Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

31.8.2020

MAURI KURU: 'VIRANOMAISET ASENNOITUVAT KAIVOKSIIN LIIAN MYÖNTEISESTI'

Äkäslompolon kyläyhdistys mittautti Muonionjoen veden metallipitoisuudet Ruotsin Kaunisvaaran rautakaivoksen alapuolelta.  Raudan osalta arvot olivat 400 kertaa normaalia korkeammat, kuparin 80 kertaa suuremmat ja alumiinin kohdalla jopa 1000-kertaiset luonnon ekologisiin tausta-arvoihin verrattuna.

Äkäslompolon kyläyhdistyksen mukaan poliittinen vaikuttaminen ja kaivoslupien viranomaisvalmistelu ovat sekoittuneet keskenään.

  --- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Mauri Kuru ---

Artikkeli on julkaistaan Poromies-lehdessä 3/2020.

Kyläyhdistyksen edustajan, matkailuyrittäjä Mauri Kurun mukaan ongelmana on, että viranomaisilla ei ole riittäviä resursseja selvittää päätöstensä vaikutusta. Tämän ovat myös viranomaiset itse myöntäneet.
– AVI, ELY-keskus ja Tukes suoltavat Natura-lausuntoja sekä ympäristö-, malminetsintä- ja kaivoslupia tuosta vaan puutteellisin perustein. Silloin kun tietoa ei ole, päätökset syntyvät asenteellisina. Meidän näkemyksemme mukaan asenne on kaivosmyönteinen. Viranomaiset ovat ennakkoasenteellisia päätöksenteossaan, Kuru sanoo.

Kaivosluvitus on pitkälti oikeusharkintaa. Se tarkoittaa viranomaisen harkintavaltaa, jota se käyttää hallinto-oikeudellisia päätöksiä tehdessään. Jos kansalainen on tyytymätön päätökseen, hän joutuu aloittamaan oikeudellisen prosessin.
– Kansalainen joutuu osoittamaan omalla ajallaan ja omilla rahoillaan, että viranomaisen päätös on vahingollinen esimerkiksi jollekin ihmisryhmälle, elinkeinolle tai ympäristölle.

Maallikot ja lakiasiantuntijat samalla asialla

Äkäslompolon kyläyhdistys vastustaa Kolarin Hannukaisen kaivoshanketta. Mauri Kuru korostaa puhuvansa lakiasioista maallikkona, vaikka kolmen vuoden rupeama yhdistyksen kaivosasioista vastaavana on paljon opettanutkin.
– Lakitermeihin on joutunut tänä aikana paneutumaan välillä aika syvällisestikin. Onneksi meillä on ollut apuna myös ammattilaisia.

Yhdistys on palkannut oman juristin selvittämään kaivoshankkeessa tapahtuvia lainopillisia kuvioita. Opastusta on saatu lisäksi professoritason asiantuntijoilta ja EU-oikeuden ammattilaisilta.
– Monet heistä ovat lähteneet mukaan ihan nimelliskorvauksella, kun he ovat ymmärtäneet kaivoshankkeen ja siihen liittyvien, oikeudellisten kysymysten laajan yhteiskunnallisen merkityksen.

Yhdistyksellä on vahva tuki niin omalla alueella kuin valtakunnallisestikin. Lainoppineiden palkkaamiseen on käytetty tähän mennessä yli 200 000 euroa. Tukijoina on tavallisia kansalaisia, matkailuyrityksiä ja muun muassa Muonion paliskunta.
– Emme olisi tässä tilanteessa, elleivät kansalaiset olisi lähteneet mukaan. He ovat penkoneet asiaa aktiivisesti ja keränneet toimintaan varoja. Ilman heitä kaivos olisi varmaankin saanut luvan toimia jo aikoja sitten, Kuru toteaa.

Hannukaista käsitellään uuden kaivoslain mukaisesti

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus palautti Hannukaisen kaivospiiripäätöksen Tukesille uudelleen käsiteltäväksi. Perusteluina oli muun muassa, että päätöksessä ei ollut kuultu kaikkia asianosaisia. Päätöstä voidaan pitää Äkäslompolon kyläyhdistykselle erävoittona, sillä tästä lähtien asiaa käsitellään uuden kaivoslain pohjalta. Laki säädettiin vuonna 2011, kun haluttiin parantaa eri sidosryhmien oikeuksia kaivosluvasta päätettäessä.

– Käsitykseni mukaan ympäristölupaan ja kaavoitukseen vaaditaan uudessa laissa aiempaa vahvempia perusteluja, Kuru sanoo. Kesäkuun lopussa Hannukainen Mining teki ympäristölupahakemukseen täydennyksen. Sen mukaan yhtiö aikoo kierrättää 95 prosenttia prosessivedestään.
– Asiantuntijamme ovat todenneet, että se ei ole mahdollista. Kaivosyhtiön arvio on ihan hihasta vedetty. Hakemuksen perustelut ovat edelleen puutteellisia.

Kaivoslain muutoksiin pyritään jo tämän vuoden puolella

Kaivoslakityöryhmä, johon kuuluu edustaja myös Paliskuntain yhdistyksestä, pyrkii saamaan esityksensä kaivoslain muutoksista valmiiksi vielä tämän vuoden puolella. Mauri Kurukin kuuluu useisiin työryhmiin, joissa keskustellaan tarvittavista muutoksista.
– Kaivoksia perustellaan niiden paikkasidonnaisuudella, mutta samalla tavalla esimerkiksi matkailulle ja poronhoidolle ovat luontoarvot paikkasidonnaisia. Ja kun aikanaan Natura-alueet on määritelty, eivät ne ole siitä miksikään muuttuneet. Osa lappilaisista kansanedustajistakin on sitä mieltä, että Natura-alueita täytyy voida siirtää, mutta miten luontoarvoja voidaan siirtää toiseen paikkaan?

