Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

22.11.2021

NIEMELÄN PALISKUNTA - TYÖN TEHOSTAMISTA UUSILLA AITARATKAISUILLA

Kuulumisia paliskunnista: Työvoiman vähentyessä on täytynyt kehittää entistä tehokkaampia työtapoja. Toisaalta metsätalouden toimenpiteet ovat aiheuttaneet poronhoidolle uusia haasteita.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Karoliina Majuri  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2021.

Niemelän paliskunnassa on heinäkuun lopussa seesteisempi hetki. Ruokintaheinät on tehty ja vasat merkitty.
– Vasoja on kohtuullisesti. Ei huippuhyvin, mutta sanotaanko, että nykynormaalisti, poroisäntä Matti Komulainen arvioi ja kertoo, että paliskunnan porotöissä käytetään kiinteiden poroaitojen lisäksi myös siirrettäviä aitoja. Paliskunnassa onkin viime vuosina kehitelty uusia aitaratkaisuja, jotta työt saadaan sujumaan tehokkaasti pienellä porukalla.
– Emme ole jääneet surkuttelemaan työvoiman vähyyttä, vaan pyrkineet uusiin ratkaisuihin. Vanhat tavat toimivat ennen, mutta työvoimareservin pienennyttyä on ollut pakko keksiä toisenlaisia toimintatapoja, hän sanoo.

Entistä paremmasta logistiikasta on ollut myös näkyvää hyötyä.
– Olemme saaneet käsiteltyä teuraat oikeaan aikaan, eli lokakuussa. Näin ei tarvitse odottaa talven tuloa ja sitä, että porot siirtyvät ruokinnan avulla käsiteltäviksi vasta joskus lähempänä joulua.

Paliskunnan 40 poronomistajan joukosta on mukana käytännön porotöissä noin parikymmentä osakasta, joista 5–7 osallistuu porojen kokoamistöihin.

Olosuhteista riippuen poroja ruokitaan alkutalvesta tietty aika maastossa. Tämän jälkeen paliskunnan osakkaat keräävät poronsa ja ruokkivat niitä itse. Niemelän paliskunnassa tarha- ja maastoruokintaa on harjoitettu verrattain pitkään, yli 50 vuotta.

Niemelä on nykyisessä laajuudessaan nuori paliskunta, koska vuonna 2014 siihen liitettiin puolet Mäntyjärven paliskunnasta. Mäntyjärvi lopetti tuolloin toimintansa osakkaiden ja porojen vähyyden vuoksi.
– Poronhoitajien keski-ikä nousee myös meillä, jolloin uhkakuvana on, että meillä ei ole tulevaisuudessa tarpeeksi työvoimaa. Toisaalta tällä hetkellä alalla työskentelevien pitäisi myös itse toimia niin, että poronhoito näyttäytyisi kiinnostavana nuorille. Tätäkin puolta pitäisi muistaa kehittää, Komulainen pohtii.

Yksityismetsien maankäsittely muuttunut entistä rajummaksi

Niemelän paliskunnan maisemakuvaan kuuluu Kemijokivarren ja Korouoman jyrkkäpiirteisiä vaaramaisemia. Maaston lisäksi poronhoidolle tuovat erityisiä haasteita metsätalouden voimistuneet toimenpiteet. Paliskunnassa on huomattu, että samaan aikaan kun valtion metsissä toteutetaan entistä pehmeämpää ja enemmän luontoa kunnioittavaa metsätaloutta, on yhteismetsien alueilla toiminta muuttunut rajuksi.
– Vanhat metsäthän täältä on hakattu jo vuosikymmeniä sitten, eli niistä ei tarvitse olla enää huolissaan, mutta lisääntynyt maankäsittely herättää kysymyksen, ovatko noin suurimittaiset ojitukset ja maanmuokkaukset edes tarpeellisia. Tiedän, että kyseessä on herkkä aihealue kritisoinnille, mutta kyllä toimenpiteiden rajuutta voi ihmetellä, kun sitä kummastelevat myös metsäalan ammattilaiset, Komulainen sanoo.

Tuulivoimapuisto sijoittuu maakuntakaavassa paliskunnan ydinalueille

Paliskunnan alueelle on merkitty maakuntakaavaan kaksi tuulipuistoa. Näistä toinen sijoittuu paliskunnan poronhoidon ydinalueelle.
– Poronhoidon kannalta vähempiarvoisia kohteita voisi ajatella tuulivoiman käyttöön, mutta tärkeiden alueiden suhteen meidän täytyy olla tiukkana. Niille ei löydy vaihtoehtoisia alueita paliskunnan sisällä, Matti Komulainen sanoo.

Hän korostaa, että poronhoidon tulee sopeutua elämään muun yhteiskunnan kanssa.
– Toisaalta täällä asuvien ihmisten olisi tietysti hyvä muistaa, että he elävät poronhoitoalueella, poro kuuluu arkeen. Rinnakkaiselo on onnistunut verrattain hyvin alueen asukkaiden, maanviljelyn ja osin metsätaloudenkin kanssa, mutta tuulipuiston/-puistojen kanssa se olisi vaikeaa. Poronhoitoa pitäisi arvostaa ainakin sen verran, että sitä ei heti sivuutettaisi, kun uusia hankkeita tulee esille. Ne vievät usein lopullisesti alueita pois porotalouden käytöstä. Tämän asian huomioimiseen tulisi kiinnittää hankesuunnittelussa enemmän huomiota.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto