PÄÄTTÄJÄN PAIKALLA - SEPPO KYYHKYNEN
Juttusarjassa esitellään paliskuntain yhdistyksen hallituksen jäseniä
Seppo Kyyhkynen, 59 v.
- Toiminut Sallan merkkipiiriin kuuluvan Hirvasniemen paliskunnan poroisäntänä vuodesta 2019 lähtien
- Ensimmäistä kertaa Py:n hallituksessa
- Kotoisin Kemijärven Soppelan kylästä, asuu nykyisin Kostamossa
- Ollut jo lapsena mukana porotöissä
--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Sannamari Kyyhkynen ---
Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2022.
Soppelan kylästä se alkoi.
– Äidillä ja hänen suvussaan lähes kaikilla oli poroja. Ensimmäiset porokyydit 4–5-vuotiaana ovat jääneet mieleen, niistä se into poronhoitoon syntyi. Silloin vielä liikuttiin ihan yleisesti poroilla paikasta toiseen, Kyyhkynen muistelee.
Poronhoito on ollut osana Seppo Kyyhkysen elämää taaperosta lähtien. 35-vuotiaana sai metsuriuus väistyä pääammattina, kun kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.
– Jotta tällä ammatilla voi elättää itsensä, poroja täytyy olla tietty määrä. Lapsuuden into ei ole hävinnyt minnekään ja sitä kyllä tarvitaan nykyäänkin, koska tämä on kovaa työtä.
Kostamon kylässä asuva Kyyhkynen siirsi porokarjansa paliskunnan eteläosiin noin 15 vuotta sitten, jonka jälkeen päivittäisen työmatkan pituudeksi on muodostunut 45 kilometriä yhteen suuntaan.
– Kuljen työmaalle joka päivä lokakuusta vappuun asti. Paliskunnan eteläpuoli on mielestäni hyvä paikka poroille, koska siellä on vain vähän asutusta.
Hallituksessa näkökulma laajenee
Paliskuntain yhdistyksen toimintaa hallitsi viime vuonna porotuholakiin syventyminen.
– Vaikka korvaukset eivät kattaneet kuin osan tuhoista, niin hyvä että saatiin edes jotakin. Tiedän kyllä myös, että pettyneitäkin on paljon, hän toteaa.
Tiedot pettymyksistä, onnistumisista ja muista ajankohtaisista poronhoitoon liittyvistä asioista tulevat esille Py:n hallituksen kokouksissa.
– Hallituksessa käsitellään koko poronhoitoalueen asioita, mikä on erittäin kiinnostavaa. Poronhoitoalueen eteläosissa toimitaan monessa asiassa hieman eri tavoin kuin pohjoispuolella, mutta loppujen lopuksihan paimennettava eläin on kummallakin alueella sama.
Porotuholakia sovellettiin vuodenvaihteessa ensimmäistä kertaa. Ilmaston muuttumisesta johtuen katastrofaalisia poronhoitovuosia on suurella todennäköisyydellä odotettavissa tulevaisuudessakin. Seppo Kyyhkynen on huomannut yllättävien sääilmiöiden lisääntyneen vuosi vuodelta.
– Äkkinäisiä säänmuutoksia tapahtuu niin kesällä kuin talvella. Tuuli voi yllättää hetkessä ja sateita tulee eri tavoin kuin parikymmentä vuotta sitten. Lähijärvi jäätyi ennen joka vuosi ennen lumentuloa, jolloin päästiin luistelemaan mustalle, sileälle jäälle. Sellaista ei ole nähty 30 vuoteen. Nyt maa ei välttämättä jäädy syksyllä, jolloin lumi sataa sulaan maahan. Maan homehtuessa poro lähtee kulkemaan, se ei ala homemaata kaivamaan. Talvi on myös lyhentynyt entisistä ajoista, suunta on huono.
Ilmastonmuutosta ei hetkessä pysäytetä Paliskunnan yhdistyksen päätöksillä, mutta moniin ilmiöihin voidaan yrittää vaikuttaa varsin nopeastikin. Sellaisia ovat muun muassa peto- ja maankäyttöasiat.
– Kun meidän paliskuntaan alettiin suunnitella tuulivoimapuistoa, eteen tuli paljon uusia asioita, jotka eivät liity suoraan varsinaiseen poronhoitoon. Paliskunnilla ei ole yhtenäistä linjaa esimerkiksi korvauksista. Palkinen on paljolti yksin kunkin tuulivoimahankkeen edessä. Tällaisiin tilanteisiin valmentautumista olisi hyvä lisätä.
Kuinka jaksaa poromies?
Jotta poronhoitoa olisi tulevaisuudessakin, nuoria, alalle tulevia poronhoitajia tulisi Seppo Kyyhkysen mielestä tukea.– Alkuvaiheessa, kun joudutaan ostamaan porokarjoja ja erilaisia vehkeitä, voi jaksaminen alkaa hiipua. Velat ovat kovat samaan aikaan kun perustetaan perhe ja yritetään rakentaa tulevaisuutta. Yleensä poromieheltä tiedustellaan, että miten ne porot jaksavat, kun voisi kysyä samalla, kuinka poromies jaksaa.
0 comments:
Lähetä kommentti