiseksi täytyy olla paloa.

– Semmoisen, jolla ei ole sitä, ei kannata edes pyrkiä yhdistystoimintaan. Näyttää onneksi kuitenkin siltä, että paloa on havaittavissa laajalla alueella roihuksi asti.

Markus Jaurun pitää uuteen yhdistykseen liittymistä mielekkäänä.

– On mielenkiintoista päästä mukaan kehittämään yhdistyksen toimintaa heti alusta lähtien. Olemme tärkeiden asioiden äärellä.

INFOLAATIKKO

Porotuottajat ry

Porotalouden kokonaisvaltaiseen edunvalvontaan keskittyvä yhdistys toimii itsenäisenä organisaationa, mutta tekee läheistä yhteistyötä Paliskuntain yhdistyksen kanssa.

Vaikeaan petotilanteeseen keskittynyt paliskuntien yhteinen kriisityöryhmä jatkaa toimintaansa poronhoitovuoden 2025–2026 loppuun asti. Tämän jälkeen petotilanteeseen liittyvä työskentely siirtyy Porotuottajille.

Yhdistys saa rahoituksensa jäsenpaliskunniltaan. Jäsenmaksun suuruus on 20 snt x paliskunnan viimeisin vahvistettu poroluku.

Uusi johtokunta ja valtuuskunta valitaan kesäkuussa 2026 Poroparlamentin yhteydessä. Valtuuskunta on Porotuottajat ry:n ylin päättävä elin, jossa on valtuutettu jokaisesta jäsenpaliskunnasta.

Jäseniksi halutaan kaikki paliskunnat.

INSTAGRAM

Jaa omia tarinoitasi elinkeinon sisältä tägäämällä @porotuottajatry julkaisuihisi, niin tarinat leviävät yhteisen viestikanavan kautta päättäjien ja muiden ihmisten tietoon.