Kaivoslakiin olisi syytä sisällyttää myös muutos lupamenettelyihin.
– Luvitusten eriaikaisuus aiheuttaa ongelmia. Oma näkemykseni on, että ympäristöluvan tulisi olla aina ensimmäinen haettava lupa.

Yleinen ja yksityinen etu tulisi arvioida tarkasti jo luvanmyöntämisvaiheessa. Matkailu- tai poroelinkeinoa ei voida siirtää muualle.
– Kaivoksen yleistä etua kasvatetaan sitä mukaa kun kaivoshanke kasvaa. Jonkin ajan kuluttua todetaan, että hanke on nyt niin merkittävä yleisen edun kannalta, että sitä ei voida enää pysäyttää.

Yleisen ja yksityisen edun lisäksi asiaa voidaan tarkastella luonnon edun näkökulmasta.
– Alue, joka on voimakkaasti luontoarvoihin pohjautuva, muuttuu kaivoksen myötä teollisuusalueeksi. Tämäkin seikka tulisi tunnistaa jo luvitusvaiheessa myös kaivoslaissa. Lisäksi on tärkeää selvittää kaivoksen vaikutusalueen laajuus. Esimerkiksi Kittilän Suurikuusikon alueella porojen välttelyalue on jopa 15–30 kilometriä. Tällaisessa tapauksessa voidaan puhua merkittävästä muutoksesta poroelinkeinolle.

Kuru kaipaa lainsäädäntöön laajoja muutoksia lähivuosina.
– Ympäristösuojelun ja kaivoslain suhde on huonosti rakennettu. Kaivoslaissa ei huomioida riittävästi ympäristösuojelulakiin liittyviä asioita.

Huonoja kokemuksia jälkivalvonnasta

Mauri Kurun näkemyksen mukaan lupia myöntävät ja niitä valvovat viranomaiset ovat ajattelussaan siirtyneet yhä enemmän ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan. Tämä tarkoittaa sitä, että lupia haettaessa vaikutuksia ei tutkita riittävässä laajuudessa ja toiminnalle ei aseteta tarkkoja raja-arvoja. Näin myös rajataan kansalaisten mahdollisuutta lausua kaikista vaihtoehdoista. Asioiden syvällisempi selvittäminen siirretään lupamääräyksin jälkivalvontaan. Hankkeen edetessä luvitetaan lisää, jotta alun perin raja-arvoja rikkova toiminta voi jatkua.
– Niin on käynyt esimerkiksi Kittilän kaivoksen kohdalla. Vaikka päästörajat on ylitetty, siitä ei ole seurannut minkäänlaisia sanktioita.

Kuru sanoo, että kansalaisten näkökulmasta asioiden siirtäminen jälkivalvontaan on kestämätöntä.
– Tuore KHO:n päätös siitä, että Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulp Oy:n biotuotetehdas ei saa ympäristölupaa, on askel oikeaan suuntaan. KHO otti linjan, että hankkeen kaikkien vaikutusten tulee olla tiedossa jo luvitushetkellä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun taustalla oli osaltaan EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava niin sanottu Weser-tuomio, jonka mukaan yhtäkään vesistön laadun osa-aluetta ei saa huonontaa. Kuopion tapauksessa katsottiin, että tehdas olisi voinut pilata Kallaveden vesistöä merkittävästi. Jos Weser-tuomiota sovelletaan Kolarissa Tornion-Muonionjoen vesistön kohdalla, Hannukaisen kaivoksen perustaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä.

– Ajatellaanpa asiaa myös porotalouden kannalta: Hannukaisen kaivoksen vaikutusten vuoksi Muonion paliskunta menettäisi merkittävimmän osan laidunmaistaan. Vaikutukset koskisivat lisäksi ympäröiviä paliskuntia. Mikään korvaava toimenpide jälkivalvonnassa ei tilannetta enää muuttaisi.

Tulevaisuus toimintaa täynnä

Äkäslompolon kyläyhdistys nousi valtakunnallisiin uutisotsikoihin, kun se mittautti Muonionjoen veden metallipitoisuudet Ruotsin Kaunisvaaran rautakaivoksen alapuolelta.
– Näytteet kertovat selkeästi, että joen ekologinen tila on huonontunut merkittävästi. Joki ei kestä toista kaivosta, koska se on jo nyt saastunut, Kuru sanoo.

Raudan osalta arvot olivat 400 kertaa normaalia korkeammat, kuparin 80 kertaa suuremmat ja alumiinin kohdalla jopa 1000-kertaiset luonnon ekologisiin tausta-arvoihin verrattuna.

Kyläyhdistys odottaa Hannukaisen ympäristöluvan kolmannen kuulemisen lisäksi kaivosyhtiön vuonna 2017 tekemän koerikastusraportin julkaisua. AVI salasi raportin kaivosyhtiön pyynnöstä. Ylläksen alueen toimijoiden tekemän valituksen seurauksena Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kuitenkin kumosi AVI:n päätöksen salata raportti.

Hannukainen Mining julkaisi koerikastusraportin verkkosivuillaan tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen (17.8.2020).

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto