Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

10.3.2023

ELINTARVIKKEIDEN NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ

Poronlihan nimisuojia tehdään tunnetuksi vuoden pituisessa kehittämishankkeessa.

--- Teksti: Anna-Riikka Lavia. Kuva: aitojamakuja.fi - Julia Kivelä ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2022.

Miten poronlihan nimisuojien avulla voitaisiin tuoda esille poronlihan erityisyyttä ja lisäarvoa ravintolamaailmassa? Paliskuntain yhdistys hallinnoi ja Lapin liitto rahoittaa hanketta, jossa tehdään poronlihan menekinedistämistä hyödyntämällä poronlihan nimisuojia. Poronlihan nimisuojien tunnettuuden ja ravintolakysynnän edistämisen hankkeessa lisätään tietoisuutta poronlihan alkuperästä ja nostetaan sitä esille huippulaatuisena paikallisena tuotteena.

Hankkeessa tuotetaan nimisuojaan liittyvää materiaalia ja järjestetään talven kuluessa aiheeseen liittyviä infotilaisuuksia, joiden pääkohderyhmänä on ravintoloiden henkilökunta poronhoitoalueella. Hankkeen tavoitteena on lisätä poronlihan ja sen nimisuojien tunnettuutta ja virkistää ravintolakauppaa. Toivottavaa on, että poronlihan kiinnostavuus ravintolaruokana kasvaa entisestään, ja sitä kautta vaikutetaan myös positiivisesti poronlihan tuottajahintaan.

Hankkeessa on toteutettu ravintoloihin suuntautunut alkukartoitus. Hanke tuottaa sähköisen käsikirjan, jonka avulla ravintoloita opastetaan hyödyntämään nimisuojia poronlihan myynnissä ja markkinoinnissa. Lisäksi hanke tuottaa poronlihan myynnin ja käytön edistämiseksi kolme videota, joissa tuodaan esiin nimisuojien lisäksi poronlihan tuotantotapaa ja sen eri käyttömahdollisuuksia. Materiaali jaetaan Paliskuntain yhdistyksen www-sivuilla ja soveltuvin osin kuluttajille suunnattujen Pororeseptit.fi www-sivujen sekä kanavien, kuten YouTuben, Facebookin ja Instagramin kautta.

Nimisuojajärjestelmä - Marjo Särkkä

Nimisuojaksi kutsutaan EU-tason laatujärjestelmää, joka koostuu neljästä eri tuotekategoriasta. Järjestelmässä voidaan suojata viinejä, väkeviä alkoholituotteita, maustettuja viinejä sekä maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Koko järjestelmässä on tuotteita noin 3500. Suomi on saanut järjestelmään 13 tuotetta, joista suurin osa eli 11 on maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Nimiä voidaan suojata suojattuna alkuperänimityksenä (SAN), suojattuna maantieteellisenä merkintänä (SMM) tai aitona perinteisenä tuotteena (APT).

Suomen poronhoitoalueelle sijoittuu kolme SAN-lihatuotetta: Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha. Nämä Lapin Poron liha -tuotteet ovat oikeasti erityisiä, sillä 3500 tuotteen joukossa on vain 81 SAN- eli tiukimman suojausstatuksen omaavaa lihatuotetta. Kokonaisuudessaan Suomen poronhoitoalueelle linkittyy viisi tuotetta, sillä SAN-suojaus on myönnetty myös Lapin Puikula -perunalle ja Kitkan viisas -muikulle. Alkoholituotteiden järjestelmässä on hyväksytty Suomalaiset marjaliköörit (SMM), joten Lapin rikasta marjaresurssia voisi tuoda esille myös nimisuojamerkkien avulla.

Nimisuojajärjestelmä viestii tuotteen maantieteellisestä alkuperästä ja aitoudesta. Käytännössä tämä tapahtuu kuluttajamerkein, jotka löytyvät järjestelmään hyväksyttyjen tuotteiden pakkauksista sekä esimerkiksi ravintolamenuista. Järjestelmä on osa EU:n lainsäädäntöä, joten alkuperää ja nimiä myös valvotaan ja väärinkäytöksistä voidaan langettaa sanktioita. Suomessa vastuuviranomainen on Ruokavirasto ja alkoholituotteiden osalta Valvira.

Tutkimusten mukaan 20–80 % eurooppalaisista kuluttajista tunnistaa nimisuojamerkit. Laaja hajonta tunnistamisessa kertoo erityisesti eroista Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä. Maissa, joissa nimisuojatuotteita on lukumääräisesti eniten, myös kuluttajat ovat ko. tuotteista ja merkeistä paremmin perillä. Kärkipaikkoja nimisuojatuotteissa pitävätkin Italia (875 tuotetta, joista elintarvikkeita 315), Ranska (740 tuotetta, joista elintarvikkeita 259) ja Espanja (365 tuotetta, joista elintarvikkeita 203). Siten on todennäköistä, että näistä maista tulevat matkailijat tunnistavat merkit ja siten kiinnostuvat juuri näistä nimisuojatuista paikallisista erikoisuuksista kuten Lapin Poro-tuotteista.

Alkuperämerkkien tunnettuutta tutkitaan myös Suomessa ja keväällä 2022 toteutetun kuluttajakyselyn mukaan nimisuojamerkit tuntee merkistä riippuen 7–12 % suomalaisista kuluttajista. Voidaan kuitenkin todeta tunnettuuden olevan kasvussa, kun verrataan edelliseen kyselyyn vuodelta 2018. Käytännössä järjestelmään kuuluvat tuotteet ovat tällä hetkellä suomalaisille kuluttajille tunnetumpia kuin itse järjestelmä. Suomalaiset kuluttajat tuntevat siis Champagnen, Cognacin, Prosciutto di Parma -kinkun ja Feta-juuston. Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha on siis hyväksytty tähän täsmälleen samaan premium-tuotteiden perheeseen!

Nimisuojatuotteiden myynnin arvo on noin 77 mrd €/vuosi. Vastaava luku Euroopassa on luomutuotteiden osalta noin 45 mrd €/vuosi. Nimisuojatuotteiden osalta pitää kuitenkin muistaa, että ko. myynti saadaan aikaan vain noin 3500 nimisuojatulla tuotteella eli huomattavasti rajatummalla tuotemäärällä verrattuna luomuun. Kyseessä on siis oikeasti uniikeista lisäarvotuotteista, jotka lisäävät ideaalitapauksissa alueidensa elinvoimaa. Merkittävä positiivinen heijastusvaikutus nimisuojatuotteilla on myös alueen muille toimialoille kuten ravintola- ja matkailusektorille. Täyden hyödyn kukin toimijaverkostossa saa, kun tuotteita käytetään ja niistä kerrotaan aktiivisesti yhdessä.

Lappilaisilla onkin täysi syy olla ylpeitä näistä nimisuojatuotteistaan, jotka toimivat lippulaivoina muillekin Lapin erityisyyksille.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Poroista muualla

Lapland above ordinary.
Poroaiheisia artikkeleita


Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto