Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

3.9.2020

VILI KURKI: 'EN USKO KAIVOKSEN TULOON'

Kurki sanoo: Tärkein erotusaitamme on muutaman metrin päässä kaivosalueen rajasta. Kuva Northland Mines.

– Jos Suomessa on vähääkään oikeutta ja ymmärretään yhtään ympäristöarvoja, kaivosta ei voi tänne perustaa, sanoo Muonion paliskunnan poroisäntä Vili Kurki.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Northland Mines ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2020.

Hannukaisen kaivoksella olisi merkittävät vaikutukset poronhoitoon. Vili Kurki ei osaa edes kuvitella kaikkia mahdollisia uhkia, mutta tiettyjen haittojen ilmaantuminen olisi joka tapauksessa varmaa. Ensimmäisenä ongelmana on kaivoksen tarvitsema alue. 
– Se on valtava osa meidän palkisesta. Tärkein erotusaitamme on muutaman metrin päässä kaivosalueen rajasta. Tämän lisäksi kaivualueelta lähtisi rikastushiekan kuljetin paliskunnan eteläosaan, josta malmi lastattaisiin junaan.

Junarata rakennettiin vuosikymmeniä sitten edellisen kaivoksen vuoksi. Poromiehet totesivat jo silloin, että se on poroille surmanloukku.
– Kaivosyhtiöstä kerrottiin, että he eivät aio aidata rataa, koska sillä eivät kulje heidän junansa. Totesin, että ei siinä kulkisi ilman heidän tavaraansa yhtään junaa. Vastausta ei enää kuulunut. Että semmoista keskustelua, Kurki naurahtaa. 

Poroisäntä Vili Kurki.
Kaivos vaikuttanee myös porojen vasatuotantoon ja teuraspainoon sekä poromiesten työmäärään.

Lisäksi ovat pöly ja melu. Ne ovat asioita, jotka vaikuttavat myös ihmisiin – muun muassa matkailijoihin, joiden into saapua Ylläkselle saattaa niiden vuoksi laantua.
– Ylläksen matkailulla on pitkät perinteet, onhan sitä kehitetty jo vuosikymmeniä. Olisi kummallista, jos niin vahvalla pohjalla toimivan elinkeinon edellytykset pilattaisiin ’15 kultaisen vuoden’ takia.

Malmin hinta vaihtelee, pohjavesi katoaa

Rautamalmin hinta vaihtelee.
– Maailmalla tehdään paljon halvemmalla rautaa paljon sujuvampien kulkuyhteyksien äärellä. Aikaisempi kaivos, Rautuvaara, pyöri täysin valtion avustuksella, Kurki sanoo ja maalaa esiin uhkakuvan. – Kaikista huonoin vaihtoehto olisi, että kaivos menisi nurin, mutta rakenteet ja kaivosjätteet jätettäisiin paikallisten haitaksi.

Pohjaveden loppuminen nähtiin jo aikaisemman kaivoksen toiminnan aikana.
– Kaivoksen vaatiman veden pumppaaminen maasta aiheuttaisi muutoksia laajalle alueelle. Rautuvaaran aikana kaikki kaivosalueen ympärillä olevat pienet saivot kuivuivat. Niihin oli matkaa kaivosalueen reunalta kuitenkin useampia kilometrejä. Siinäkin on yksityiskohta, jota ei ole otettu huomioon niin tarkoin kuin olisi pitänyt.

Mielipiteet vankistuneet

Vili Kurjen mukaan yhä useammat kolarilaiset ovat alkaneet ymmärtää, että kaivoksesta seuraisi ympäristölle vakavia ongelmia.
– Monet aikaisemmat empijät ovat kallistuneet ympäristöarvoja mietittyään kaivoksen vastustajiksi. Tällä hetkellä näyttää, että kaivoksen perustaminen ei ole mahdollista lainsäädännönkään puitteissa. Siitä on osoituksena esimerkiksi YVA-selvitys, jota kaivosyhtiö on täydentänyt useampaan otteeseen, mutta vieläkään se ei kata niitä asioita, mitä sen pitäisi.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto