Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

5.5.2020

JÄÄKIEKKOKAUKALOSTA NAHKURIKSI

Kolmannen polven nahkuri Mikko Uusitalo pingottamassa nahkaa.

Pelattuaan kymmenisen vuotta jääkiekkoa Suomessa ja Ruotsissa Mikko Uusitalo päätti jatkaa isoisänsä ja isänsä viitoittamalla tiellä. Isoisä Yrjö vaikutti Ulvilassa Friitalan nahkatehtaalla, jossa kohosi lähetistä tekniseksi johtajaksi. Myös isä Ilkka työskenteli pitkään Friitalassa, kunnes muutti perheineen Kokkolaan 90-luvun alussa.

--- Teksti: Ahlskog ja Pia Blomström. Kuvat Kasper Dalkarl ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2020.

Mikko on siis peräti kolmannen polven nahkuri. Intohimo nahan tekemiseen ja käsityöläisyys yhdistää sukua: myös äiti Marianne työskentelee poronnahkatuotteiden parissa.

Perinteikäs yritys juhlii satavuotista toimintaa

Ahlskogin nahkatehdas viettää tänä vuonna satavuotisjuhlavuottaan. Kruunupyyssä sijaitsevalla tehtaalla on erikoistuttu valmistamaan laadukasta poronnahkaa ja sitä toimitetaan ympäri maailmaa. Kaikki tärkeimmät eurooppalaiset muotitalot ovat kiinnostuneita tästä kauniista, eettisesti tuotetusta ja kestävästä nahasta.

Kolme sukupolvea nahkureita: Mikko, Yrjö ja Ilkka Uusitalo.
Ahlskogin nahkatehtaalta löytyy kokemusta poronnahan parkituksesta aina 1980-luvulta asti. Yritys on viralliselta nimeltään Arctic Origin Oy, mutta päivittäisessä toiminnassa käytetään edelleen perinteistä ja tunnettua nimeä Ahlskogin nahkatehdas/Ahlskog Tannery. Vähintään puolet vuodista tulee Suomen Lapista. Vuodesta ja hankinnoista riippuen loput tulevat Norjasta ja Ruotsista. Tehtaalla parkitaan sekä vasojen että aikuisten porojen vuotia.

Varastosta voi ostaa vaikka vain yhden nahan kerrallaan. Nahkatehtaalla valmistetaan nahkaa myös asiakkaiden omista vuodista niin sanottuna rahtityönä.

Yhteistyössä on voimaa

Toimitusjohtaja Mikko Uusitalo korostaa yhteistyön voimaa ja näkee nahkatehtaan yhtenä linkkinä ja osana tärkeää porotaloutta. Yhdessä poronhoitajien kanssa on mahdollista saavuttaa paras mahdollinen laatu tälle erityisen upealle nahkamateriaalille. Yksi esimerkki hyvästä ja toimivasta yhteistyöstä on Paliskuntain yhdistyksen kanssa alkava koulutusyhteistyö. Yhteistyössä yhdistyksen kanssa järjestetään Pohjanmaalla sarja nahkatuotteiden valmistukseen liittyviä koulutustilaisuuksia alkaen keväällä 2020.

Poronnahan parkitusprosessi

Parkitusprosessiin kuuluu noin 40 työvaihetta alkaen suolattuina tehtaalle tulevien vuotien karvanpoistosta. Työvaiheita ovat muun muassa parkitus, hionta, lajittelu, värjäys ja viimeistely.

Mestari työnsä ääressä. Ilkka Uusitalo viimeistelemässä kasviparkittua poronnahkaa.
Tehtaalla käytetään kolmea eri parkitusmenetelmää:
- Kromiparkituksen etuja ovat värjäytyvyys, lujuus ja lämmönkesto.
- Kasviparkitus on perinteisin menetelmä. Tuloksena on jäykempää, esim. laukkuihin ja kirjansidontaan, sopivaa nahkaa. Värivalikoima on suppeampi kuin kromiparkituissa nahoissa.
- Synteettinen (metallivapaa) parkitus on ekologisin vaihtoehto, mutta toistaiseksi vielä marginaalisessa asemassa tehtaan tuotannossa. Tällä menetelmällä saadaan aikaan kaikkein kirkkaimmat värisävyt.

Käytetyt värit ja kemikaalit

Poronnahka on hyvin värjäytyvää ja tarjolla on monia kymmeniä eri värisävyjä. Tehtaalla käytetyt väriaineet ovat samoja kuin tekstiiliteollisuudessa. Käytössä on ainoastaan eurooppalaisten toimittajien värejä ja kemikaaleja, jotka täyttävät todella tarkat EU-standardit.

Vesi on tärkein parkituksessa käytettävä kemikaali ja tehtaalla käytetään vettä säästeliäästi: vedenkulutus on ainoastaan 15–20 litraa/ vuota.

Tehtaalla on käytössä oma suljettu suodatinjärjestelmä, jossa kromipitoinen vesi kerätään talteen ja kromi saostetaan. Saostettu kromi säkitetään ja toimitetaan polttojätteeksi.

Poronappa Saanaa kauniissa väreissä
Nahan laatua tutkitaan jatkuvasti prosessin aikana ja paikalliset viranomaiset seuraavat tarkkaan tehtaan ympäristövaikutuksia. Nahkatehtaan väki uskoo siihen, että poronnahan kauniin luonnollisen pinnan pitää näkyä. Tehtaan valikoimissa on siksi ainoastaan aniliini- ja semianiliininahkaa, mikä tarkoittaa että nahkaa ei ole peitevärjätty, vaan napan pinta on käsitelty useilla ohuilla väri- ja viimeistelykerroksilla. Tällöin nahan luonnollinen pintarakenne eli martio näkyy mahdollisimman selkeänä.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto