Poromies-lehden ajankohtaisia julkaisuja

5.4.2024

ELÄINTEN HYVINVOINTILAKI JA POROT

Vuoden 2024 alussa astuu voimaan Eläinten hyvinvointilaki (693/2023). Se tarkoittaa muutoksia myös poronhoidon käytäntöihin.

--- Teksti: Anne Ollila. Kuva: Helena Rännäli ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2023.

Tarpeettoman kivun aiheuttaminen eläimille on aina lähtökohtaisesti kielletty. Tämä tarkoittaa porojen osalta muun muassa sitä, että teurasvasojen korvia ei saa enää erotusvaiheessa loveta ja porojen kuohinta edellyttää aina kipulääkitystä. Myös muutoin poroja on käsiteltävä turhaa kipua aiheuttamatta. Lisäksi ihmisen hoitoonsa ottamilla poroilla on oltava pysyvässä pitopaikassaan jatkuva mahdollisuus janontunteen tyydyttämiseen. Tämä tarkoittaa puhtaan veden tai polkeentumattoman lumen jatkuvaa saatavilla oloa.

Porojen kuohinta

Porot tulee kuohinnan yhteydessä kipulääkitä. Lääkinnän voi tehdä suun kautta annettavalla lääkkeellä, johon saa reseptin eläinlääkäriltä. Kipulääkinnän voi siis tehdä itse. Poroja ei pidä kuohita rykimäaikana, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Kuohinnan saa tehdä ainoastaan kuohintapihdeillä. Kuohitsijan pitää osata tehtävänsä. Kaikki muut kuohintamenetelmät ovat laittomia. Esimerkiksi kumilenkein tehdyn kuohinnan tunnistaa poron loppuelämän ajan sen kuolioituneista kiveksistä.

Teurasvasojen merkintä

Teuraspiltta riittää merkintäkeinoksi. Tarvittaessa voi käyttää kivuttomia ja kuljetuksessa turvallisia lisämerkkejä. Maaleja käytettäessä niiden tulee olla eläimille hyväksyttyjä.

Tarhaus

Eläinten hyvinvointilain tavoitteena on ottaa entistä paremmin huomioon eläimen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja hyvä kohtelu. Eläinten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi eläimen mahdollisuus toteuttaa sille lajityypillistä käyttäytymistä. Niinpä lakiin on sisällytetty vaatimus siitä, että ihmisen hoidossa olevan eläimen tulee voida toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan.

Etenkin pienehköjen poromäärien talvitarhaus on vakiintunutta käytäntöä koko poronhoitoalueella. Myös kokonaisten porokarjojen talvitarhausta tehdään varsin yleisesti. Olipa sitten kyseessä pieni tai suuri määrä tarhattavia poroja, pätevät tarhaukseen samat hyvinvointivaatimukset.

"Tarpeettoman kivun aiheuttaminen eläimille
on aina lähtökohtaisesti kielletty"

Poro on puolivilli laumaeläin, joka tarvitsee aina riittävästi lajitovereita seurakseen, suhteellisen laajoja alueita lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamiseen sekä monipuolista ravintoa voidakseen hyvin. Luonnossa poro kohtaa monenlaisia vaaroja ja koettelemuksia, mutta ihmisen hoidossa vastuu porojen hyvinvoinnista ja lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksien tarjoamisesta tiivistyy ihmisen sanelemiin elämisen puitteisiin.

Eläinten hyvinvointilain 21 §:n mukaan hoidossa olevien eläinten tulee saada sopivassa määrin hyvälaatuista, eläimen fysiologiset tarpeet ja olennaiset käyttäytymistarpeet täyttävää ravintoa ja vettä tai muuta juotavaa. Porotarhassa on oltava jatkuvasti saatavilla rajoituksetta puhdasta vettä tai puhdasta polkeentumatonta lunta. Voimakas ruokinta lisää poron nesteen tarvetta jopa nelinkertaiseksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli porotarhaan ei ole mahdollista järjestää sääolosuhteiden vuoksi saataville puhdasta sulaa juomavettä, on porotarhassa oltava aina esimerkiksi runsaasti sellaista aluetta, jossa lumi ei ole polkeentunut ja sotkeentunut porojen tallaamana. Sileäksi tantereeksi tallaantunut luminenkaan aitaus ei riitä täyttämään lain edellyttämää puhtaan lumen rajoittamatonta saatavuutta. Myöskään esimerkiksi kerran päivässä tarjottava juomavesi ei täytä jatkuvan veden tai lumensaannin vaatimusta yksinään, mutta on hyvä lisä rajoittamattoman puhtaan lumen rinnalle. Eläinten hyvinvointilain 20 §:n mukaan eläimillä, myös poroilla, tulee olla tarhassa mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Porojen osalta tämä tarkoittaa, että tarhan on oltava kooltaan riittävän suuri ja sen on tarjottava rauhallisia lepoalueita ja suojaa säältä esimerkiksi metsän muodossa.

Porojen tulee voida kaivaa myös tarhaolosuhteissa. Kaivaminen on keskeinen osa poron lajityypillistä käyttäytymistä ja sen estyminen on vääjäämättä hyvinvointiongelma. Lisäksi poro on laumaeläin, jolla on oltava riittävästi lajitovereita seuranaan.

Eläinten hyvinvointilain 35 §:n mukaan eläinten pitopaikassa ei saa esiintyä jatkuvaa eläintä häiritsevää tai sille haittaa aiheuttavaa melua. Tämä on hyvä huomioida porotarhan paikkaa pohdittaessa. Jatkuva häiriö aiheuttaa poroille pitkäkestoista stressiä, joka on merkittävä hyvinvointiongelma.

Porotarhoissa pitää olla eläinten käsittelyn mahdollistavat tilat ja välineet sekä tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoon ja eristämiseen. Esimerkiksi erotusaitaa mukaileva tarharakenne mahdollistaa eläinten asianmukaisen käsittelyn ja hoidon. Sairaiden porojen eristäminen terveistä vaatii oman tilansa.

Kytkettynä pitäminen

Eläinten hyvinvointilain 37 §:n mukaan eläintä ei saa pitää jatkuvasti paikalleen kytkettynä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi porojen hihnavasotus on kielletty. Myöskään matkailu- tai kilpaporoja ei saa pitää jatkuvasti kytkettynä pysyvässä pitopaikassaan, vaan niillä on oltava mahdollisuus liikkua. Pysyvä pitopaikka on paikka, jossa eläin viettää pääosan vuorokaudestaan. Tällaisia ovat esimerkiksi matkailu- ja kilpaporojen tarhat. Sen sijaan kytkettynä pitäminen on sallittua tilapäisillä matkoilla kilpailupaikoille tai asiakastyöhön tarhan ulkopuolelle. Porotarhat ovat pysyviä pitopaikkoja, vaikka tarhaus ei ole ympärivuotista.

Teurastus ja valvonta

Eläinten hyvinvointilain 65 §:n mukaan eläin on asianmukaisesti tainnutettava tai lopetettava siihen soveltuvalla menetelmällä ennen verenlaskun aloittamista, eikä eläimelle saa suorittaa muita teurastukseen liittyviä toimenpiteitä ennen kuin se on kuollut. Poikkeuksena, ainoastaan teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa, on sallittu sellainen uskonnollinen teurastustapa, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa.

Elintarvikelaissa tarkoitetuissa poroteurastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa laitoksissa eläinten hyvinvoinnin valvontaan liittyvistä tehtävistä huolehtii koko maan alueella Lapin aluehallintovirasto (Eläinten hyvinvointilaki 72 §). Valvontaviranomainen voi käyttää tallentavaa kameravalvontaa tiloissa, joissa eläimiä puretaan kuormasta, pidetään, käsitellään, siirretään, tainnutetaan tai jossa verenlasku tapahtuu.

Ilmoitusvelvollisuus

EHL 88 §:ssä luetellaan tahot, jotka on roolinsa vuoksi lain nojalla velvoitettuja tekemään ilmoitus havaitsemastaan eläinten hyvinvointilain vastaisesta eläintenpidosta. Poronhoidon osalta ilmoitusvelvollisia ovat paliskuntien vastuuhenkilöiden lisäksi kaikki sijaisapuna poronhoitotöitä tekevät.

0 comments:

Lähetä kommentti

Suositut julkaisut

Poroista muualla

Lapland above ordinary.
Poroaiheisia artikkeleita


Poro-aiheisia blogipostauksia
Poropostauksia Blogit.fi


Blogi: Mikko Jokinen
Lapissa tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä


Blogi: Deliporo.fi
Deliporon blogipostit


Blogi: Kujalan porotila
Son moro sano poro


Paloma-projektin blogit - Kuusamo
Paloma-projekti


Tapio Nykänen - Antroblogi 2016.
Poro syntipukkina


Suurpetojen vaikutus poronhoitoon. I. Kojola, S. Heikkinen & S. Kaartinen. Luonnonvarakeskus 2018. PDF-tutkimusjulkaisu 57/2018

Blogi-arkisto