Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

16.8.2022

POROKOIRAKERHO TYÖKOIRIEN KÄYTÖN ASIALLA

Huhtikuisessa poropaimennuskisassa Pudasjärvellä Eeva-Mari Äärelä sijoittui toiseksi ensimmäistä kertaa kisaavan 3-vuotiaan koiransa Ruvgen kanssa. Ruvge-nimi juontuu saamen kielestä ja tarkoittaa koiraa, joka ajattaa poroja helminauhana. Ruvge on ollut rauhallinen, tottelevainen ja aulis pennusta asti. Vauhtia kuitenkin löytyy, kun sitä tarvitaan. Porotöissä Ruvge on ollut mukana pennusta asti ja haluaa aina mukaan. Koirasta näki, että se nautti todella paljon paimentamisesta. Kuva Vilma Sanaksenaho.

Porokoirakerho kokoaa yhteen niin poronomistajat kuin porokoiraharrastajat. Kerho vahvistaa poroa paimentavien koirien alkuperäistä käyttötarkoitusta esimerkiksi järjestämällä taipumustestausta sekä poropaimennuskilpailuja.

--- Teksti: Jonna Ahvensalmi, Hanna-Riikka Kuhmonen ja Elisa Moilanen. Kuvat: Vilma Sanaksenaho, Kirsi Muuttoranta ja Minna Tuhkalainen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2022.

Porokoirakerhon perustamista edelsi kiinnostus poromiesten käyttämää koirarotua kohtaan. 1950-luvulla Olli Korhonen, Eino Takkunen ja Pauli Sipilä tekivät lukuisia matkoja Lappiin tehdäkseen havaintoja poromiesten käyttämästä koirakannasta. Näiden havaintojen myötä Suomen kennelliiton ja Suomen pystykorvajärjestön yhteistyönä alettiin luomaan uutta kotimaista rotua. Tämän työn pohjalta meillä on nykyisin suomenlapinkoira ja lapinporokoira. Termillä 'porokoira' viitataan kaikkiin porotöissä käytettäviin koiriin rodusta riippumatta.

Porokoirakerho aloittaa toimintansa

Porokoirakerhon perustamiskokous pidettiin Vuotsossa 13.6.1992. Tuolloin paikalle oli kokoontunut joukko poromiesten, näyttelytuomareiden sekä kasvattajien edustajia, joiden huolena oli porokoiran ja sen käyttöominaisuuksien säilyttäminen myös tulevaisuudessa.

Perustamisasiakirjan allekirjoittivat tuolloin Iris Aintila, Antero Kerkelä, Johan Aslak Ketola, Eija Lehtimäki, Ismo Leppäsalo, Vilho Nyyssönen, Armas Sieppi, Lasse Tuominen, Marja Tuominen ja Sakari Viinamäki. Tuosta hetkestä alkoi Porokoirakerhon tarina, joka on jatkunut tähän päivään saakka, edelleen toimien alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti.

- Olen nähnyt sopimuksen, jolla Porokoirakerho on perustettu. Siinä kerrottiin tavoitteena kehittää porokoiraharrastusta ja säilyttää arvokkaat kotimaiset rodut sekä edistää sen kaikkia erilaisia käyttömuotoja. Setäni Armas Sieppi on ollut yksi perustajajäsenistä, ja häneltä olen viisivuotiaana saanut oman ensimmäisen porokoirani, muistelee Porokoirakerhon nykyinen puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen.

Porokoirakerhon puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen ja varapuheenjohtaja Raine Mikkola porokoirakerhon paimennustapahtumassa Raja-Joosepissa vuonna 2019. Kuva Kirsi Muuttoranta.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on poroa paimentavan koiran tuntemuksen ja käytön edistäminen, siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen, yhteistyön rakentaminen porokoiraa työssään käyttävien ja porokoiraharrastajien välillä sekä hyvät paimennus- ja muut käyttöominaisuudet omaavien lappalaisten paimenpystykorvarotujen jalostustyön tukeminen.

Paimennuskilpailut ovat vuoden kohokohta

Varsinaisesti kerho rekisteröitiin vasta vuonna 1995, jolloin järjestettiin myös ensimmäinen poropaimennuskilpailu Utajärven Olvasjärvellä, Kälväsvaaran erotusaidalla. Kilpailun voitti Narkauksen paliskunnan poroisäntänä toiminut Jaakko Palovaaran omistama lapinporokoirauros Riekki. Tästä lähtien paimennuskilpailu on järjestetty vuosittain, lukuun ottamatta vuosia 2015, 2020 ja 2021.

Kilpailujen lisäksi on järjestetty taipumustestejä, joissa koiran paimennustaipumusta arvioidaan.
- Poropaimennustapahtuma on porokoirakerhon suurin vuosittainen ponnistus, jonka järjestämme. Viikonlopun aikana koiria taipumustestataan perjantaisin ja sunnuntaisin. Lauantaisin pidämme poropaimennuskilpailun, kertoo Hanna-Riikka Kuhmonen.

Hanna-Riikka Kuhmonen antaa suullisen palautteen testatulle koirakolle taipumustestin jälkeen Pudasjärven Korentokankaalla 2022. Kuva Minna Tuhkalainen.

Alkuperäinen paimennuskoe oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa testattiin koiran suhtautumista yksittäiseen poroon, joka oli sidottu aitaan. Koiran tuli käskystä haukkua poroa ja lopettaa haukkuminen ja lähteä pois poron luota ohjaajan vierellä seuraten. Testin toinen osuus tapahtui isossa aitauksessa, jossa koiran tuli kuljettaa 15 poroa toiseen aitaukseen ohjaajan käskystä ja palata sitten ohjaajan luo.
- Toiminta on kehittynyt hurjasti. Ennen taipumustestausta suoritettiin yhdellä porolla, joka oli hihnassa, mutta nykyisin meillä on vähintään viisi poroa irti aidassa, toteaa Kuhmonen.

Yhteistyö paliskuntien kanssa

Porot vuokrataan paimennustapahtumaan alueen paliskunnan poronomistajilta ja poroille otetaan vakuutus porokoirakerhon toimesta tapahtuman ajaksi. Alueen poromiehet toimivat tapahtuman tuomareina.
- Järjestämme poropaimennustapahtumia eri puolilla poronhoitoaluetta. Näin jokaisen alueen työkoirat pääsisivät parrasvaloihin poropaimennuskisaan osallistumalla. Poropaimennustapahtumassa kohtaavat porokoiria käyttävät poromiehet sekä koiraharrastajat sekä kasvattajat. Olen vannonut, että kaikki poromiehet, jotka käyvät tapahtumassa edes katsomassa, saavat sieltä varman porokoirakuumeen. Onneksi apu on lähellä, monet alustavat porokoirakaupat on sovittu aidalla kisoja katsellessa kasvattajan kanssa, kertoo Hanna-Riikka Kuhmonen.

Kiinnostus työkoiria kohtaan on lisääntynyt ja se oli huomattavissa myös tänä vuonna järjestetyssä poropaimennustapahtumassa.
- On mahtava huomata työkoirien lisääntyvä käyttö. Ei ole ennen näin monta työkoiraa osallistunut kilpailuun kuin tänä vuonna, jopa kymmenen työkoiraa, hehkuttaa Kuhmonen.

Hanna-Riikka Kuhmonen on toiminut Porokoirakerhon hallituksessa kuuden vuoden ajan, joista viime vuodet puheenjohtajana. Nykyinen hallitus muodostuu monen alueen poroihmisistä. Puheenjohtaja Hanna-Riikka Kuhmonen on Lapin paliskunnasta, ja varapuheenjohtaja Raine Mikkola Ivalon paliskunnasta. Hallitukseen kuuluvat myös Riikka Kenttälä Kuivasalmesta, Anne-Mari Kovalainen Palojärvestä, Helena Nevalainen Alakylästä ja etelän vahvistuksena sihteeri Tuula Taponen Salosta.
- Kun poropaimennustapahtumaa suunnitellaan, puheissa kuuluu paikkakohtaiset murre-erot aidan eri osille. Hetki pitää selvitellä, että puhutaan samasta osasta aitaa, naurahtaa Hanna-Riikka Kuhmonen.

Poropaimennus on suosittu koiraharrastus

Poropaimennusta pääsee nykyisin harjoittelemaan Kittilässä, Pellossa ja Sodankylässä kokeneiden kouluttajien ohjauksessa. Porokoirakerho järjestää myös jäsenilleen poropaimennusleirejä, joissa pääsee tutustumaan poropaimennuksen saloihin ja löytää itsensä uuden, pitkäaikaisen harrastuksen parista. Myös porolliset hyötyvät paimennusleirien tarjoamasta harjoitteluympäristöstä ja voivat siirtää leireillä oppimia taitoja käytännön työhön.
- Meillä on tapana antaa paimennustapahtuman järjestävän paliskunnan alueen poromiesten kokeilla työkoiriaan aidassa epävirallisesti. Autamme mielellämme työkoirien koulutuksessa. Ulkopuolisin silmin näkee koirasta asioita, joita omistaja ei huomaa, lisää Hanna-Riikka Kuhmonen.

Mikäli alueellanne on kiinnostusta järjestää tapahtumia yhteistyössä Porokoirakerhon kanssa, ottakaa rohkeasti yhteyttä!
Lisätietoja Hanna-Riikka Kuhmonen
hannariikka.kuhmonen (at) gmail.com tai 045 261 6680

Lähteet:
Kemppainen, M. ja Hurme, K. 2006. Porokoirat mukana – Vuotsosta se alkoi. Poromies 3/2006, 40-41.
Lappalaiskoirat: Lappalaiskoirat ry:n 25-vuotisjuhlakirja. 1996 Lappalaiskoirat ry.
Tuominen, L. ja Tuominen, M. 1993. Poromiehen koira. Suomen pystykorvajärjestö.

Löydät meidät täältä: - Facebook - Porokoirakerho ry 

 www.porokoirakerho.fi

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Poroista muualla

Lapland above ordinary.
Poroaiheisia artikkeleita


Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto