Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

20.2.2023

UUSIA SÄHKÖISIÄ SOVELLUKSIA PORONHOITOON

Tietotekniikan tuominen poroaidalle vaatii laitteilta säänkestävyyttä. Kauniina kesäyönä kaikki on mahdollista, jopa läppärin käyttö testeissä. Huonossa kelissä käytettävät älylaitteet kuten tabletit ja puhelimet pitää suojata hyvin kosteudelta ja kylmältä.

Poronhoitoon liittyvien sähköisten sovellusten tekeminen aloitettiin laajemmin reilut parikymmentä vuotta sitten. Tunnetuimmat niistä ovat olleet paliskuntien kirjanpito-ohjelma, korvamerkkirekisteri ja paliskuntien paikkatiedot. 

--- Teksti: Kirsi Muuttoranta ja Matti Särkelä. Kuva: Kirsi Muuttoranta ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2022.

Viime vuodet ovat olleet hiljaiseloa asiassa, liekö aika mennyt somen käytön opetteluun. Etenkin nuoret poronhoitajat ovat tehneet esityksiä uusien, sähköisten porosovellusten saamiseksi. Vasama-hankkeessa suunnitellaan sähköisiä työkaluja helpottamaan poronhoidon tiedonkulkua ja itse poronhoitotyötä. Nyt suunnittelupöydällä hankkeessa ovat mm. eVasalauta, eLukulauta ja eOstokirja/eTeuraslauta.

eVasalaudan eli vasanmerkintäsovelluksen perusideana on, että paliskunnan valitsemat merkkien kirjaajat voivat kukin kirjata omaan puhelimeensa kaikki näkemänsä vasat. Tiedot päivittyvät automaattisesti työnjohtajan lautaan, jossa ne näkyvät ehdotuksina. Kun muutama henkilö on ehdottanut samalle vasalle samaa omistajaa, ehdotukset vahvistuvat tiedoksi. Jos taas joku ilmoittaa tälle samalle vasalle eri merkin kuin muut, sovellus ilmoittaa ristiriidasta, joka pitää tarkastaa erikseen. Lisäksi työnjohtajan lauta välittää säännöllisesti muille tietoa auki olevista numeroista, jolloin jokainen voi etenkin loppuvaiheessa keskittyä seuraamaan vasoja, joita ei ole vielä saatu emiinsä. Aivan kuten ennenkin, vasalautaan saadut merkinnät käydään läpi huutamalla entiseen tapaan, jolloin kaikki voivat olla mukana seuraamassa tuloksia.

Vasanmerkinnässä sujuva tiedon siirtyminen nopeuttaa katselua. Jos tieto saaduista ja auki olevista vasoista kulkee nopeasti henkilöltä toiselle, aidalla kuluva aika lyhenee huomattavasti. Sähköinen tieto helpottaa myös vasojen leikkaamista etenkin kun vasoja on paljon: sama eVasalauta saadaan jaettua useammalle henkilölle, jolloin kaksi tai jopa kolme henkilöä voi kertoa vasalle leikattavan merkin.

Suunnittelupöydällä on myös sovellus poroerotuksissa ja poronlihan elintarvikeketjussa tarvittavien tietojen kirjaamiseen ja välittämiseen eteenpäin.

Elo- ja teurasporojen lukemisen vienti verkkoon mahdollistaa tulevaisuudessa tiedon sujuvan tallentamisen ja siirtämisen suoraan paliskunnan haltuun (LukuPoro). Tarvittavia osia tiedosta voi jakaa myös ulkopuolelle, kuten valvoville viranomaisille ja lihanostajille. Ajantasaisen tiedon avulla jokainen paliskunnan osakas voi nähdä tilanteen omien elo- ja teurasporojensa osalta. Tämä helpottaa teurastussuunnitelman noudattamista niin osakas- kuin paliskuntatasollakin.

Oma haasteensa on se, että tekniikan tuominen poroaidalle vaatii mahdollisuutta toimia ilman internettiä. Maastossa nettiyhteys on usein huono, mutta laitteet voivat yhdistyä toisiinsa ja päivittää tietoja lähiyhteydellä, kuten bluetoothilla. Toki lähiyhteyden ulottuvuus on rajallinen.

Suunnittelupöydällä on nyt myös netittä toimiva korvamerkkirekisteri. Nykyinen korvamerkkirekisteri suunnitellaan päivitettäväksi puhelinsovellukseksi, joka toimii myös ilman nettiyhteyttä (oudot merkit voi tarkistaa omalla puhelimella paikoissa, joissa perinteinen korvamerkkihaku ei ole onnistunut). Teknologian osalta joudumme ottamaan huomioon laitteiden säänkestävyyden, akkujen keston ja tiedon varman säilymisen. Lähtökohdan tulee olla se, että tiedot ovat varmemmin tallessa kuin paperilla.

Vasama-hankkeen aikana ehdimme tuottaa vain ns. rakennuspiirrokset kehitettäviin sovelluksiin. Työ on monimutkaista eikä onnistu Työmies-askin kanteen piirtämällä. Tarvitaan erittäin yksityiskohtaisia kuvauksia poronhoitotöiden käytännöistä ja siitä, miten tieto siirtyy eri vaiheissa. Paliskunnissa on yllättävän paljon erilaisia käytäntöjä ja vaihtelua niin töissä kuin tietojen kirjaamisessa. Sovellusten toimivuuden varmistamiseen tarvitsemme poronhoitajien osaamista rakennuspiirrosten kommentointiin ja kehittämiseen. Tämän vuoksi järjestämme palautetilaisuuksia eri paliskunnissa, joissa kerätään rakentavaa kritiikkiä suunniteltavista sovelluksista. Hankkeen tuloksena saadaan mallit sovelluksista, varsinainen sovellusten tekeminen voidaan aloittaa jatkohankkeessa.

Tiedon sähköistämisen tavoitteena on porotyön sujuvoittaminen niin kentällä kuin konttorissa. Olisipa tulevaisuudessa kätevää, kun samoja poroja ei tarvitsisi pyörittää moneen kertaan järjestelmästä toiseen. Teknisten sovellusten lisäksi haluamme selvittää myös muita oikoteitä. Ehkä paperille (käsin) kirjoitettuja tietoja voisi skannata sähköiseen muotoon: esimerkiksi teurasporolistat voisi saada kuvantunnistusohjelman avulla tiedostoksi. Nykytekniikka mahdollistaa uusia työkaluja, joista voisi saada sähköisyyttä myös porotalouteen. 


 

Vasama-hanke

Poronlihan tuotannon ja myynnin digitiedon kehittäminen (Vasama) -hanketta toteutetaan 1.6.2022–31.10.2023 ja sen kokonaiskustannukset ovat 184 euroa. Se on saanut EAKR-tukea 147 203 euroa Lapin liiton myöntämänä.

Vasaman avulla rakennetaan mallit sovelluksista, joiden avulla poronhoitotöihin liittyvä tiedonkulku helpottuu. Lisäksi porotuotteiden myyjille tarjotaan verkkovalmennusta myynnin avuksi.

Hankkeen toteuttajina ovat Lapin ammattikorkeakoulu/projektipäällikkö Kirsi Muuttoranta ja Paliskuntain yhdistys.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Poroista muualla

Lapland above ordinary.
Poroaiheisia artikkeleita


Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto