Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

8.12.2023

SIVUELINKEINOKSI KALASTUS?

Lähiruokabuumin seurauksena kotimaisen villin järvikalan menekki on kasvanut huimasti. Kalastus sopii monille järvialueiden poronhoitajille sivuelinkeinoksi, koska poronhoitoa ja kalastusta voi harjoittaa eri aikoina vuodesta. Lokan tekojärvelle onnistuttiin houkuttelemaan uusia ammattikalastajia, mutta edelleen heitä tarvitaan lisää.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Paliskuntain yhdistys ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2023.

Kemin-Sompion paliskunnan ammatikseen kalastavien poromiesten vuosisuunnitelmassa on määritelty kummallekin ammatille omat jaksonsa, mutta käytännössä suunnitelma muuttaa jonkin verran muotoaan luonnonolosuhteiden mukaan. Suurpiirteisesti ajatellen kesällä kalastetaan ja talvella hoidetaan poroja.
– Kesällä jää kalastukselle hyvin aikaa, koska vasanmerkitys toteutetaan nykyään tehokkaasti, tänäkin vuonna se tapahtui reilun viikon aikana. Sitten kun vasanleikko on ohi, kalastetaan taas täysillä syksyyn asti, kertoo Lokan tekojärvellä kalastava poromies Mikko Pyhäjärvi.

Mikko Pyhäjärvi. Kuva: Tanja Pyhäjärvi.

Jos porotöissä voi pitää taukoa marraskuussa, Lokan altaalla keskitytään pyytämään peledsiikaa, joka parveutuu silloin kutemaan.
– Heti jäitten tultua laitetaan verkot jään alle, siinä menee se pari kolme viikkoa. Joskus saattaa olla, että kalastusta täytyy tehdä päällekkäin poronhoitotöiden kanssa, mutta esimerkiksi viime vuosi meni hyvin. Ehdittiin pyytää kalaa ja heti sen jälkeen päästiin taas poronhoitotöihin, sanoo Juuso Pyhäjärvi, joka kuuluu puolisonsa Jenni Nousun kanssa Lokan kalastajien nuorempaan osastoon. Molemmat ovat kolmekymppisiä.

Suomalaisella sisävesikalalla on ostajansa

Kotimaisen villin kalastetun kalan suosio markkinoilla on ollut 4–5 viime vuoden ajan vahvassa nousussa. Lapin Kalaleaderissa työskentelevän aktivaattori Markku Ahosen mukaan Suomesta löytyy nykyään asiakaskunta, joka on valmis maksamaan korkealaatuisista, kestävällä tavalla kalastetuista tuotteista. Lähiruokabuumi on totta.
– Lähiruoka- ja kestävyyskriteerit täyttyvät kirkkaasti Pohjois-Suomen sisävesikalastuksessa. Tällä hetkellä hittikaloja ovat ahven ja hauki, joilla kalastajat tekevät yhtä hyvää tiliä kuin esimerkiksi siialla tai muikulla, hän sanoo.

Ammattikalastukseen sopivia järviä Lapissa.

Järvikalojen kalastus on ekologisesti kestävää.
– Järvikalaa riittää. Kaupallisen kalastuksen määrä voitaisiin ihan kevyesti kolminkertaistaa.

Risto Pyhäjärvi on Lokan ammattikalastaja, jonka työtehtäviin kuuluu myös Lokan Luonnonvara Osuuskunnan tuotteiden markkinointi. Hän vahvistaa Ahosen havainnon kotimaisen kalan kysynnän kasvusta. Tosin tämä kesä (2023) on ollut poikkeava.
– Olisiko inflaatio, hetkellinen ylitarjonta ja kauppojen aikaisempaa korkeammat katteet aiheuttaneet, että kotimaisen tuoreen kalan hinta on noussut kuluttajalle liian korkeaksi, hän pohtii, mutta uskoo, että taantuma on lyhytaikainen.

Kalastajia tarvitaan lisää – uusia kalastajia neuvotaan tarvittaessa kädestä pitäen

Lokan kalastajien ensimmäiset sukupolvet ovat jo eläköityneet tai eläköitymässä. Kalatuotteiden toimitusvarmuuden turvaamiseksi tarvitaan riittävä määrä kalastajia toimittamaan kalaa tilaajille. Pieniä määriä ei kannata kuljettaa, koska kuljetuskustannukset nousevat tällöin liian korkeiksi. Myös kalalaitoksen ylläpitoon tarvitaan varoja.
– Ostajat ovat tottuneet siihen, että toimitamme sen minkä lupaamme. 4–5 kalastajalla tämä ei onnistu, Risto Pyhäjärvi sanoo.

Uusien kalastajien houkuttelemiseksi järjestettiin vuosina 2016–2019 Lapin Kalaleaderin ja Sodankylän kunnan rahoittama rekrytointihanke, joka oli niin tuloksekas, että asia huomioitiin jopa EU:n komission uutissivuilla. Kalastukseen liittyviä toiminimiä perustettiin tuolloin toistakymmentä.

Oleellista oli, että kokeneet kalastajat neuvoivat tulokkaita tarvittaessa kädestä pitäen.
– Useimmat kävivät ensin tutustumassa toimintaan, ennen kuin lähtivät varsinaiseen harjoitteluun. Samalla he näkivät, millaisella työmäärällä sai minkäkin verran ansiota, hän sanoo.

Lähtökohdat ovat tulijoille hyvät, koska kalamarkkinat ja myyntiketjut ovat valmiina. Kalastaja voi tällöin keskittyä kalastamiseen. Osuuskuntamuotoinen toiminta on voittoa tavoittelematonta liiketoimintaa, jolloin kalastajalle voidaan maksaa saaliista niin hyvä hinta kuin on mahdollista. Lokan kala-alan laitoksessa kala pystytään käsittelemään fileeksi asti. Kalastajan tuotua kalasaaliin satamaan osuuskunta huolehtii sen kuljetuksesta asiakkaille, joita on ympäri Suomea.
– Suurin osa menee kalatukuille ja aika iso määrä kalakukkoleipomoille. Oulu, Helsinki ja Kuopio ovat pääpaikkoja, Risto Pyhäjärvi kertoo.

Markku Ahonen arvioi, että edellytykset kaupalliseen kalastukseen Lapin järvillä ovat erinomaiset.
– Vesialueita ja kalastusoikeuksia on, kalan hinta ja kysyntä ovat hyvät, infrastruktuuri toimii ja kalakannat ovat vahvat. Vain tekijöitä puuttuu.

Pienilläkin investoinneilla voi päästä vauhtiin

Myös Juuso Pyhäjärvi aloitti ammattimaisen kalastuksen rekryhankkeen aikana. Kynnys uuden ammatin aloittamiseen oli matala, koska paikkakuntalaisena hän tiesi, millaisesta toiminnasta on kysymys.
– Isä on harjoittanut kaikenlaista kalastusta, ja kalahallin toiminta tuli jo lapsena tutuksi. Kalastus sopii hyvin sellaiselle, jolla on jonkinlainen ennakkokäsitys asiasta, mutta muualta tulleella saattaa olla haasteita saada homma käyntiin. Tiedon puute on isoin kynnyksen aiheuttaja, hän toteaa ja kertoo itsekin opastaneensa vastatulleita.
– Olen auttanut ja neuvonut uusia kalastajia parhaani mukaan. Koska kyseessä on iso järvi kivineen ja kantoineen, on tärkeää tietää, mihin veneellä voi ajaa.

Juuso Pyhäjärvi. Kuva: Jenni Nousu.

Hän sanoo, että ahvenenpyyntiin tarvittavat investoinnit ovat vielä varsin maltilliset, mutta rahaa saa kulumaan, jos hankkii kerralla kaikki uudet laitteet ja pyydykset.

Mikko Pyhäjärvi on aloittanut ammattimaisen kalastuksen vuonna 2006. Häntä voi luonnehtia jo konkarikalastajaksi, koska pitkän ammattilaisuran lisäksi kalastus on ollut osa arkipäivää jo lapsena.
– Pienilläkin investoinneilla pääsee vauhtiin. Vähemmän kalapuolella on hankintoja kuin poropuolella, jossa kalustoa pitää päivittää koko ajan, hän sanoo.

Jenni Nousu kuuluu myös Lokan kalastajiin. Kuva Juuso Pyhäjärvi.

Markku Ahonen tuntee poronhoitoalueen ammattikalastustilanteen. Hänen mukaansa useat kalastajat ovat aloittaneet viisi metriä pitkällä veneellä ja muutamalla kymmenellä verkolla. Liikkeelle voi lähteä pienesti varsinkin silloin, kun kalastusta harjoitetaan sivuelinkeinona.
– Usein kalavesien ääressä asuvat omistavat veneen jo ennestään. Veneen täytyy olla tietysti tarpeeksi iso, että se on turvallinen, mutta mitään laivaa ei tarvitse hankkia. Lapin osalta voidaan todeta, että käytännössä kaikki pyynti tapahtuu ihan normaaleja perämoottoriveneitä käyttäen.

Rankkaa työtä, epävarmuutta siedettävä

Ahonen ei halua herättää uusiksi kalastajiksi hamuavien mieliin unelmia, joissa kalastus on silkkaa luonnon ihailua ja kevyttä puuhastelua.
– Rehellisyyden nimessä täytyy sanoa, että se on rankkaa työtä. Varsinkin sesonkiaikoina tehdään tosi pitkää päivää, hän sanoo.

Myös epävarmuutta on siedettävä.

Juuso Pyhäjärvi muistuttaa, että jos olosuhteet ovat huonot, tämä näkyy suoraan lompsassa.
– Silloin täytyy ajatella, että tämä vuosi meni näin, mutta ensi vuosi on varmasti parempi. Heilahtelut eivät kuitenkaan minua hetkauta, koska olen oppinut sietämään epävarmuutta, kun olen porojen kanssa koko ikäni elänyt.

Mikko Pyhäjärvi arvostaa vapautta byrokratiasta.
– Vuoteen 2006 asti olin normaaleissa palkkatöissä, mutta kyllästyin värkkäämään työkkärin ja Kelan kanssa. Sen jälkeen olen tehnyt porotöiden lisäksi laskutustyönä kalastusta ja oppaan töitä. Poronhoito ja kalastus tuovat varmuutta ja tukevat elantoa.

Poromies-kalastaja ei juuri lomaile, jos hän haluaa harjoittaa molempia ammattejaan täysipainoisesti.
– Vapaapäivät voi kuitenkin itse määritellä niiksi ajoiksi, kun on rauhallisempaa. Työt ja vapaat täytyy suunnitella ja rytmittää etukäteen, Mikko Pyhäjärvi sanoo.

Myös Juuso Pyhäjärvi on tyytyväinen ratkaisuunsa toimia kahdessa luontaisammatissa.
– Kun on mahdollisuus tehdä kesällä muitakin töitä, niin olisi typerää olla niin tekemättä. Kesälomathan siinä palavat, mutta se on uhraus, joka on tehtävä, hän naurahtaa.

Apua aloittamiseen löytyy ilman erilliskorvausta

Markku Ahonen työskentelee Lapin Kalaleaderissa, joka kehittää elinkeinokalataloutta Inarin, Sodankylän, Kemijärven ja Pellon kuntien alueilla. Poronhoitoalueella toinen vastaava toimija on Kainuun- ja Koillismaan Kalaleader.
– Me autamme alkubyrokratiassa ilman erillistä korvausta. Paperityöt eivät ole isoja, ja niiden tekemiseen saa meiltä apua, hän sanoo.

Aloittava kalastaja voi rekisteröityä joko kakkosluokkaan kalastajaksi, jolloin paperityöt ovat yhden A4-sivun luokkaa, tai hän voi ilmoittaa itsensä ykkösluokan kalastajaksi, jolloin hänen toiminnastaan tulee tukikelpoista. Tällöin rekisteröitymislomakkeeseen tulee liittää liiketoimintasuunnitelma, jossa osoitetaan, että yrittäjä pääsee rekisteröitymisestä alkaen kolmantena vuotena itsepyydetyn kalan myynnissä yli 10 000 euron liikevaihtoon.
– Meille kalaleadereille liiketoimintasuunnitelman laatimisessa avustaminen on rutiinihommaa, Ahonen sanoo.

Poronhoitoalueella on hyvin kalankäsittelytiloja

Jotta kalaa voi myydä, kalat tulee käsitellä laitoshyväksytyissä tiloissa. Tällaisia laitoksia on hyvin niillä alueilla, joissa ovat parhaat edellytykset harjoittaa kaupallista kalastusta. Kalankäsittelytilat ovat kuntien omistamia ja ylläpitämiä. Kunnat saavat tilojen kehittämiseen EU-tukea ja valtiontukea 80-prosenttisesti. Tilojen käyttäjän on oltava rekisteröitynyt kaupallinen kalastaja, joka omistaa hygieniapassin. Kaikissa tiloissa noudatetaan omavalvontasuunnitelmaa. Jotkut kalastajista ovat omavalvonnan vastuuhenkilöitä, jotka opastavat uusia henkilöitä. – Kyse ei ole rakettitieteestä, pitää vain tehdä niin kuin kokeneemmat kalastajat opastavat. Erityistä huomiota kiinnitetään siisteyteen ihan kuten elintarviketeollisuudessa yleensäkin. Poromiehet tietävät tämän, koska samoja periaatteita noudatetaan myös lihankäsittelyssä, Markku Ahonen sanoo.

Laitostunnuksen saaneet kalankäsittelytilat Lapissa:

  • Inari: Veskoniemi, Inarin kirkonkylä
  • Sodankylä: Siltaharju, Lokka
  • Posio: Mourusalmi
  • Pello: Sirkkakoski
  • Kemijärvi: Riekkoniemi

Lisäksi yksittäisillä kalastajilla omia tiloja, SAKK:lla jalostustilat

  • Lapin Kalaleaderin kunnat ovat Inari, Sodankylä, Kemijärvi ja Pello.
Kainuun ja Koillismaan Kalaleader koostuu kuudesta leader-alueesta
  • Oulujärvi LEADER ry toimii Kainuussa Kajaanissa, Paltamossa ja Puolangalla sekä ja Pohjois-Pohjanmaalla Vaalassa.
  • Elävä Kainuu LEADER ry:n aluetta ovat Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.
  • Keskipiste-LEADER ry:n toimii Haapajärven, Haapaveden, Kärsämäen, Nivalan, Pyhännän, Pyhäjärven, Reisjärven ja Siikalatvan kunnissa
  • Koillismaan LEADER ry:n aluetta ovat Kuusamon kaupunki sekä Posion ja Taivalkosken kunnat.
  • Peräpohjolan LEADER ry:n aluetta ovat Simon, Tervolan, Keminmaan, Kemin, Rovaniemen ja Ranuan kunnat.
  • Oulun Seutu LEADER ry:n aluetta ovat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Muhos, Kempele ja Oulun maaseutumaiset alueet.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Poroista muualla

Lapland above ordinary.
Poroaiheisia artikkeleita


Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto