PÄÄTTÄJÄN PAIKALLA - HANNU RANTA

Lapista halutaan tehdä ennen pitkää yleinen 'puuhamaa'. Paikka, jossa kansanjoukot voivat temmeltää haluamallaan tavalla paikalliset ihmiset ylikävellen.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Aarre Jortikka ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2021.

Hannu Ranta, 58 v.

• Toiminut Enontekiön merkkipiiriin kuuluvan Näkkälän paliskunnan poroisäntänä vuodesta 2011 lähtien, ollut vuodesta 2012 lähtien Py:n hallituksessa lukuun ottamatta yhtä kautta.
• Kotoisin Enontekiön Palojärven kylästä. Asuu nykyisin Narttelissa. Toinen koti on Helsingissä.
• Ollut lapsesta saakka mukana porotöissä. Työskenteli teini-iässä poromiehenä myös Pohjois-Norjassa.
• Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi aikuista poikaa.

Narvikissa työskentely nuoruudessa oli Rannalle eräänlainen porotöiden korkeakoulu.
– Edelleenkin tuntuu, että siellä työskentely on kaiken toimintani pohjana. Siellä vahvistui niin fyysisesti kuin henkisesti, koska olosuhteet olivat hyvin vaativat, Hannu Ranta sanoo.

Useassa Py:n hallituksessa mukana ollut Ranta on iloinen nykyisessä hallituksessa vallitsevasta ilmapiiristä.
– On hienoa, kun mukana on yhä enemmän myös nuorta ikäluokkaa. Mielestäni hallitus koostuu nyt taitavista ihmisistä, ja positiivista on lisäksi se, että ensimmäistä kertaa hallituksen varapuheenjohtajana toimii nainen. Tällaisessa hallituksessa on mahdollista, että aikaisempaa enemmän esille tulee monenlaisia näkökulmia.

MMM:llä nuiva asenne

Rannan mukaan keskustelu ja mielipiteiden vaihto on lisääntynyt poronhoitajien kesken, mutta poroelinkeinon viestin saaminen ulospäin ei ole edelleenkään helppoa. Hän toteaa, että maa- ja metsätalousministeriö suhtautuu hallinnoimaansa porotalouteen usein hyvin nuivasti.
– On ikävä tosiasia, että porotaloudesta päättävät eivät tunne poroelinkeinoa. Ja yleensä vasta vaalien alla, äänien toivossa, Lapin kansanedustajatkin alkavat osoittaa kiinnostusta poroasioita kohtaan.

Hän arvioi, että ministeriötä ei uskalleta elinkeinon sisällä arvostella, koska se on myös elinkeinon rahoittaja.
– Epäkohdista pitää kuitenkin uskaltaa puhua. Periaatteeni on, että minä edustan porotaloutta ja tuon asioita esille siitä näkövinkkelistä. Muut tuovat esiin omat näkökulmansa ja sitten katsotaan, mitä voidaan tehdä.

MMM:n operatiivinen toimija Metsähallitus saa Rannalta hyvääkin palautetta.
– Sen kanssa yhteistyö on parantunut merkittävästi aikaisemmasta. Keskusteluyhteydet ovat mielestäni toimivat, vaikka välillä väännetäänkin asioista tiukasti.

Poronhoito jätetty oman onnensa nojaan

Ranta korostaa juuri keskusteluyhteyksien merkitystä. Poroelinkeinon täytyy osallistua tänä päivänä erilaisiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin ja elimiin.
– Meidän täytyy elinkeinona ensin käsittää kokonaisuus, jossa toimimme. Sitten voimme levittää viestiämme muulle yhteiskunnalle. Jos näin ei tapahdu, jäämme ulkopuolelle. Tällä hetkellä koen, että poronhoitoa väheksytään valtiovallan taholta, jolloin elinkeino jää useasti muun yhteiskunnan jalkoihin. Kuullaan, mutta ei kuunnella.

Poroisännän tehtävissä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen näkyy päivittäin.
– Kieltämättä joskus tuntuu, että ei halua avata tietokonetta, kun sähköpostiin tulee lausuntoa lausunnon perään. Se vie paljon aikaa, joka on kaikki pois varsinaisesta poronhoidosta.

Luontoa tuhotaan luonnon suojelemisen vuoksi

Rannan mielestä on ristiriitaista, että maailmanlaajuisten ilmastotoimenpiteiden vuoksi halutaan uhrata lappilainen luonto.
– Päivänpolitiikka ei ota huomioon alueiden asukkaita. Sähköautoihin tarvittavat mineraalit halutaan kaivaa täältä. Tuulivoimankin rakentaminen kohdistuu vahvasti ja enenevässä määrin Lapin alueelle ja poronhoitoalueelle, vaikka sähkönkulutus tapahtuu pääosin muualla.

Paliskuntien näkökulmasta on haastavaa, että jokaisella kunnalla ovat omat maankäyttö-, kaivos- ja tuulivoimastrategiansa.
– Silloin kun paliskunta sijaitsee useamman kunnan alueella, keskusteluja on käytävä jokaisen kunnan kanssa erikseen, mikä on usein ongelmallista.

Muun maankäytön, kaivannaisteollisuuden, tuulivoiman ja petopolitiikan luomien haasteiden lisäksi Hannu Ranta näkee tulevaisuuden taivaanrannassa muitakin uhkaavia ilmiöitä. Hän pelkää, että Lapista halutaan tehdä ennen pitkää yleinen 'puuhamaa'. Paikka, jossa kansanjoukot voivat temmeltää haluamallaan tavalla paikalliset ihmiset ylikävellen.
– Monesti unohdetaan, että luonto on itseisarvo sinällään. Sen hyödyntäminen vain taloudellisessa mielessä ei ole kestävää politiikkaa.

Ranta sanoo, että luonto reagoi ihmisen toimiin omalla tavallaan. Tämä ei ole hänen mukaansa ihmisen hallinnassa nyt eikä tulevaisuudessa.
– Poliitikot kyllä värikkäästi tuovat esille korjaustoimenpiteitä, mutta ne eivät ole yleensä realistisia. Heidän suustaan kumpuavat useasti sanat 'minä', 'me', 'puolue', mutta aitoon keskusteluun ja kansalaisten kuulemiseen ei aidosti edes pyritä. Tämä touhu tuntuu kansalaisista lähinnä viihteeltä.

Ranta toivoisi politikkojen keskustelevan enemmän eri alueiden ihmisten kanssa.
– Ei ole toimivaa, että päätökset perustuvat provosointiin, kaupunki-maaseutu -vastakkainasetteluun. Ihmiset valitsevat itse asuinpaikkansa ja elinympäristönsä. Se heille suotakoon.