SAALISTAAKO MERIKOTKA PORONVASOJA?

Merikotkanpoikanen 'Mari' pesässään. Mari on vuonna 2017 Lapissa kuoriutunut merikotka, joka kantaa satelliittilähetintä. Kuva: Olli-Pekka Karlin.

Poronhoidon ominaispiirteisiin kuuluu, että porot laiduntavat vapaina luonnossa suurimman osan vuodesta.

--- Teksti: Camilla Ekblad  ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2021.

Samalla ne ovat luonnollisesti alttiita petoeläimille suuremmassa mittakaavassa kuin kotieläimet. Suurten maapetojen (karhun, suden, ahman ja ilveksen) sekä maakotkan aiheuttamista vahingoista maksetaan korvauksia, mutta uutena uhkana taivaalle on viimeisten vuosikymmenten aikana liidellyt merikotka. Merikotkakannan kasvaessa poronhoitajat ovat työssään nähneet miten myös merikotkat ovat oppineet saalistamaan poronvasoja, ja toivovat, että niiden aiheuttamista vahingoista maksettaisiin korvauksia. Mahdollisen korvausjärjestelmän laatimiseen vaaditaan kuitenkin tutkimustietoa. Asian selvittämiseksi ja tiedon kartuttamiseksi ympäristöministeriö käynnisti tutkimuksen, jonka toteuttaa Sääksisäätiö yhteistyössä Turun Yliopiston kanssa.

Koska merikotkan pesiltä löydetään vuosittain poronvasojen jäänteitä on kiistämätöntä, että merikotkat syövät poroja. Pesiltä kerättyjen saalistähteiden perusteella tiedetään myös melko hyvin, missä suhteessa pesivät merikotkat syövät poronvasaa muihin saaliisiin verrattuna. Epäselvää kuitenkin on, ovatko pesiltä löytyneet poronvasat kuolleet itsestään tai muusta syystä, vai ovatko ne merikotkien tappamia. Toinen suuri tiedonpuute liittyy nuorten, pesimättömien merikotkien ravinnonvalintaan. Koska tähteitä ei keräänny, niiden saalisvalintaa on vaikea tutkia. Uuden tutkimuksen keskeinen tavoite on selvittää nämä asiat.

Merikotka Lapissa

Merikotka mielletään nimensä mukaisesti saariston asukiksi, ja Suomen tiheimmät pesimäkannat löytyvätkin Ahvenanmaalta, Turun saaristosta ja Merenkurkusta. Merikotkia on kuitenkin pesinyt harvalukuisina Lapissa jo 1800-luvulla. 1900-luvun puolivälissä merikotka oli hävitä sukupuuttoon Suomesta vainon ja ympäristömyrkkyjen takia. Suojelutoimien ansiosta laji saatiin kuitenkin pelastettua ja vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa kanta todettiin elinvoimaiseksi.

Lokan ja Porttipahdan altaiden rakentaminen 1970-luvun taitteessa loi vesiympäristöön sopeutuneelle merikotkalle uuden otollisen pesimäympäristön. Ensimmäinen pesintä alueella todettiin vuonna 1976. Sen jälkeen pesivien parien määrä on noussut jyrkästi. Toinen pesimäkeskittymä löytyy Kuusamon seudulta. Vuonna 2020 poronhoitoalueella oli tiedossa 98 asuttua merikotkanreviiriä, jotka tuottivat yhteensä 75 poikasta. Merikotkat ovat hyvin paikkauskollisia ja asustavat pääsääntöisesti kerran valitsemallaan reviirillä loppuelämänsä. Niillä on kuitenkin usein reviirillään monta eri ns. vaihtopesää, joista ne valitsevat vuoden pesän.

Merikotkia Lokalla toukokuussa 2020. Kuva: Raimo Mattila.

Talvella, järvien ollessa jäässä, Lapissa ei juurikaan esiinny merikotkia. Pesivät parit palaavat reviireilleen keväällä ja pysyvät pesimäaikana pääsääntöisesti 10 (–15) kilometrin säteellä pesästään. Pesivien merikotkien lisäksi poronhoitoalueella liikkuu maalis-huhtikuun taitteesta nuoria, pesimättömiä merikotkia. Nuoret merikotkat liikkuvat reviirikotkista poiketen laajasti ensimmäisinä elinvuosinaan, jopa tuhansien kilometrien laajuisilla alueilla. Satelliittipaikantimilla varustettujen nuorten merikotkien liikkeitä seuraamalla on havaittu, että moni rannikolla kuoriutunut merikotkanuorukainenkin käy kesäaikaan Lapissa.

Kartassa näkyvät alueet, joilla suurin osa merikotkista pesii.

