3.9.2024

METSÄSTÄJÄT KAIPAAVAT ENEMMÄN TIETOA POROTÖISTÄ

Suomen riistakeskus selvitti Lapin ja Koillismaan hirviporukoiden metsästyksenjohtajilta kyselytutkimuksella mietteitä poroelinkeinon ja hirven metsästyksen yhteensovittamisesta.

--- Teksti: Pirkka Peltonen. Valokuva: Mika Tervonen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2024.

Helmikuussa 2023 lähetettiin kysely yli 1700 hirviporukan johtajalle ja vastauksia saatiin kiitettävät 1012 (vastausaste 59 %).

Kysyttäessä vastaajien tapaa selvittää metsästysalueensa porotyöt kävi ilmi, että monella hirviporukalla vaikutti olevan tuttu poromies tiedossa tai mukana porukassa. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä tuttuja poromiehiä porotöiden selvittämisessä. Suosittu yhteydenpitotapa paliskuntaan oli myös suora yhteydenotto poroisäntään. Porotyot.fi -sivusto vaikuttaa olevan ahkerassa käytössä niillä alueilla, joissa paliskunta on liittynyt palveluun.

Moni metsästyksenjohtajista ilmoitti olevansa itse poromies. Myös porotöistä ilmoittavat tienvarsikyltit koettiin hyödyllisinä ja osa yhteismetsistä on ottanut roolia porotöistä tiedottamisessa. Joillakin alueilla on käytössä pikaviestiryhmä, jossa poromiehet voivat tiedottaa ettotöistä suoraan metsästyksenjohtajille.

Tutut poromiehet olivat metsästyksenjohtajien yleisin keino selvittää porotyöt. Erityisesti ulkokuntalaiset porukat hyödynsivät usein muita keinoja.

Hirvenmetsästäjät ilmoittavat selvittävänsä porotyöt suhteellisen säntillisesti. Vain noin 10 % vastaajista ilmoitti, että ei selvitä porotöitä tai ole yhteydessä paliskuntaan mitenkään. Olisi erittäin tärkeää, että jokainen koiralla metsästävä selvittäisi mahdolliset porotyöt.

Kun tarkastellaan hirviporukoiden jäsenistön paikallisuutta verrattuna porotöiden selvittämiseen, käy ilmi, että paikallisilla porukoilla on useimmiten joku tuttu poromies, jolta selviää ajankohtaiset tiedot porotöistä. Ulkokuntalaiset porukat taas joutuvat luonnollisesti hyödyntämään muita tapoja selvittää porotyöt. Niistä hirviporukoista, joissa alle neljäsosa jäsenistä on paikkakuntalaisia, jättää noin 12 % porotyöt selvittämättä eli osuus on aavistuksen suurempi kuin paikallisempien porukoiden keskuudessa. Suurin osa Pohjois-Suomen hirviporukoista on ns. sekaporukoita, joissa on paikkakuntalaisia pyytäjiä 25–75 % porukan jäsenistöstä.

Vastaajat saivat kertoa avoimeen vastauskenttään, minkälaisia kokemuksia heidän hirviporukallaan on ollut hirvenmetsästyksen ja poroelinkeinon yhteensovittamisesta. Vastaajat kertoivat yhteensä 859 erilaista kokemusta ja näistä 645 (n. 75 %) oli positiivisia kokemuksia ja 214 negatiivisia.

Yleisin myönteinen palaute oli, että yhteistyö on sujunut ongelmitta tai hyvin ja monenlaisia suurempiakin kehuja mahtui joukkoon. Vastaajat kuvailivat kuinka he väistävät ongelmitta poroja ja porotöitä ja heidän koiransa ovat porovapaita. Mainintoja sai myös hyvä keskusteluyhteys poromiesten kanssa ja molemmin puolin vallitseva kunnioitus toista kohtaan. Monet vastaajat mainitsivat tiedon porotöistä kulkevan hyvin. Negatiivisista kokemuksista yleisin oli kokemus siitä, että poroja on liikaa. Joillakin vastaajista oli kokemus poromiesten negatiivisesta asenteesta vastaajan hirviporukkaa tai metsästystä yleisesti kohtaan. Vastaajilla oli tarkemmin määrittelemättömiä huonoja tai haastavia kokemuksia poroelinkeinon kanssa toimimisesta. Kymmenen vastaajaa raportoi uhkailusta tai metsästyksen häirinnästä. Monien vastaajien negatiivinen kokemus oli se, että heidän oma koiransa ei ole porovapaa. Joitakin vastaajia taas harmitti liian isojen alueiden sulkeminen porotöiden takia metsästykseltä.

Tarkasteltaessa negatiivisten kokemusten osuutta maantieteellisesti havaitaan, että vähiten ongelmia koettiin alueilla, joissa poromäärät ovat vähäisiä (esim. Tervola ja Simo) ja myös Tunturi-Lapissa negatiivisia kokemuksia oli vastaajilla vähän. Sallassa ja Kittilässä huonoja kokemuksia oli vain harvoilla. Eniten konfliktia koettiin monin paikoin Itä- ja Länsi-Lappia sekä Koillismaata.

Yleisimpänä kehitysehdotuksena oli erilaiset porotöistä tiedottamiseen ja vuorovaikutuksen lisäämiseen liittyvät ehdotukset.

Kysyttäessä vastaajilta kehitysehdotuksia hirvenmetsästyksen ja poroelinkeinon yhteensovittamiseen nousi esiin monia hyviä ajatuksia. Ehdotuksia kertyi yhteensä 323 ja näistä noin puolet koski tiedottamisen ja yhteistyön kehittämistä. Monet vastaajat toivoivat yleisesti ottaen enemmän tiedotusta ja tietoa oman metsästysalueen porotöistä. Vastaajat pitivät porotyot.fi -palvelua tärkeänä ja onnistuneena ja monet kehitysehdotuksista koskivat palvelun käyttöä. Siellä missä palvelu ei ollut vielä käytössä, toivottiin sen käyttöönottoa. Palautetta tuli siitä, kuinka vastaajat kokivat että porotyot.fi palveluun merkityt porotyöt eivät olleet aina ajantasaisia.

Vastaajista osa esitti jonkinlaisia rajoituksia poronhoitoon tai metsästykseen. Toivottiin porojen olevan aidassa ympärivuotisesti ja porojen määrää vähennettävän. Osa esitti kehitysehdotuksena yhteiselon kehittämiseksi ulkokuntalaisten metsästyksen rajoittamista tai hirven metsästysajan lyhentämistä. Metsästyksenjohtajat korostivat koirien porovapauden tärkeyttä. Vastaajilla oli myös ajatuksia koiramäärän rajoittamisesta yhtä seuruetta tai ohjaajaa kohti. Suomen riistakeskus ja Metsähallitus ovat ottaneet käyttöön suosituksen vain yhden koiran vapaana pitämisestä ohjaajaa kohti.

Muista kehitysehdotuksista metsästyksenjohtajat toivat ilmi esimerkiksi poroaitoihin liittyviä ajatuksia. Niihin toivottiin enemmän veräjiä ja vanhoja käytöstä poistettavien aitojen jäänteitä haluttiin kerättävän maastosta pois. Vastaajat toivoivat aktiivisempaa porojen paimennusta. Monet toivat myös julki toiveensa poromiesten paremmasta asenteesta metsästäjiä kohtaan.

Kokonaisuudessaan kyselyn perusteella poroelinkeinon ja hirvenmetsästäjien välinen yhteiselo vaikuttaa olevan kohtuullisen hyvällä tasolla. Merkittävä enemmistö annetuista palautteista oli positiivisia ja vastaajat selvittivät porotyöt aktiivisesti. Annetut kehitysehdotukset koskivat suurimmaksi osaksi metsästäjien halua saada enemmän tietoa metsästysalueensa porotöistä. Käytännöt porotöistä tiedottamiseen ovat kirjavia ja näitä pohdiskelemalla olisi mahdollista löytää parhaat sekä poronhoitoa että metsästäjiä hyödyttävät ratkaisut. Paliskuntain yhdistyksen keräämien tietojen mukaan koirien aiheuttamat vahingot poroille ovat viime vuodet olleet laskussa ja tästä kehityksestä yritetään pitää kiinni.

Jokaisessa paliskunnassa olisi hyvä miettiä, minkälaisia keinoja olisi siihen, että tieto porotöistä olisi mahdollisimman helposti metsästäjien saatavilla. Vastaavasti metsästäjäkunnassa jatketaan sitkeää valistustyötä siitä, kuinka tärkeää on metsästää vastuullisesti poroelinkeino huomioiden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti