Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

11.6.2020

JUHA KUJALA: 'HAASKAKUVAUKSEN VOISI KIELTÄÄ KOKONAAN’

Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala suhtautuu hyvin kriittisesti haaskakuvaustoimintaan.
– On selvää, että se tulisi kieltää poronhoitoalueella, mutta lähtisin jopa siitä, että sen voisi kieltää koko maassa, hän sanoo.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Jenni Kujala. Kaavio: Paliskuntain yhdistys ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2020.

Kujala toteaa, että porotalous ja luonnottoman suuret petokeskittymät eivät kerta kaikkiaan sovi samalle alueelle. Kuusamon alueella ilmoitettiin viime vuonna olevan 31 haaskaruokintapaikkaa.
– Petokeskittymien vuoksi on menetetty isoja laidunalueita itärajan pinnasta. Ja niilläkin alueilla mitä on jäänyt, menetetään ensin vasat ja sitten aikuiset porot pedoille. Poronhoidossa yritetään elää lihantuotannolla, joten jos palkka häviää petojen suihin, ei se paljon naurata, Juha Kujala sanoo

Väsymys, tulojen väheneminen ja syyllistäminen ovat poronhoitajien arkipäivää

Kujala kertoo esimerkin vääristyneestä tilanteesta.
– Kun poro pakenee petoa, se hakeutuu aukioille. Vaikka koirien kanssa ajetaan porot takaisin metsiin, parin tunnin päästä ne palaavat. Porojen oleilu pelloilla katsotaan helposti poronhoitajien syyksi, vaikka syyt ovat syvemmällä.

Suuri petomäärä on Kujalan mukaan poronhoitajille myös merkittävä työturvallisuusriski.
– Esimerkiksi viime kesänä karhujen kanssa kohtaamisia tapahtui todella paljon. Kun karhut seuraavat mönkijää ja tulevat katsomaan aidanpystytystä vasanmerkkuutöissä, on harkittava sitäkin, että alamme kantaa asetta mukana jatkuvasti.

Yleiset vaaratilanteet uhkana

Luken erikoistutkija Jouko Kumpula arvioi, että kun karhunmetsästystä on harjoitettu Pohjois-Euroopassa vuosituhansia, karhusta on tullut pitkällä aikavälillä ihmisarka. Haaskaruokinta voi kuitenkin muuttaa karhuyksilön käyttäytymistä jo lyhyellä aikavälillä.


Oivangin paliskunnan poroisäntä Juha Kujala on nähnyt nämä merkit Kuusamon alueella.
– Karhujen on nähty kaivelevan roskiksia piha-alueilla. Viime kesänä karhu pahoinpiteli auton Kuntivaaran alueella, jossa syksyllä kaadettiin 11 karhua.

Myös huolestuneet kansalaiset ovat ottaneet yhteyttä Kujalaan.
– Kauhunsekaisia tunteita olivat kuulemma kokeneet ne telttailijat, jotka olivat Karhunkierroksella yöpyessään heränneet karhun liikkumiseen telttansa ulkopuolella. Onneksi siinä tilanteessa ei tapahtunut sen kummempaa, mutta viimeistään nyt kaikkien pitäisi tajuta, että nämä ihmisiin tottuneet karhut voivat aiheuttaa henkilövahinkojakin.

Pentueet isontuneet

Oivangin paliskunnassa on arvioitu karhukannan kokoa.
– Keräsimme viime kesänä ja syksynä pentuehavaintoja. Luken laskentakaavan mukaan täällä liikkui silloin parisataa karhuyksilöä. Tähän tietoon perustuen haimme lisää karhunkaatolupia, mutta niitä ei saatu, koska ministeriö ei ehtinyt enää samana syksynä niitä käsittelemään.

Havaintojen mukaan Kuusamon karhukanta voi paksusti.
– Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että karhupentueeseen kuuluu kolmesta neljään pentua aikaisemman yhden tai kahden sijaan. Ruokinnan ollessa kunnossa karhu myös lisääntyy tehokkaasti, Kujala sanoo.

Pikaisia toimia ja vastuunkantoa kaivataan

Juha Kujala pitää siitä, että haaskaruokinnan kielteisistä vaikutuksista on alettu puhua viime vuosina yhä enemmän, mutta toteaa samalla toimenpiteiden tilanteen parantamiseksi olleen olemattomia.
– Esimerkiksi aiheeseen perehtyvät tutkimukset ovat tietysti tärkeitä, mutta niiden tulokset ovat selvillä vasta useiden vuosien kuluttua. Tässä tilanteessa tarvittaisiin ripeitä toimia. Haaskakuvaukset tulisi kieltää ainakin poronhoitoalueella, ellei jopa kokonaan. Myös kuvausyrittäjien toivoisin miettivän, voisivatko he tehdä jotakin tilanteen parantamiseksi.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto