Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

25.3.2021

NAISTEN MÄÄRÄ PORONOMISTAJINA ON KASVANUT, MUTTA PALISKUNTIEN HALLITUKSISSA HEITÄ ON VÄHÄN

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Tarja Konstig ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2021.

'Poronomistajissa on yhä enemmän naisia, joten olisi luonnollista, että heitä olisi paliskuntien hallituksissakin.'

Tätä mieltä on Posion Livon paliskunnan hallituksen jäsen Minna Tuomivaara-Oiva. Henni Seppänen Kallioluoman paliskunnasta arvioi, että naiset eivät ehkä koe hallintoa omaksi paikakseen.

Syytä voi olla osaksi naisissakin. Hallituspaikka saattaa tuntua olevan oman mukavuusalueen ulkopuolella.
– On tietysti omat vaikeutensa liittyä mihin tahansa työyhteisöön, jossa toinen sukupuoli on vahvasti edustettuna, mutta kun on vain oma itsensä, niin uskon, että puhevälit aukeavat, Minna Tuomivaara-Oiva sanoo.
Minna Tuomivaara-Oiva opiskelee lähihoitajaksi ja toimii sivutoimisena poronhoitajana. Posion Livon paliskunnan hallituksen jäsen ja ollut poronhoitotöissä lapsesta lähtien isän ja äidin porotilalla.
Tuomivaara-Oiva toimi aiemmin myös varaporoisäntänä. Hän kieltäytyi kuitenkin uudesta kaudesta opiskelukiireidensä vuoksi.
– Varaherraksi nimittämiseni saattoi hieman järkyttää vanhempia miehiä. Sittemmin tilanne tasaantui, eikä mitään ongelmia ole ollut. Meidän palkisen kokouksissa kaikkien mielipiteitä kuunnellaan ja olen kokenut olevani tasavertainen miesten kanssa, sanoo Tuomivaara-Oiva, joka on aloittanut porotöiden tekemisen jo lapsena. Kaikki oman paliskunnan ihmiset ovat hänelle tuttuja.
– Olen saanut pienestä pitäen olla mukana päätöksenteossa.

Erilaisia vastuita eri sukupolville

Tuomivaara-Oivan mukaan olisi hyvä, että paliskuntien hallituksissa olisi mukana monen sukupolven ja kummankin sukupuolen edustajia.
– Nuoremmilla ihmisillä on esimerkiksi nykyteknologia hyvin hallussaan, joten heille voisi antaa vastuuta sen toteuttamisesta. Paikannusjärjestelmien käyttö poronhoidossa on yksi esimerkki tällaisesta.

Tuomivaara-Oiva on kiinnittänyt hallitustyöskentelyssään huomiota erityisesti paliskunnan kulurakenteeseen.
– Kulut vaikuttavat suoraan päämaksuihin, joten haluan seurata taloutta tarkasti. Jos paperipuoli ei ole kunnossa, ei ole mikään kunnossa. Katselen kokouksissa tarkasti läpi kaikki laput.

Hallitukseen ei ole ollut tunkua

Vantaalta kotoisin olevan Henni Seppäsen urakehitys Kallioluoman paliskunnan rahastonhoitajaksi ja hallituksen jäseneksi on ollut nopeaa. Vuonna 2016 Kuusamoon muuttaneella Seppäsellä on tätä nykyä oma poromerkki ja pieni porokarja. Tällä hetkellä hän on äitiysvapaalla.
– Rahastonhoitajan tehtäviä on hyvä tehdä silloin kun lapsi nukkuu, Seppänen sanoo ja kertaa viime vuosien tapahtumia.
– Muutin viitisen vuotta sitten Kuusamoon poromiehen emännäksi. Ennen äitiysvapaalle jääntiä työskentelin päätyökseni Kuusamon kaupungilla sihteerinä, mutta otin sitten rahastonhoitajan työt vastaan kun edellinen rahastonhoitaja halusi lopettaa. Vuoden jälkeen pääsin mukaan hallitukseen, kun täällä meidän paliskunnassa ei ole sinne ollut oikein tunkua. Ajattelin kyllä itsekin, että mitähän ne ajattelevat tämmöisen kaupunkilaisen pystyvän antamaan hallitukselle, mutta ihan hyvin minä olen siellä pärjännyt, Seppänen naurahtaa.
Henni Seppänen on Kallioluoman paliskunnan hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja sekä sivutoiminen poronhoitaja, poronomistaja.
Hän sanoo, että muu hallitus, joka koostuu pelkästään miehistä, on ottanut hänet hyvin vastaan.
– Olen saanut hyvää oppia porotaloudesta ja niistä kiemuroista, jotka eivät näy tavan ihmisille. En ole toisaalta kovin paljon vielä pystynyt ottamaan kaikkiin asioihin kantaa, koska olen ollut mukana niin vähän aikaa.

Seppänen arvioi, että naisen läsnäoloa saatetaan ehkä hieman varoa, koska vuosien varrella on totuttu miehiseen ilmapiiriin. Tämä näkyy muun muassa siten, että kun poromiehillä on asiaa rahastonhoitajalle, he eivät aina soita Hennille, vaan hänen miehelleen, Juholle, joka toimii paliskunnan varaporoisäntänä.

Kallioluoman paliskunnassa on osakkaina myös naisia, mutta he eivät ole ilmaisseet halukkuuttaan toimia paliskunnan hallituksessa.
– Varmaankin he pääsisivät hallintoon, jos haluaisivat. Ehkä he eivät vain koe hallitusta omaksi paikakseen. Voi olla myös, että on totuttu siihen, että miehet hoitavat porot ja tekevät päätökset ja naiset tukevat toimintaa. Sellainen asenne voi varmasti kuitenkin muuttua ajan myötä.

Henni Seppänen ei ole perhearjen keskellä juuri ehtinyt tapaamaan kasvotusten muiden paliskuntien väkeä, mutta yhteyksiä on voinut pitää jonkin verran sosiaalisen median kautta.
– Esimerkiksi Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämässä Facebook-ryhmässä keskustellaan ja tiedotetaan poronhoidon ajankohtaisista asioista. Sieltä olen saanut hieman tietoa myös siitä, mitä muissa paliskunnissa tapahtuu.

NAISTEN MÄÄRÄ PORONOMISTAJISSA ON KASVANUT

Poronomistajissa on yhä enemmän nuoria – etenkin nuoria naisia. Poronomistajien määrä on laskenut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Alalta poistujat ovat olleet pääasiassa vanhempia miehiä, kun taas naisten osuus on pysynyt vakaampana.

 Poronomistajien joukossa on kaikenikäisiä, mutta merkittäviä muutoksia on nähty nuorten naisten osuuksissa. Vielä vuosina 1995–1996 poronomistajatilastoissa ei ollut alle 17-vuotiaita naisia juuri lainkaan, mutta jo vuosina 2005–2006 heitä oli lähes yhtä paljon kuin samanikäisiä miehiä. Tänä päivänä ilmiö näkyy esimerkiksi porotalouden aloitustuen hakijoiden määrässä.

 – Jonkinlainen kulttuurinen muutos on tapahtunut 2000-luvun alussa, kun yhä useampi tyttö on saanut poromerkin. Voisi ajatella, että yhteiskunnallinen muutos sukupuolirooleissa heijastuu myös tässä – sukupuolien väliseen tasa-arvoon liittyvä keskustelu on yltänyt poronhoitoonkin. Enää ei ole niin väliä, onko työn jatkaja tyttö vai poika. Aikaisempi kahvinkeittäjä on alkanut tarttua poroa sarvista, miettii Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto