Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

1.3.2022

PÄÄTTÄJÄN PAIKALLA - ANTTI PÄTSI

Juttusarjassa esitellään Paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäseniä.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Ella Pätsi ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Antti Pätsi, 32 v.

  • Toiminut Kuusamon merkkipiiriin kuuluvan Akanlahden paliskunnan poroisäntänä vuodesta 2018 lähtien, ensimmäinen kausi Py:n hallituksessa.
  • Kotoisin Posion Lohirannan kylästä, jossa asuu edelleen.
  • Ollut lapsesta saakka mukana porotöissä. Opiskellut ja työskennellyt muualla, mutta palasi poromieheksi kotipaikalleen, jossa on toiminut vuonna 2014 tehdyn sukupolvenvaihdoksen jälkeen täysipäiväisenä poromiehenä.

– Hallitustyöskentely on haastavaa, mutta mielenkiintoista. Siinä tulee esille laajoja asiakokonaisuuksia, joita ei voi ohittaa pelkällä pintaraapaisulla. Onneksi hallituksessa toimii yhtenäinen porukka, jonka kanssa on mukava työskennellä, Antti Pätsi sanoo ja korostaa yhtenäisyyden merkitystä.
– Poronhoitoa kohtaan suuntautuu tällä hetkellä kovia paineita ulkoapäin. Jos alkaisimme kinastella keskenämme, se olisi lopun alkua. Yhteistyön pitää pelata läpi koko poronhoitoalueen. On tietysti selvää, että kaikki eivät voi olla kaikista asioista samaa mieltä, mutta jonkun viisaan sanoja lainatakseni: toisesta ei tarvitse tykätä, mutta hänen kanssaan on tultava toimeen.

Alkuvuodesta hallituksella oli kovasti hommaa porotuholain parissa. Tällä hetkellä asialistalla on muun muassa poronlihamarkkinoiden tulevaisuudennäkymien selvittäminen.
– Ulkomailta tuonti on uhkana suomalaiselle poronlihamarkkinalle. Monenlaisia ajatuksia on jo tullut esille, mutta kerrotaan niistä sitten kun ne ovat valmiimpia.

Vaikka Akanlahden paliskunnan – niin kuin monen muunkin paliskunnan – poronhoitajien keski-ikä on kasvanut koko ajan, tapahtuu siellä täällä ja silloin tällöin myös nuorennusleikkauksia. Pätsi on siitä itse hyvä esimerkki; alkoihan hän täysipäiväiseksi poromieheksi 25-vuotiaana, seitsemän vuotta sitten.

Nähtävissä on myös, että nuorille halutaan antaa vastuuta. 32-vuotiaalla poroisännällä on useita saman ikäluokan kollegoita.
– Kyllä, olen havainnut, että poroisäntinä ja paliskuntien hallinnoissa on nykyään myös nuorta porukkaa. Voi olla, että siinäkin on tapahtumassa jonkinlainen sukupolvenvaihdos. Osasyynä tähän voi olla kaiken tiedon digitalisoituminen, jota vanhempi ikäluokka saattaa hieman vierastaa. Tärkeää olisi kuitenkin, että paliskunnista löytyisi sekä kokemusta että nuoruuden intoa.

Intohimona porokilpailut

Antti Pätsi tunnetaan myös menestyneenä kilpaporo-ohjastajana. Koska porokilpailuja ei ole järjestetty koronan vuoksi kahteen vuoteen, halu palata kilparadoille on kova.
– Toivottavasti tulevana talvena päästään taas kisailemaan täysillä. Ja loppujen lopuksihan tärkeintä porokisoissa on se, että voi tavata ihmisiä muista paliskunnista, Pätsi sanoo ja paljastaa, että juuri tällä hetkellä hänellä ei ole valmennuksessaan poroa, joka olisi kisoissa iskukykyinen. – Etsintä on kuitenkin koko ajan käynnissä.

Millainen sitten on hyvä kilpaporo?
– Minun mielestäni sen pitää olla pitkäraajainen, lihaksikas ja ennen kaikkea eloisa. Voi olla vaikka kuinka komea poro, mutta jos se on luonteeltaan laiska nahjus, niin harvemmin siitä tulee hyvää kilpaporoa. Toisaalta poro ei saa liian eloisakaan. Jos se rymyää sinne tänne, varsinkin kun se viedään ihmisten ilmoille, se purkaa energiansa väärään paikkaan.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Poroista muualla

Lapland above ordinary.
Poroaiheisia artikkeleita


Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto