Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

2.9.2022

PÄÄTTÄJÄN PAIKALLA - ARI-HEIKKI AIKIO

Juttusarjassa esitellään paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäseniä

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Marilene Aikio ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2022.

Ari-Heikki Aikio, 54 v.

  • Toiminut Utsjoen merkkipiiriin kuuluvan Paistunturin paliskunnan poroisäntänä vuodesta 2010 lähtien, viides kausi alkaa kesäkuussa 2022.
  • Neljäs perättäinen kausi Py:n hallituksessa.
  • Kotoisin Utsjoen kirkonkylästä, jossa asuu edelleen. Käynyt porotalouskoulun Kittilässä.
  • Ollut lapsesta saakka mukana porotöissä.

Ari-Heikki Aikiolla on takanaan monta perättäistä kautta Paliskuntain yhdistyksen hallituksessa. Tämä johtuu siitä, että Py:n hallituksessa Saamelaiskäräjiä edustava hallitusjäsen Asko Länsman on Utsjoen merkkipiirin toisen paliskunnan, Kaldoaivin, osakas.
– Minun mielestäni ei ole väliä, vaikka merkkipiirillä olisi samasta paliskunnasta kaksikin jäsentä, koska arkipäivä ja tavoitteet ovat molemmissa paliskunnissa samanlaisia. Haluamme keskittyä tuottavuuteen, mutta Py:n hallituksessa jäämme taka-alalle tuottovaatimustemme kanssa. Epäilen vahvasti, että tulemme olemaan siinä asiassa vähemmistössä jatkossakin.

Hän kokee, että hallituksessa esillä olevien asioiden tärkeysjärjestys on muuttunut viime vuosina.
– Muuhun maankäyttöön liittyvien lausuntojen antaminen on lisääntynyt siinä määrin, että varsinaiseen poronhoitoon liittyviä asioita käsitellään vähemmän kuin ennen.

Mutta on Aikio nähnyt vuosien saatossa tapahtuneen hyviäkin muutoksia.
– Nykyisin pääsemme katsomaan lausunnot ennen kuin ne lähtevät eteenpäin. Ennen ei ollut näin, vaan ne tulivat hallituksen jäsenten nähtäviksi 'tiedoksi saatettuna'.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama porolukutyöryhmä – johon kuuluu myös Py:n edustajia – valmistaa kymmenen vuoden välein esityksen poronhoitoalueen eloporomäärästä. Vuonna 2019 työryhmä esitti suurimmaksi sallituksi poroluvuksi 203 700 eloporoa alkavalle kymmenvuotiskaudelle, eli porolukuun ei tullut muutosta.
– Esitys ja siitä seurannut päätös ovat olleet tärkeimpiä tapahtumia näiden hallituskausien aikana. Oli hyvä, että poroluku säilyi ennallaan, toteaa Aikio, joka on itse tällä hetkellä alueellisena asiantuntijana tulevaisuustyöryhmässä.
– Alueelliset kuulemiset ovat tärkeitä, koska poronhoitoalue on laaja. Tosin työryhmässä voisi olla useampiakin paliskuntien edustajia kuin nykyiset neljä, hän sanoo ja toivoo, että alueiden ääntä kuultaisiin muissakin asioissa tarkemmin.
– Mielestäni valtioiden ja alueiden välisten asioiden neuvotteluissa pitäisi käyttää enemmän Py:n hallituksen jäseniä, koska he tuntevat oman alueensa tarpeet kaikista parhaiten.

Ylilukuinen poromäärä ei saisi olla investointituen saamisen este

– Yliluvun ei pitäisi vaikuttaa tukien saamiseen. Paliskunnalla ei ole mahdollista myydä rästiporoja. Ehkäpä poronhoitolakia pitäisi avata porojen vähentämisen kohdalta siten, että vastuu siirtyisi paliskunnalta niille osakkaille, jotka eivät noudata paliskunnan teurastamispäätöksiä, poroisäntä Ari-Heikki Aikio pohtii.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Poroista muualla

Lapland above ordinary.
Poroaiheisia artikkeleita


Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto