PORONHOIDON TOIMINTAEDELLYTYKSET ON SÄILYTETTÄVÄ

Korkein hallinto-oikeus antoi tammikuussa kaksi ennakkopäätöstä liittyen Kuusamon Maaningan tuulivoimahankkeeseen. Hankkeen toteuttamista on aiemmin puitu Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa.

--- Teksti: Sanna Hast. Kuva: Vilma Sanksenaho ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2022.

Hanke sijoittuu kokonaisuudessaan Tolvan paliskunnan keskeiselle vasoma-alueelle. Valituksen alla olivat osayleiskaava, joka olisi mahdollistanut 54 tuulivoimalan rakentamisen, sekä vaihemaakuntakaava, jossa kyseinen alue on määritelty tuulivoimaloiden rakentamisen alueeksi. Tolvan paliskunta vastustaa hanketta, koska se sijoittuu paliskunnan ainoille jäljellä oleville rauhallisille vasonta- ja laidunalueille. Toteutuessaan hanke tulisi tuhoamaan koko paliskunnan poronhoidon kestävää järjestämistä.

Yleiskaavaa koskevassa KHO-päätöksessä todetaan, että kaavan perusteena olevat selvitykset, eritoten ympäristövaikutusten arviointi (YVA), osoittavat kaavan merkittävän kielteiset vaikutukset Tolvan paliskunnan poronhoidolle. Näille ei kaavassa esitetty lievennyskeinoja. Kaava ei siten turvaa poronhoidon toimintaedellytysten turvaamisen lakisääteisiä velvollisuuksia. Kaava kumottiin lainvastaisena ensin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa, mikä nyt KHO:ssa vahvistettiin. KHO-päätös yleiskaavaa koskien on tulevaa oikeuskäytäntöä linjaava vuosikirjapäätös.

Kaava oli lainvastainen

Tolvan asiaa ajanut varatuomari Joni Ylänkö arvioi päätöksen menneen odotetusti.
– Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat alemmille kaavoille tiettyjä vaatimuksia: muun muassa sen, että poronhoidon elinkeinoasema on turvattava. Yleiskaavan tehtävä on osoittaa minne ja millä edellytyksillä tuulivoima konkreettisesti rakennetaan ja miten samalla poronhoidon edellytykset alueella tuulivoimasta huolimatta turvataan. Sitä ei ollut tässä tapauksessa selvitetty riittävällä tavalla, tämä teki osayleiskaavasta lainvastaisen.

Tuulivoima-alueet ja meneillään olevat hankkeet poronhoitoalueella.

KHO:n ennakkopäätös on merkittävä, sillä se osoittaa, että vaatimukset poronhoidon toimintaedellytysten säilyttämisestä koskevat koko poronhoitoaluetta. Ylängön mukaan tässä tapauksessa merkittävää on myös se, että 'KHO tunnusti vasoma-alueen merkityksen poronhoidolle. Kyseessä on pinta-alallisesti pieni paliskunta, jonka käytännössä ainoalle vasoma-alueelle oltiin rakentamassa voimaloita. Oli selvää, että sinne rakentaminen olisi alueen poronhoidolle kuolinisku.'

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaavoja ja maankäyttöhankkeita suunniteltaessa vaikutukset kyseisen paliskunnan poronhoitoon on aidosti selvitettävä ja kohtuuttomat haitalliset vaikutukset on kyettävä lieventämään tai korvaamaan. Alueiden yksityiskohtaisempaa käyttöä ohjaavien kaavojen on perustuttava todellisiin ja riittäviin poronhoitoa koskeviin selvityksiin.

Vaihemaakuntakaavaa koskeva KHO -päätös puolestaan osoittaa, että tuulivoimaa on poronhoitoalueelle edelleen mahdollista rakentaa. Ehkä myös Tolvan paliskunnan alueelle, mutta ei kumotun yleiskaavan esittämällä tavalla. Maakuntakaavoissa seudullisesti merkittävien tuulivoimala-alueiden osoittamisen tarkoitus on mahdollistaa tuulivoiman rakentamista, mutta samalla on kyettävä turvaamaan poronhoidon harjoittamisen edellytykset. Tuulivoimaa poronhoitoalueelle suunniteltaessa on siis mitä konkreettisimmin kyse poronhoidon ja toisaalta energiantuotannon yhteensovittamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa tuulivoimasta poronhoidolle koituvien vaikutusten selvittämistä aidosti ja aina hanke- ja paliskuntakohtaisesti.

KHO-päätökset lähettävät vahvan viestin alueiden käytön suunnittelijoille ja hanketoimijoille: poronhoitoa ei voi suunnitelmia laatiessa sivuuttaa.

Samaan aikaan Norjassa

Kuusamossa on haikailtu Maaningan hankkeen perään, sillä sen mukana luvatut kiinteistöverotulot jäivät toistaiseksi saamatta. Ehkä hanketta suunnittelevaa yhtiötä tai kuusamolaisia maanomistajia harmittaisi kuitenkin vielä enemmän, jos voimalat todettaisiin laittomiksi vasta sen jälkeen, kun ne ovat jo toiminnassa. Norjassa korkein oikeus nimittäin katsoi viime lokakuussa, että kaksi suurta maatuulivoimapuistoa Fosenin niemimaalla haittaavat poronhoitoa. Korkein oikeus linjasi voimala-alueiden rakentamisen ja käytön jatkamisen laittomaksi. Toistaiseksi ei vielä tiedetä, miten Norjan öljy- ja energiaministeriössä asian kanssa edetään, mutta yhtä kaikki: 151 tuulivoimalaa töröttää laittomasti porolaitumilla. (HS 11.10.21; Arctic today 2.11.21.)

Poronhoito on vuosisatoja vanha elinkeino pohjoisessa ja se on historiallisesti aina saanut väistyä muiden maankäyttäjien levittäytymisen tieltä. Poronhoito kamppailee kapenevasta elintilasta, ilmastonmuutoksen myötä epävakaisemmiksi muuttuvissa luonnonolosuhteissa – tämän lisäksi sen näkökulma ilmastopoliittisissa tavoitteissa sekä luonnonvarahankkeita edistettäessä pyritään sivuuttamaan. Väistyminen näyttää tulleen tiensä päähän, kun poronhoitajat ympäri Pohjoismaita käyvät oikeustaistoihin tuulimyllyjä vastaan.

KHO-päätökset:

Maaningan tuulivoimaosayleiskaavaa koskeva päätös (KHO:2022:12)
Vaihemaakuntakaavaa koskeva päätös (KHO:2022:11)

Lehtiviitteet:

’Kaksi tuulipuistoa haittaa saamelaisten poronhoitoa, Norjan korkein oikeus linjasi’, Helsingin sanomat HS 11.10.2021
‘The future is unclear for Norway wind turbines ruled a threat to Sámi reindeer herder’s rights’, Arctic today, Reuters 2.11.2021