Lapissa kuoriutuneita poikasia on tähän mennessä ollut seurannassa vasta kaksi. Nämä ovat molemmat oleilleet kesänsä pohjoisessa, sujuvasti skandinavialaisina sekä Suomen, Norjan että Ruotsin puolella. Ruotsissa ei ole tehty satelliittitutkimusta, joten Ruotsissa kuoriutuneiden merikotkien liikkeistä emme tiedä mitään. Norjalaiset ovat asentaneet satelliittilähettimiä Smølan saarella Keski-Norjassa kuoriutuneille merikotkille. Nämä nuoret linnut ovat lennelleet pohjoisessa mutta pysyneet visusti Norjan puolella. Muualla Norjan rannikolla kuoriutuneista merikotkista satelliittitietoa ei kuitenkaan ole.

Nuorten ja pesivien merikotkien esiintyvyydessä Lapissa on suuria eroja. Tunturissa ei juurikaan ole pesiviä merikotkia, kun taas nuoriso satelliittipaikannusten perusteella säännöllisesti liikkuu alueella, vaikka käyvätkin ahkerasti myös tekojärvillä missä myös suurin osa pesivistä pareista majailee.

Merikotkien ruokavalio

Merikotkat syövät yksinomaan lihaa, mutta ovat sen puitteissa melko kaikkiruokaisia. Pääosa saaliista koostuu kaloista ja vesilinnuista. Lapissa ruokalistalta löytyvät myös kurjet ja metsäkanalinnut. Pääravintona alueella on kuitenkin hauki, josta noin puolet koko ruokavaliosta koostuu. Merikotkille kelpaavat myös nisäkkäät. Lapissa ne syövät poronvasojen lisäksi mm. jäniksiä ja piisameja. Vesistöjen ollessa jäässä nisäkkäiden merkitys ravinnossa kasvaa.

Tutkimus

Merikotkan merkitystä porotalousvahinkojen aiheuttajana tarkastellaan tässä tutkimuksessa useammalta kannalta.

Satelliittitutkimus

Satelliittipaikantimien avulla voidaan seurata lintujen liikkeitä reaaliajassa. Kymmenen poronhoitoalueella keväällä 2021 kuoriutuvaa merikotkanpoikasta tulee saamaan paikantimet, jotka ensi keväänä paljastavat meille missä nämä linnut liikkuvat ja kiinnostavatko niitä kenties porojen vasomispaikat. Paikannusten avulla voidaan myös yleisesti mallintaa nuorten merikotkien suosimia paikkoja ja elinympäristöjä.

Maastohavainnointi

Vaaratilanteiden näkeminen vaatii oikeassa paikassa olemista oikeaan aikaan. Tänä keväänä havainnoitsijoita lähtee tähystämään muutamiin tarkoin valittuihin paikkoihin vasomistarhoille ja tunturiin. Paikat on valittu yhteistyössä poronhoitajien kanssa.

Koparatutkimus

Saaliiksi joutuneiden poronvasojen elinkelpoisuuden päättelemiseksi merikotkan pesiltä kerätään kaikki löytyneet koparat, jotka lähetetään Ruokavirastoon tarkempaan syyniin. Keräämme myös tietoa siitä miltä pesiltä poronvasojen jäänteitä löytyy. Koparoita kerätään ja esiintyvyys todetaan vertailun vuoksi myös maakotkanpesiltä.

Auta tutkijoita osallistumalla tutkimukseen!

Ilmoita merikotkavahingosta, lähetä tapettu vasa tutkittavaksi tai kerro ongelmapaikka.

Suurimmalla todennäköisyydellä vaaratilanteita näkevät alueella säännöllisesti liikkuvat, kuten paikalliset poronhoitajat. Tutkimuksen ajaksi verkkoon on avattu raportointilomake, jolla voi kertoa havaitsemistaan uhkatilanteista. Toivomme, että mahdollisimman moni tapahtuma tulisi tietoomme. Kysely on avoinna elokuuhun 2022 asti, ja siihen voi vastata milloin vaan.

Jos näet merikotkan tappavan poronvasan ja ruho on tallella, sen voi ilmaiseksi lähettää Ruokavirastoon tutkittavaksi.

Onko tiedossasi paikka, jossa merikotkat ovat aiheuttaneet erityisen paljon vahinkoja poroille? Jatkamme havainnointia keväällä 2022 ja otamme mielellämme vastaan vinkkejä hyvistä paikoista, jonne kannattaa tulla havainnoimaan.

Tarkemmat ohjeet ja linkki kyselyyn löytyvät Paliskuntain yhdistyksen sivuilta: paliskunnat.fi/py/merikotka-porovahingot. Voit ilmoittaa vahingoista myös Paliskuntain yhdistyksen porotalousneuvojille. Lisätietoa projektista löytyy osoitteesta saaksisaatio.fi/poro.