Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

29.1.2021

AHMA-NATURA KÄSIVARREN ERÄMAASSA


Ahman aiheuttamat porovahingot kasvoivat huimasti 2010-luvun alussa. Erityisen nopeaa kasvu oli Käsivarren paliskunnassa.

--- Teksti: Aarre Jortikka. Ahmakuva: Per Harald Olsen (CC BY 2.0) ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2020.

Ahma rauhoitettiin Suomessa 1982, mutta kestämättömästi kohonneiden porovahinkojen vuoksi ahmojen poistopyynnit päästiin vihdoin aloittamaan 2017. Kunakin vuonna on poistettu 8 ahmaa eri puolilta Lappia eli yhteensä 32 ahmaa. Tiukoista aikatauluista ja rajoituksista huolimatta pyynnit on saatu hoidettua menestyksellisesti.

Pohjoisella tunturialueella on laajoja Natura-alueita, joiden suojeluperusteena on lukuisia lajeja ja erilaisia luontotyyppejä. Käsivarren erämaa-alueen perustamistarkoituksena todetaan olevan myös alueen erämaaluonteen säilyttäminen, saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytyksen kehittäminen.

Valitukset ahmapoistoista ja KHO-päätös

Suomen riistakeskus myönsi metsästyslain nojalla 2017 poikkeusluvat kahden ahman poistoon Enontekiön Natura-alueilla. Ahma on suojeluperusteena kyseisillä alueilla. Riistakeskuksen mukaan Natura-arviointi ei ollut tarpeen pyynnin lyhyen keston ja paikallisen häiriön vuoksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri valitti poikkeuslupapäätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Päätöksen mukaan kahden yksittäisen ahman poiston ei voida katsoa haittaavan suotuisan suojelutason säilyttämistä hakemusalueella tai laajemmin suotuisan suojelutason saavuttamista Suomessa siinä määrin, että poikkeuslupia ei olisi voinut myöntää.

Luonnonsuojeluyhdistys sai valitusluvan ja KHO otti kantaa siihen, että edellyttikö poikkeusluvan myöntäminen luonnonsuojelulain mukaista Natura-arviointia. Päätöksessään KHO toteaa, että riistakeskus ei ollut asianmukaisesti arvioinut poikkeusluvalla sallitun pyynnin vaikutusta Natura-alueen ahmakantaan. Korkein hallinto-oikeus linjasi vuosikirjapäätöksessään KHO 2020:31, että Suomen riistakeskuksen päätökset koskien ahman poistolupia Natura 2000 -alueilla, joiden suojeluperusteena on ahma, edellyttävät luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Natura-arvioinnin tekemistä. Arvioinnissa tulee tieteellisin perustein selvittää vahinkoperusteisella poikkeusluvalla tehtävän ahmayksilön tai yksilöiden poiston vaikutus Natura 2000 -alueen suojeluperusteena oleviin luonnonarvioihin.

Tarveharkinnan asiakirjassa on esitettävä Natura-kohteen kokonaiskuvaus ja suojeluarvoon vaikuttavat seikat, kuvaus lajeista ja niiden elinympäristöistä sekä niiden säilymiseen vaikuttavista yksityiskohdista. Tämän niin sanotun tarveharkinnan asiakirjan kuin myös varsinaisen Natura-arvioinnin tulee perustua tieteellisesti asianmukaiseen ja ajantasaiseen tietoon lupapäätöksen kohteena olevien toimenpiteiden vaikutuksista Natura-kohteen suojeluperusteena oleviin luonnonarvoihin. Kunkin Natura-kohteen osalta on otettava erikseen huomioon suojeltavan alueen ekologiset ominaispiirteet ja luonnonolosuhteet.

Yhden ahman poistopyynnillä on olemattoman niukasti vaikutuksia kohteena olevaan Natura-alueeseen. Ahman poisto tehdään lumikelien aikana, joten maaston kulumista ei tapahdu ja ero tavanomaiseen poronhoitotyöhön on vähäinen. Ahmayksilön poistolla ei ole muita alueeseen, ekosysteemiin tai luontotyyppeihin liittyviä negatiivisia vaikutuksia. Asiaa voi yrittää suhteuttaa hiljattain Käsivarteen Natura-alueelle tehdyn malmietsintävarauksen, malminetsintään liittyvän liikenteen ja mahdollisen kaivoksen tuhoisaan kokonaisvaikutukseen niukkatuotteisella tundralla.

Vaatimus Natura-arvioinnin tekemisestä ei estä poistolupien saamista, mutta asiaan liittyvä byrokratia aiheuttaa lisäkustannuksia, lausuntoja sekä myös aikatauluhaasteita. Käytännössä vaatimus tuoreesta tieteellisestä tiedosta ja sen kokoamisesta siirtyy hakijan eli poroelinkeinon hartioille.

Käsivarren erämaan Natura-arviointi

Paliskuntain yhdistys on valmistellut Natura-arvion Käsivarren erämaata (FI1300105) koskien. Arviossa on perehdytty mahdollisimman kattavasti arvioinnin kohteena olevaan ahman biologiaan ja ahmaan lajina. Vastaavia Natura-arvioinnin ennakkotapauksia ei Suomessa ole.

Käsivarren Natura-arvioinnin yhteydessä tuli selväksi, että ahmaan liittyvä tutkimus on Ruotsissa ja Norjassa huomattavasti korkeammalla tasolla Suomeen verrattuna. Myös Suomen ahmakanta-arvioiden käytännön toteutukseen ja sen myötä saataviin tuloksiin sisältyy kehittämistarpeita.

Osana Natura-arvioinnin tekemistä Paliskuntain yhdistys hankki Ruokavirastosta ahman tappamana löydettyjen porojen sijaintitiedot. Sijaintitiedot tarjoavat mahdollisuuden kartoittaa alueelta pahiten vahinkoja aiheuttaneita ahmoja. Lisäksi sijaintitiedot antavat erittäin tärkeää tietoa vahinkojen jakautumisesta Käsivarren alueella. Ruokavirastosta saadut tiedot vahvistavat osaltaan sen, että Käsivarren alueella elää saturoitunut ahmapopulaatio. Saturoitunut tarkoittaa tässä tapauksessa äärimmäisen suotuisissa olosuhteissa elävää ahmapopulaatiota, jossa kaikki alueen ahmalle soveltuvat reviirit ovat asuttuna. Tietyillä Käsivarren alueilla ahman elinpiirejä on harvemmassa, kuten asutun Kilpisjärven lähellä, korkeimmilla tuntureilla tai eteläosan suo- ja jokialueella.

Osana Natura-arvioita tarkasteltiin tutkimuksen ja muiden lähteiden perusteella tietoja Norjan ja Ruotsin ahmapopulaatioista. Käsivarren alue työntyy Skandien tunturiketjun alueelle, joten Käsivarren ahmat ovat osa alueen ahmapopulaatiota. Käsivarren lähialueella Norjassa Bardufossin itäpuolella on vahva ahmapopulaatio, josta hyvin todennäköisesti dispersoi ahmoja myös Suomeen. Samoin Käsivarren erämaata ympäröivillä alueilla on runsaasti ahmoja. Norjassa ahmoja on poistettu huomattavan suuria määriä kuluneiden vuosien aikana, mutta poistoista huolimatta Norjan ahmakanta ei ole taantunut. Norjan ja Ruotsin ahmapolitiikat ovat keskenään huomattavan erilaiset.

Poistetut ja kuolleet ahmat Norjassa ja Ruotsissa 1.1.2000–1.10.2020
Käsivarren erämaan Natura-alue kuuluu kokonaan alpiiniseen eliömaantieteelliseen vyöhykkeeseen, jossa ahman arvioidaan luontodirektiivin raportoinneissa olevan suotuisan suojelun tasolla (EU Article 17 Species Assessments). Lajin suojelutasoa pidetään suotuisana, jos laji on elinkelpoinen luontaisella elinalueellaan ja säilyy sellaisena myös pitkällä aikavälillä. Suotuisa suojelutaso edellyttää levinneisyysalueen olevan riittävä, eikä se saa pienentyä. Populaation tilan tulee olla sellainen, että lajin elinkelpoisuus säilyy pidemmällä aikavälillä ja elinympäristöjä on riittävästi.

Saatujen tulosten perusteella voidaan yksiselitteisesti sulkea pois se mahdollisuus, että yhden ahmayksilön poisto vaikuttaisi merkittävästi Natura-kohteen FI1300105 suojeluperusteena oleviin luonnonarvioihin.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto