Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

11.9.2020

SOKLIN LUPAVIIDAKOSSA TAISTELLAAN PORONHOIDON PUOLESTA

Valtasenvainion ketoa Kemin-Sompio

Soklin ahot on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi, jonka esiintymistä osa, kuten kuvan Valtasenvainiot, tuhoutuisi kaivoksen alle. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen luontotyyppi, jota näin laajassa mittakaavassa tavataan ainoastaan Soklissa.

Soklin kaivoshanke Kemin-Sompion paliskunnan alueella sai ympäristöluvasta päätöksen Vaasan hallinto-oikeudesta keväällä. Hankkeessa on vireillä myös muita menettelyitä ja kaivosyhtiö Yara Suomi tekee hankkeen teknis-taloudellisen selvityksen päivitystä. Kemin-Sompion paliskunta vastustaa hanketta ja vaatii lupien hylkäämistä. Soklin kiemuroissa alueen asianosaisilla on täysi työ pysyä perässä.

--- Teksti: Marja Anttonen. Kuva: Jenni Nousu --

Artikkeli on julkaistaan Poromies-lehdessä 3/2020.

Ympäristöluvasta valitukset korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI) myöntämästä Soklin ympäristöluvasta tuli päätös Vaasan hallinto-oikeudesta toukokuussa. Päätöksessä osa valituksista hylättiin, mutta merkittävää oli, että myös osia ympäristöluvasta kumottiin ja päästörajoja fosforikuormituksen ja kiintoaineen osalta tiukennettiin. Kaivoksen louhinnan ja kannattavuuden kannalta merkittävä Pierkulin alue rajattiin päätöksellä ulos kaivostoiminnan piiristä, sillä siellä sijaitsee Soklin ahojen äärimmäisen uhanalaisen luontotyypin merkittäviä esiintymiä. Niistä yhtiö ei myöskään ollut tehnyt tarpeellisia selvityksiä, vaikka niitä oli pyydetty. Hallinto-oikeus katsoi Pierkulin alueen ympäristönsuojelulain tarkoittamaksi erityiseksi luonnonolosuhteeksi, jota ei lain mukaan saa hankkeen toiminnalla huonontaa. Oikeus kumosi myös Sokliojan ja Yli-Nuorttin uomien siirtoa koskevat luvat alueen uhanalaisen järvitaimenen elinolojen huonontumisen vuoksi, ja palautti asiat AVI:lle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä uusia lupamääräyksiä annettiin myös liikennettä koskien. Toimijan tulee selvittää kaivostoiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen tienvarsikiinteistöille aiheuttamat melu-, tärinä- ja pölyhaitat ja mahdollisuudet vähentää liikennöinnistä aiheutuvia haittoja. AVI:n tulee selvityksen pohjalta antaa lupamääräykset liikenteen haittojen vähentämiseksi ennen toiminnan aloittamista.

Lettorikko on rauhoitettu ja kuuluu EU:n luontodirektiivin mukaan Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Lettorikkoa kasvaa laaja esiintymä Sokliaavalla, jonka etäisyys lähimmästä louhoksesta on vain 400 metriä. Esiintymä peittyisi pölyyn ja pohjaveden alentaminen kuivattaa alueen kasville elinkelvottomaksi. 

Vaasan hallinto-oikeus myönsi, että kaivoshanke aiheuttaa haittaa poronhoidolle laidunalueiden menetyksenä ja pirstoutumisena sekä porojen kulkemisen ja kuljettamisen vaikeutumisena. Oikeuden mukaan ympäristönsuojelulain mukaisessa lupa-asiassa ei kuitenkaan voitu ratkaista alueiden käyttöön liittyviä kysymyksiä, vaan ne kuuluvat kaivoslain ja maankäyttö- ja rakennuslain soveltamisalaan. Hallinto-oikeus arvioi kaivostoiminnasta aiheutuvat melu- ja pölypäästöjen haitalliset vaikutukset poronhoitoon sellaisiksi, etteivät ne aiheuta PHL 2.2 §:n huomattavan haitan kynnyksen ylittymistä, eikä lupaa siksi kumottu. Lupapäätöksessä annettiin myös määräyksiä näiden haittojen vähentämiseksi. Ympäristölupaa koskevissa valituksissa on katsottu, että kaivoksen vaikutusten arvioinnit ovat puutteellisia.
– Soklin kokonaisvaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon kaivostoiminta, ympäristölupavaiheessa paljastuneet rautatieltä maantielle siirretyt rikastekuljetukset ja vuosittain 200 000 kuutiota puuhaketta polttava lämpölaitos sekä muut hankkeen kerrannaisvaikutukset, on täysin tekemättä, katsoo Kemin-Sompion poroisäntä Mika Kavakka.

Yara on kertonut hankkivansa poltettavan hakkeen 100 kilometrin säteeltä kaivosalueesta, eli käytännössä Kemin-Sompion paliskunnan alueelta. Tämä aiheuttaa väistämättä ajan myötä paliskunnalle elintärkeiden talvilaitumien joutumisen polttokattilaan. Muutenkin hakkeenpolttamisen ja muun teollisuustoiminnan aiheuttamat päästöt tuhoaisivat poroille korvaamattoman lupon laajoilta alueilta. Myös liikenteestä aiheutuvien haittojen selvitykset tulee tehdä laajemmin kuin vain tienvarsikiinteistöille. Paliskunta katsoo, että hanke vaatii uuden ympäristövaikutusten arvioinnin.

Hallinto-oikeuden päätöksestä valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen ainakin Kemin-Sompion paliskunta sekä alueen poronhoitajia useammassa valituksessa. Tiettävästi myös kaivosyhtiö itse on valittanut päätöksestä.
– Kemin-Sompion paliskunta vastustaa Soklin kaivoshanketta ja vaatii hankkeelle myönnettyjen lupien kumoamista, sillä hanke aiheuttaisi paliskunnalle mm. poronhoitolaissa kiellettyä huomattavaa haittaa. Hankkeella ei ole myöskään sitä tärkeintä lupaa, eli sosiaalista toimilupaa, paikallisten ihmisten hyväksyntää, katsoo Kavakka.
– Kunnille annetut katteettomat lupaukset työpaikoista ja verotuloista on jo toimivissa kaivoksissa nähty: tuskin ne missään ovat toteutuneet kuten on luvattu. Paikallisia asukkaita ja elinkeinoja vain roikotetaan löyhässä hirressä vuosikymmeniä, kaikki investoinnit ja kehittäminen on jäissä.

Asutusta jo 10 000 vuotta sitten

Museovirasto teki Soklissa kesällä 2019 arkeologisia kaivauksia. Alueen asuinpaikkojen ikää on ajoitettu jo aiemmin. Tulosten perusteella alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, noin 10 000 vuotta sitten, heti jääkauden väistymisen jälkeen. Kyseessä on siten Suomen vanhimpien joukkoon kuuluva asuinpaikka. Soklin alueen asuinpaikoilta on löytynyt luunpalasia, kvartsi-iskoksia ja keraamisia astianpaloja sekä peuranpyyntikuoppia. 

Paliskuntaa eivät löydöt yllätä, alue on rehevää ja sijaitsee vedenjakajalla, vesireittien risteyksessä. Siellä on siis liikuttu peurojen ja sittemmin porojen perässä niin kauan kuin ne ovat alueella liikkuneet.
– Täällä asuvat ihmiset ovat historiallisten Sompion ja Keminkylän lapinkylien asukkaiden jälkeläisiä. Soklin alueella ovat liikkuneet meidän esi-isämme, jotka ovat eläneet peuranpyynnillä, muulla metsästyksellä sekä kalastuksella ja marjastuksella. Edelleen samantyyppiset elinkeinot muodostavat meille alueella asuville elämisen perustan ja elinkeinon, kommentoi Kavakka.

Arveluttavat koekaivuumontut

Paliskunta tiedusteli kaivoksia valvovalta viranomaiselta, Lapin ELY-keskukselta, syksyllä 2019, millä luvalla kaivosyhtiö tekee koelouhintaa kaivosalueella. Kaivoksella kun ei ole lainvoimaista ympäristölupaa, sillä sen käsittely oikeusasteissa on kesken, eikä toiminnan aloittamislupaa ole myönnetty. ELY:n selvitettyä asiaa kaivosyhtiöltä, kävi ilmi, että alueelta on louhittu kolmelta alueelta 126 tonnia malmia, joka on viety koerikastettavaksi Outokumpuun. ELY-keskus katsoi, että tämä olisi vaatinut koelouhintailmoituksen tekemisen heille. 

ELY-keskus teki kesäkuussa valvontakäynnin hankealueelle. Siinä selvisi viranomaiselle paikallisten yleisessä tiedossa oleva asia: kaivausmonttuja on kaivosalueella paljon kaivosyhtiön kertomaa enemmän. ELY-keskus vaatii nyt asiasta lisäselvityksiä kaivosyhtiöltä.

YLE:n valvontakäynnistä julkaiseman jutun mukaan Lapin ELY-keskus antoi kaivosyhtiölle huomautuksen kaivauksista ja velvoitti sitä estämään malmikasojen valumavesien pääsyn vesistöön. ELY selvittää edelleen, olisiko kaivosyhtiö Yaran pitänyt anoa Soklin nyt huomautukseen johtaneille koekaivannoille koetoimintalupa

Kavakka harmittelee, että paikallisten ihmisten pitää vahtia kaivosyhtiön tekemisiä.
– Kaivosyhtiö toimii vastoin säännöksiä jo tässä vaiheessa, ja erikseen täytyy huomauttaa valumavesien suojauksista, ei tämä hyvältä näytä.

Kaivosalueella on vuosikymmenien malminetsinnän seurauksena myös vaarallisia kaivantoja ja korkeita metallisia kairausputkia, joihin helposti rikkoo mönkijän tai kelkan.

Kaivospiiritoimitus meneillään, tiesuunnittelu alkaa

Soklin kaivospiiritoimitus on meneillään maanmittauslaitoksen toimesta. Kaivospiiritoimituksessa merkitään kaivoksen käytössä olevan alueen rajat Tukesin kaivospiiripäätöksen mukaisesti ja määritellään kaivoslain mukaan kaivostoiminnasta aiheutuvien haittojen korvaukset. Vaikutusalueen paliskunnat, Kemin-Sompion lisäksi myös Oraniemi, tekivät alkuvuodesta korvausvaatimukset maanmittauslaitokselle. Kaikkien vaikutusten rahallinen arviointi tässä vaiheessa menettelyitä on kuitenkin erittäin vaikeaa, sillä kokonaisvaikutukset määräytyvät osaltaan sen mukaan, millaisen ympäristöluvan kaivos lopulta korkeimmasta hallinto-oikeudesta saa. Kemin-Sompion paliskunta onkin vaatinut toimituksen keskeyttämistä, kunnes kaivoksen muu luvitus on katsottu loppuun. Toistaiseksi tähän ei ole suostuttu, eikä myöskään korvausvaatimuksiin ole saatu vastauksia.

– Sanomattakin on selvää, että paliskunnan kokemat haitat ja menetykset kaivoksesta olisivat todella mittavat ja miten esimerkiksi elinkeinon, kulttuurin ja tulevien sukupolvien kokemat menetykset korvattaisiin, pohtii Kavakka.

Elokuun alussa Lapin ELY-keskus kuulutti tiesuunnitelman aloittamisen maantielle välille Martinkylä-Sokli. Siitä ei vielä tiedetä enempää. Asianosaisilla on kuitenkin oikeus osallistua tiesuunnitteluun ja lausua mielipiteensä suunnitelmasta ennen sen valmistumista. Valmis suunnitelma asetetaan myös yleisesti nähtäville, jolloin asianosaiset voivat tehdä kirjallisen muistutuksen. Pari vuotta sitten Lapin ELY-keskus teki YVA-tarveharkintapäätöksen, jonka mukaan Soklin maantiekuljetuksille ei tarvittaisi erillistä ympäristövaikutusten arviointia (YVA), vaikka mahdollisen hankkeen suunnitelmat muuttuivat oleellisesti alkuperäisestä: rikasteet aiotaan kuljettaa rautatien sijaan maantietä pitkin. Tämä tarkoittaisi noin 300 rekkaa vuorokaudessa, eli rekka noin viiden minuutin välein halki erämaan, ympäri vuoden ja vuorokauden. YVA:a olivat vaatineet muun muassa alueen kunnat ja Paliskuntain yhdistys. Paliskunnalla on tavoitteet tien turvallisuudelle ja liikenteen haittojen vähentämiselle.
 – Tieliikenne olisi suuri turvallisuusriski niin poroille kuin ihmisillekin. Tie myös käytännössä jakaa paliskunnan kahtia. Selvää on, että jos kaivos tulee, niin tie tulee suunnitella sellaiseksi, että siinä on riittävä määrä ylikulkupaikkoja poroille ja poronhoitajille, ja että tie tulee aidata koko matkalta molemmin puolin, linjaa Kavakka.

Kaivoslain uudistaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö on parhaillaan uudistamassa kaivoslakia. Hallituksen esityksen pitäisi valmistua vielä tulevan syksyn aikana. Kemin-Sompion paliskunnan kokemuksesta kaivoslaki kaipaa muutosta.
– Kaivosten perustamisen prosessit on pilkottu niin moniin osiin, että käytännössä kokonaisvaikutusten arviointi on täysin retuperällä. Paikallisilla ihmisillä, jotka hankkeesta kärsivät, tulisi olla veto-oikeus tällaisiin hankkeisiin, jotka vaikuttavat laajasti alueen elämään ja elinkeinoihin. Paikallisia roikotetaan näissä hankkeissa löyhässä hirressä vuosikymmeniä, se pitäisi saada katkaistua. Poronhoidon asemaa tulisi vahvistaa laissa niin, että elinkeinolla olisi päätöksenteossa nykyistä enemmän painoarvoa, toteaa poroisäntä Mika Kavakka.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Ajankohtaista muualla

Lapland above ordinary
Juttuja poro-hakusanalla
Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi
Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä

Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaarinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto