SALLA - ENEMMÄN ALAIKÄISIÄ KUIN ELÄKELÄISIÄ

Eelis Oinas on mukana porotöissä aina kun koululta ennättää. Kuva Pasi Oinas.

Sallan paliskunnan osakkaissa on paljon kokopäiväisiä poronhoitajia, mikä on poroisännän mielestä porotaloudelle elintärkeää. Tulevaisuutta ajatellen on positiivista, että osakkaissa on enemmän alaikäisiä kuin eläkeläisiä.

--- Teksti: Timo Rehtonen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2024.

Poroisäntä Pasi Oinas katsoo, että jos porotaloutta ei toteuteta pääasiassa päätoimisesti, kyseessä ei ole enää elinkeino vaan harrastus.
– Monen meidän paliskuntamme nuoren osakkaan tavoitteena on työskennellä poromiehenä kokopäiväisesti, mutta he joutuvat tällä hetkellä käymään muualla töissä. Meidän tulee tehdä kaikkemme hallinnossa ja poliittisissa päätöksissä sen eteen, että porotalous säilyy elinvoimaisena, jotta nuoret poronomistajat uskaltavat lähteä alalle mukaan. Ennen kaikkea heidän tulisi tulla toimeen taloudellisesti tässä ammatissa. Tämä on mielestäni poroelinkeinon suurin haaste tällä hetkellä.

'Aleksanteri Askan kanssa kasasin kesätokkaa Vilmatunturiin vasojen merkitsemistä varten. Ukkonen tuli päälle rajuine vesisateineen ja jouduttiin metsäsaarekkeessa pitämään taukoa ja kuivattelemaan. Takana on reilu pari viikkoa merkitsemistä muutaman tunnin unilla', kertoo Pasi Oinas. Kuva Aleksanteri Aska.

Sallan paliskunnan osakkaiden ikäjakauma on hyvä, poroja omistavat eniten 35–64-vuotiaat.
– Osakkaiden määrä on myös ollut viime vuosina kasvussa, joten poronhoidon jatkuvuus näyttäisi sikäli olevan vakaalla pohjalla, Oinas toteaa ja arvioi, että paliskunnassa vallitsevat varsin suotuisat olosuhteet ovat rohkaisset uusia tulijoita alalle.
– Tuotamme laadukkaita porotuotteita, mikä mahdollistaa kannattavan poroelinkeinon harjoittamisen. Täällä on vahva usko tulevaisuuteen, mitä kuvastaa myös se, että olemme tehneet paljon investointeja elinkeinon kehittämiseksi.

Poroesteaita vaatii rahansa

Sallan paliskunnan porot laiduntavat vapaasti koko paliskunnan alueella. Paliskunnan rajanaapureina ovat mm. Kemin-Sompion paliskunta, Pohjois-Sallan paliskunta ja Venäjän valtio.
– Venäjän rajan läheisyydessä kulkeva poroesteaita on pidettävä hyvässä kunnossa, jotta porot pysyvät Suomen puolella. Valtion tulee varata riittävästi rahaa aidan kunnossapitoon ja tarkastuksiin, Oinas sanoo.

Laitumia on edelleen runsaasti eri puolilla paliskuntaa, vaikka metsätalous on vähentänyt luppolaidunten määrää ja lisännyt huomattavasti lisäruokinnan tarvetta talvella.
– Ilmastossa on mielestäni tapahtunut vuosikymmenen aikana isoja muutoksia, jotka ovat lisänneet lisäruokinnan tarvetta. Märkä maa alkutalvesta tunkkauttaa pohjan ja mahdollisesti lisää maaperässä erilaisia homekasvustoja. Porojen lisäruokinnan kesto on kasvanut niin alku- kuin lopputalvesta.

Paliskunnassa on jäkälälaitumia luontaisesti vähän, mutta soita runsaasti, sillä suoalaa on yhtä poroa kohti yli 300 hehtaaria. Myös vesakoita on paljon, joten poroille riittää ravintoa kesäisin hyvin.

Sydäntalvella paliskunnan poroista on suurin osa tarharuokinnassa, mutta maastoruokintaakin harjoitetaan jonkin verran. Paliskunta ei ole enää vuoden 2000 jälkeen vastannut porojen lisäruoan hankinnasta eikä ruokinnan kustannuksista maastoon, vaan poronomistajat vastaavat näistä itse.

Kaltioon pudonnut poro selvisi, vaikka pakkasta oli yli -20 astetta. Kuva Pasi Oinas

Porot kootaan syyserotuksiin helikopterin ja mönkijöiden avulla, talvierotuksissa käytetään kelkkoja ja houkutusaitoja. Paliskunnan alhainen porotiheys (1,2 poroa/km²) vaikeuttaa paikoitellen syysajan poronhoitotöitä ja nostaa kustannuksia erityisesti silloin kun käytetään helikopteria.

Syntyneistä vasoista merkitään noin kolmannes omistajien vasotusaidoissa, mutta edelleenkin juhannuksen liepeillä suoritettava vasanleikko kokoaa paliskunnan poronhoitajat yhteen.
– Se on merkittävä sosiaalinen tapahtuma, johon osallistuvat poroperheet vauvasta vaariin, Pasi Oinas sanoo.

Vasaprosentti nousussa

Sallan paliskunnan vasaprosentti oli ennen vuotta 2005 yli seitsemänkymmenen, mutta sittemmin luku putosi alle kuudenkymmenen. Nyt ollaan menossa parempaan suuntaan, sillä poronhoitovuonna 2022–2023 vasaprosentti oli jo 62,1. Myös teurasvasojen keskipainot ovat olleet hyviä viime vuosina.

Vasanmerkitys Vilmalla, Haapavaaran aidassa. Kuva Tapani Hautajärvi.

Suomen neljänneksi suurimman paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä, 5300, on alhainen suhteessa paliskunnan pinta-alaan.
– Poroista johtuvaa laidunten kulumista ei ole havaittavissa nykyisellä poromäärällä, joten tarvetta poromäärien säätelylle ei ole, Oinas sanoo.

Kehityksessä mukana

Sallan paliskunta omistaa yhdessä Pohjois-Sallan paliskunnan kanssa poroteurastamon, jonka töihin osakkaat osallistuvat teurasporojen kuljetuksesta aina lihanluovutukseen saakka. Varsinaisen teurastamisen lisäksi teurastamo tuottaa sivutuotteina lemmikkieläinten ruokaa, taljoja, koipinahkoja, sarvia ja muita poronosia. Myös verta ja poronsaparoita on alettu viime aikoina hyödyntää – vatsalaukut, päät ja konttiluut jäävät tällä hetkellä hyödyntämättä.

Paliskunta haluaa elää nykyajassa, toimivana osana yhteiskuntaa. Teurastamotoiminnan kehittämisen lisäksi Sallan paliskunta pyrkii kehittämään toimintaansa myös uuden teknologian, kehittämishankkeiden ja opinnäytetöiden avulla.
– Olemme olleet kehittämässä teurasporojen viivakoodipilttoja ja selvittämässä, kuinka dronea voidaan hyödyntää porotöissä. Paliskunta on ollut mukana myös useissa teurastamon sivutuotteiden hyödyntämishankkeissa, Oinas kertoo.

Muu maankäyttö tuo haasteita, mutta paljolta on myös säästytty

Yksityiset maanomistajat omistavat yli puolet Sallan paliskunnan alueesta. Kolmasosa on valtionmaita ja 10 prosenttia alueen maista kuuluu yhteismetsille. Yhteistyö paliskunnan ja alueen suurimman maankäyttäjän, metsätalouden, välillä on ollut Oinaan mukaan sujuvaa.

Paliskunnan alueelle ollaan kaavoittamassa Portin tuulivoima-aluetta, joka sisältää 18 voimalaa. Nuolivaarassa on Sallan puolella kaksi voimalaa, jotka ovat olleet käytössä vuoden ajan.
– Jo tänä aikana olemme huomanneet paikannuspantojen perusteella, että porot eivät mene tuulivoimaloiden lähelle. Nämä alueet eivät ole enää porotalouskäytössä, joten alueiden poroaidat jäävät pois käytöstä. Nähtäväksi jää, tottuvatko porot tuulivoimaloihin ja palaavatko ne tutuille laidunalueidelle, Oinas pohtii ja kertoo, että koska tällä hetkellä asiaa ei voi kuin arvuutella, paliskunta on lähtenyt mukaan monivuotiseen LUKE:n tutkimukseen, jossa selvitetään tuulivoimaloiden vaikutuksia porotalouteen. Paliskunta toimittaa hankkeeseen gps-seurantatietoja alueen poroista.
– Saamme tutkittua tietoa Suomenkin puolelta, Ruotsissahan asiasta on jo tehty tutkimuksia. Malminetsintää harjoitetaan lähes koko paliskunnan alueella, Akanvaaraan on jo tehty kaivosvaraus.
– Yhtiöt ovat tosin luopuneet osasta alueistaan. Akanvaaran varauksen nykytilanteesta paliskunnalla ei ole tarkempaa tietoa tällä hetkellä.

Muun maankäytön tuomia uhkakuvia on ollut ennenkin. Vesivoimasuunnitelmat, Soklin kaivos rautateineen ja turvetuotanto eivät ole toteutuneet, mutta historia on osoittanut, että niihin palataan säännöllisin väliajoin, kun muu Suomi haluaa lisää sähköä, kaivoksia tai lämpöä.

– Varmasti Sokli ja muut jo haudatut hankkeet nousevat esille tulevaisuudessa. Onhan Vuotoskin ollut esillä 70 vuotta, Oinas arvioi.

Liikenne- ja petovahingot ovat Sallan paliskunnassa tasavahvoja poroelon verottajia. Molemmissa kuolee vuosittain noin 100 poroa.

Yhteistyöhön pyritään eri toimijoiden kanssa

Sallan paliskunnan alueella on kaksi matkailukeskusta: Sallatunturi ja Suomu.
– Yhteistyö matkailun kanssa toimii hyvin, ajoporojen ja poronlihatoimitusten lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa porotapahtumaviikonlopun järjestämisessä, Oinas sanoo ja painottaa, että paliskunnan toiminnasta on tärkeää kertoa avoimesti kansalaisille ja muille alueen toimijoille. Tästä esimerkkinä on paliskunnan Facebook-sivu, jolla tiedotetaan poronhoitotöiden ajoittumisesta eri alueille.

– Tällöin myös muualta tulevilla metsästäjillä on mahdollisuus saada selville, millä alueilla he voivat metsästää koirien kanssa poronhoitotöitä häiritsemättä. Facebook-tiedotus on todettu toimivaksi, sillä se on tavoittanut parhaimmillaan jopa 3 000 katselijaa.

Paliskunta ilmoittaa porotöistä myös porotyöt.fi-sivustolla.

Sallan paliskunta on mukana vapaaehtoisessa pelastuspalvelutoiminnassa eli VAPEPA:ssa. Laajojen erämaiden alueella poromiehet ovat tärkeä osa vapaaehtoisten auttajien verkostoa.
– Poromiesten maastotuntemuksella ja maastokelpoisella kalustolla on suuri merkitys hätätilanteen sattuessa. Paliskunta on auttanut tarvittaessa myös paikallista poliisia etsintätilanteissa, poroisäntä Pasi Oinas kertoo.

Sallan kunnan tuki poronhoidolle

Sallan paliskunnan kotikunta, Salla, on ilmaissut tukensa poronhoidolle. Kunnan näkemyksen mukaan poroelinkeinolla on suuri elinkeinollinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Sallan kunnalle ja kunnan elinvoimalle. Kyse ei ole pelkästään poroelinkeinon tuottamasta teuraslihasta ja toimeentulosta sen kautta poronomistajille, vaan myös yhä enenevässä määrin lihan ja muiden porosta saatavien tuotteiden jatkojalostuksesta ja sitä kautta tulevista tuloista ja työpaikoista sekä poron ja poroelinkeinon edustajien toiminnasta osana vahvasti kasvavaa ja kansainvälistyvää luontoon, aitouteen ja vahvaan historialliseen kulttuuritaustaamme perustuvaa matkailuelinkeinoa. (Kunnanhallituksen lausunto 25.2.2019)