’TIETOA SAA, KUN ON MONESSA MUKANA’

Hannu Ranta (yl js), Enontekiö. Kokonaiskuva, vastuuntunto, koulutus, tieto. Siinä määreitä, joihin Hannu Ranta nojaa päätöksentekonsa. Mielipide pitää tuoda rohkeasti esille, mutta mieltä ei saa kovettaa, hän sanoo.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Paliskuntain yhdistys  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2020.

Näkkälän paliskunnan poroisäntä Hannu Ranta on toiminut yhtäjaksoisesti kuntapolitiikassa vuoden 2004 kunnallisvaaleista lähtien. Silloin varavaltuutetuksi päässyt Ranta äänestettiin seuraavissa kuntavaaleissa jo varsinaiseksi valtuuston jäseneksi, minkä jälkeen erilaisia luottamustehtäviä ja työryhmäjäsenyyksiä on seurannut lisää tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä hän on muun muassa Saamelaispaliskuntien yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäsen. Asiantuntijana hän on työskennellyt muun muassa luonnonvarasuunnitelman työryhmässä ja suurpetotyöryhmässä.
– Taustalla on halu saada tietoa eri lähteistä. Vain sillä lailla voi pysyä jollakin tavalla kokonaiskuvasta selvillä. Sitten sitä tietoa voi antaa eteenpäinkin, Ranta sanoo.

Informaatiota tulee myös kunnallisia väyliä pitkin ja poroisännyyden kautta.
– Paliskuntien rooli on merkittävä tänä päivänä. Niitä ei enää onneksi ohiteta päätöksenteossa, mutta samalla poroisännänkin tehtävät ovat muuttunet entistä vaativammiksi.

Työn haasteellisuutta lisää myös maankäyttöön liittyvien uhkatekijöiden seuraaminen.
– Käsivarren kaivosvaraus on tässä meitä lähimpänä oleva uhka, mutta yleisestikin poronhoitoalueelle suunnitellaan kaivoksia hurjia määriä. Tuulivoimasuunnitelmat on toinen seurattava asia. Vielä muutama kymmenen vuotta sitten poroisäntä pystyi keskittymään enemmän itse asiaan, eli poronhoitoon, mutta ei enää. Nyt pitää availla sähköposteja päivittäin.

Vastuuntunto johti kuntapolitiikkaan

Voitaneen sanoa, että vastuuntunto on vienyt Rannan kuntapolitiikkaan.
– Joskus olen miettinyt, että onkohan minulla päässä vikaa, kun olen tähän lähtenyt. Toisaalta, jonkunhan nämä hommat on tehtävä.

Hannu Ranta on valittu valtuustoon valitsijayhdistyksen (Johtti Sápmelaččat) kautta.
– Tällä tavalla tuntuu vapaammalta nostaa niitä asioita esille, joita pitää itse tärkeänä. Jos ne eivät jostain syystä etene päätöksentekoon asti, ei siitä pidä ottaa itseensä. Mieltä ei saa kovettaa, mutta uskallusta tarvitaan, että saa kerrottua oman mielipiteensä. Siinä mielessä monessa mukana olo on ollut hyödyksi, että rohkeus sanomiseen on koko ajan kasvanut.

Kunta kaipaa strategiaa

Ranta kaipaa Enontekiön kunnan toimintaan selkeitä linjauksia.
– Suuri kysymys on, että mihin elinkeinoihin haluamme täällä panostaa. Vastauksia en ole oikein saanut. Itsestäni tuntuisi, että niitä ovat poronhoito ja matkailu. Kaivannaisteollisuus ja tuulivoima sopivat tänne huonosti.

Erilaisia kuntastrategioita on laadittu Suomen kunnissa läpi vuosien, niin Enontekiölläkin.
– Muistan jonkun vuoden takaa, kun strategiaan oli tarkoitus lisätä lause ’porotalouden merkitys on Enontekiön alueella vähäinen’. Nostin toteamuksesta äläkän.

Strategianlaatijoiden huomio perustui siihen, että porotalouden merkitys näkyi vähäisesti kunnallisverotuksessa.
– Kun asiaa selviteltiin laajemmin, huomattiin, että porotalouden merkitys Enontekiön aluetalouteen oli tosi merkittävä, miljoonaluokkaa. Vähättelevä lause poistettiin paperista.

Ranta kaipaa Enontekiölle lisää yleistä vireyttä.
– Kunta on tietyllä tavalla maantieteellisesti keskiössä, mutta siitä huolimatta kuljemme vähän kuin jälkijunassa. En tiedä mistä se johtuu – ihmettelen vaan, kuinka esimerkiksi Inarissa ja Utsjoella kaikki toiminta tuntuu olevan vireämpää.

Esimerkiksi Ranta ottaa poronlihan jatkojalostuksen.
– Se ei ole kehittynyt samalla tavalla kuin muualla. En tiedä siinäkään asiassa, mikä on syy-seuraus-suhde, mutta nyt viimeistään, koronan jyllätessä, meidän on alettava suunnittelemaan tulevaisuutta tosissaan, jotta poroelinkeinoa voidaan harjoittaa täällä jatkossakin. v Koronapandemiakausi on ollut raskasta aikaa poroelinkeinolle. Matkailun ahdingon vuoksi poronliha ei mene kaupaksi tavalliseen tapaan. Lihan tuottajahinta on myös laskenut.
– Korona näytti elinkeinomme haavoittuvuuden. Kun samalle vuodelle sattui vielä ankara talvi, niin onhan tässä itse kelläkin miettimistä, miten tulevaisuudessa kannattaa toimia.

Kaivos ei kannata

Rannan mukaan tuulivoimarintamalla on tyyntä: Enontekiölle ei ole suunnitteilla juuri tällä hetkellä uusia tuulivoimapuistoja. Kaivoshankkeista mieltä jäytää Käsivarren kaivosvaraus.
– Kaivosten mukanaan tuomat riskit ovat liian isoja verrattuna niiden tuottamiin hyötyihin. Toiminta-aikakin on lyhyt. On ristiriitaista, että samaan aikaan kun havitellaan kaivoksia, perustetaan erilaisia luontohankkeita, joiden tulokset saattavat hetkessä nollautua päästöjä vuotavan kaivoksen takia.

Maakunnallisella suunnittelulla on omat vaikutuksensa kuntiin.
– Lapin liitto ei aja poronhoitoasioita, se on kaivannaisteollisuuden kannalla. Olen miettinyt, että onko kaivoksista taloudellista hyötyä kunnille. Ajatellaanpa vaikka Sodankylää, jossa on toiminut kaivos jo pitkään, mutta kunta on siitä huolimatta huonossa taloudellisessa tilassa.

Uusia päättäjiä, koulutusta ja tietoa tarvitaan nyt ja vastakin

Ranta sanoo, että uusia kunnallispoliitikkoja on hankala löytää.
– Kun olen kysellyt, ei ole innostusta ollut. Tämä johtaa siihen, että päätösvalta kasaantuu aina samoille henkilöille, mikä ei ole hyvä, koska valtuustossa tarvitaan uusia näkemyksiä ja jatkuvuutta.

Tuoreiden näkökulmien lisäksi Ranta kaipaa valtuustoihin osaamista.
– Koko ajan tulee uusia asioita eteen, ja nuoret saattaisivat olla hyviä omaksumaan niitä. Valtuutetuille pitää tarjota tietysti myös koulutusta kuntapäättämisestä, Ranta sanoo.

– Olisi hyvä antaa tilaa nuoremmille, ja olen antanutkin aina kun se on ollut mahdollista. Se, miksi minä jaksan edelleen paahtaa menemään, johtuu varmaan siitä, että ajattelumallini on tulevaisuuspainotteinen.