Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) pilotointi -hanke päättyi maaliskuun lopussa. Hanke esitti suosituksia laidunten HKS:iin liittyvään jatkotyöhön.
--- Teksti ja kuva: Vilma Sanaksenaho ---
Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2024.
Laidunten hoidon ja käytön suunnittelun tueksi tarvitaan edelleen lisää tutkimusta ja tietoa. Lisätutkimusta tarvittaisiin muun muassa porolaidunnuksen hyödyistä eri laiduntyypeillä. Paliskuntien tulee voida räätälöidä toimenpiteet omaan tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisiksi. Erilaisia indikaattoreita tulisi kehittää seurantaan, paliskuntien tilanteet ja suunnitelman tavoitteet huomioiden. Kymmenessä vuodessa ei vielä tapahdu suurta muutosta laidunten osalta. Laiduninventointeja tulisi tehdä ensimmäisen HKS-kierroksen jälkeen ja niitä tulisi jatkaa myös tulevaisuudessa, jotta saadaan riittävästi ajantasaista tietoa laidunten tilasta. Paliskunnat voivat hyödyntää laiduninventointien tuottamaa tietoa suunnitelmien tekemisessä. Seurattavan ja mitattavan tiedon rinnalla kokemusperäinen perinteinen tieto tulee huomioida laidunten HKS:issa ja toteutumisen raportoinnissa.
Jäkälälaidunten määrä ja merkitys talvilaidunalueina vaihtelee paliskunnittain. Jäkälä- ja luppolaidunten häviämiseen tai heikkenemiseen on vaikuttanut porolaidunnuksen ohella voimakkaasti erityisesti metsätalous ja muu maankäyttö, joten ei ole relevanttia tarkastella poromääriä ja laidunten kestävää käyttöä pelkästään suhteessa jäkälälaidunten tilaan, vaan tarvitaan muitakin arviointiperusteita. Alueet eroavat laiduntyypeiltään, poronhoitotavoiltaan ja maankäyttömuodoiltaan, jolloin myös laidunten tilaan vaikuttavat useat erilaiset tekijät, mikä tulee huomioida laidunresurssien määrän, laadun ja käytettävyyden arvioinnissa sekä niiden muutosten selvittämisessä. Poronhoitajien keskuudessa riittävien porolaitumien säilyminen tuleville sukupolville ja laidunten kestävä käyttö on koettu aina tärkeäksi. Laidunten HKS:ien kautta paliskunnat ja poronhoitajat osoittavat oman vastuunsa laidunten kestävästä käytöstä. Parhaiden tulosten saamiseksi paliskunnat itse määrittävät tavat toteuttaa toimenpiteitä ja valitsevat sopivimmat vaihtoehdot pohjautuen kunkin paliskunnan erityisominaisuuksiin, historiaan, kulttuuriin ja laitumiin. Suurimpien sallittujen porolukujen määrittäminen tulisikin tulevaisuudessa tehdä paliskuntakohtaisemmin pohjaten laidunten hoito- ja käyttösuunnitelmiin. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt porolaitumiin ja poronhoitoon. Tulevaisuudessa nämä vaikutukset tulevat näkymään entistä voimakkaammin. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää miettiä toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Toimenpiteet auttavat osaltaan paliskuntia vahvistamaan sopeutumiskykyään vaikeissa luonnonoloissa muun muassa kestävällä laidunten käytöllä, toimivalla laidunkierrolla ja aikaisella teurastuksella. Poroelinkeinon omalle ilmastostrategialle, ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmalle tai ilmastotiekartalle nähdään tarvetta, sillä laidunten HKS:t eivät yksin riitä porotalouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkaluksi. (Rasmus ym., 2023.)
Hankkeessa tehtiin tietojärjestelmäselvitystä liittyen muun muassa erilaisten paikkatietoon ja karttajulkaisuun liittyvien tekniikoiden käyttöön sekä ominaisuuksiin. Nykyisten paikkatietojärjestelmien sopivuutta kartoitettiin myös laidunten hoidon ja käytön suunnittelun tueksi. Paliskunnat voivat hyödyntää suunnittelutyössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Liiteri-paikkatietojärjestelmää, joka sisältää laajasti eri tietosisältöjä (Sanaksenaho, Kumpula & Oinonen, 2023). Vuoden 2023 lopussa käytöstä poistui PoroHarava-ohjelmisto, joka tarjosi paliskunnille työkalun oman alueensa paikkatiedon keräämiseen ja hallintaan. Ajantasaisen paikkatiedon saatavuus on kriittinen osa maankäytön suunnittelun ja yhteensovittamisen onnistumista sekä myös porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien laadintaa. Hankkeen yksi merkittävä tulos olikin, että paliskunnat tarvitsevat käyttöönsä uuden paikkatietojärjestelmän, joka tulevaisuudessa tukisi myös HKS-työtä.
Neuvotteluvoimaa maankäyttöön ja muun maankäytön vaikutusten huomiointi
Muu maankäyttö ja maankäytön suunnittelu vaikuttaa merkittävästi poronhoidon ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä laidunten HKS:ien toteutukseen. Luonnonvarakeskuksen laiduninventoinnin (Kumpula ym., 2019) mukaan suurimmassa osassa poronhoitoaluetta poronhoidon ohella myös eri maankäyttömuodot ja metsätalous vaikuttavat merkittävästi laidunten tilaan ja käytettävyyteen. Enenevissä määrin myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset näkyvät laitumien tilassa. Poronhoidolla on merkitys laitumien kestävään käyttöön porojen laidunnuksen voimakkuuden ja ajoittumisen suunnittelulla. Laidunten HKS:illa ja paliskuntien toiminnalla on merkitystä laitumien kuntoon, mutta ne eivät yksin ratkaise laitumien kestävää käyttöä tai tiettyjen laidunalueiden elpymistä.
Olennaisena osana laidunten hoidon ja käytön suunnittelua on myös paliskuntien aktiivinen vaikuttaminen muuhun maankäyttöön ja osallistuminen suunnittelu- ja neuvotteluprosesseihin (esimerkiksi tuulivoima, kaivokset, reitit ja muu kaavoitus sekä metsästys). Tämä vaikuttamistyö on paliskunnan keskeinen työkalu laitumien säilyttämiseksi ja parantamiseksi. Porotalouden tulevaisuustyöryhmän (2023) näkemyksen mukaan myös muussa maankäytössä tulee turvata poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytykset sekä löytää keinoja laidunten ennallistamiseksi. Paliskuntien toimien lisäksi on välttämätöntä huomioida poronhoidon toiminta- ja kehittämisedellytykset muussa maankäytössä, jotta laidunten hoidon ja käytön suunnittelua voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla ja tarpeeksi vaikuttavasti. Muun maankäytön suunnittelussa tulee huomioita laidunten HKS:t, jotta laidunten eteen tehty työ ei valu hukkaan tulevaisuudessa erinäisten maankäyttöhankkeiden myötä. Eri maankäyttömuotojen kumuloituvia yhteisvaikutuksia tulisi tarkastella kokonaisuutena suhteessa porolaidunten tilaan. Osaksi tätä työtä tulisi ottaa mukaan muita toimijoita, kuten Metsähallitus, viranomaiset ja maankäytön suunnittelun tahot.
Osaksi laidunten HKS:ia sekä laidunkierron ja laidunten tilan parantamisen toimenpiteiden toteuttamista tulisi ottaa erilaiset laitumien ennallistamisen ja elvyttämisen toimet. Esimerkiksi pilottipaliskuntien laidunten HKS:issa on kirjattu ennallistamisen ja elvyttämisen toimien edistäminen osana kesälaidunkierron kehittämistä paliskunnan omien laidunten kestävää käyttöä tukevien toimien rinnalla. Metsähallitus on keskeisessä roolissa näiden toimien suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyössä paliskuntien kanssa. Tätä yhteistyötä on tehty jo eri puolilla poronhoitoaluetta ja tulevaisuudessa sitä on tärkeää jatkaa ja kehittää edelleen.
HKS:n edellyttämät lainsäädännön muutostarpeet
HKS:n osalta on tunnistettu lainsäädännön muutostarpeita ja puuttuvia säännöksiä. Laidunten HKS:t on merkittävä muutos paliskunnille ja tulevassa lainsäädäntötyössä onkin erityisen tärkeä arvioida vaikutuksia mahdollisimman huolellisesti. Ennen velvoittavaa lainsäädäntöä HKS:ien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta on arvioitu Porotalouden tulevaisuustyöryhmässä, pilotoinnilla sekä informaatio- ja keskustelutilaisuuksien kautta. Poromies-lehdessä 1/2024 päästiin lukemaan Päivi Lundvallin (Reflek Oy) tekemästä laajasta selvityksestä, johon haastateltiin lähes kaikkien paliskuntien edustajia. Myös pilotointihankkeessa selvitettiin laajemmin HKS-prosessin jatkokehittämisessä huomioitavia asioita. HKS-pilotointihankkeen loppuraportti on poronhoitajien luettavissa Poronetissä.
Hankkeiden päättymisen jälkeen työskentely etenee seuraavaksi lainsäädäntövaiheeseen. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut lainsäädäntöhankkeen (1.4.–31.12.2025), jonka tarkoituksena on laatia porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien toteuttamisen edellyttämät lainsäädäntöehdotukset. Hankkeen tarkoituksena on muun muassa arvioida poronhoitolain (848/1990) säännösten tarkistamistarpeet porojen vähentämistä ja vähentämisen valvontaa koskevien säännösten toimivuuden parantamiseksi. Osana hanketta maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän poronhoitolain tarkistamistarpeiden arviointia varten. Työryhmän toimikausi on 1.4.–31.12.2024. Työryhmään on nimetty Paliskuntain yhdistyksestä toiminnanjohtaja Anne Ollila ja porotalousneuvoja Vilma Sanaksenaho. Säädösvalmisteluhankkeelle on perustettu hankesivut Valtioneuvoston hankeikkunaan: mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM027:00/2024.
Lopuksi kiitokset kaikille yhteistyötahoille sekä erityiskiitokset pilottipaliskunnille osallistumisesta ja panoksesta tähän työskentelyyn!
Lähteet:
Kumpula, J., Siitari, J., Siitari, S., Kurkilahti, M., Heikkinen, J., Oinonen, K. (2019). Poronhoitoalueen talvilaitumet vuosien 2016–2018 laiduninventoinnissa: Talvilaidunten tilan muutokset ja muutosten syyt. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus. 33/2019.
Porotalouden tulevaisuustyöryhmän loppuraportti (2023). 'Kohti kannattavaa, kestävää ja kulttuurisesti merkittävää porotaloutta. Esitys laidunten hoito- ja käyttösuunnitelmista sekä suositukset muista porotalouden kehittämistarpeista.' Rasmus, S., Landauer, M., Lehtonen, I., Mettiäinen, I., Sorvali, J., Kumpula, J. & Turunen, M. (2023). Porotalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen: miten ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset voidaan minimoida? CLIMINI-99 hankkeen loppuraportti. Arktisen keskuksen tiedotteita, 64.
Hankkeessa tuotetut artikkelit:
Sanaksenaho, V., Kumpula, J. & Oinonen, K. (2023) Liiteri- porolaidunten hoidon ja käytön suunnittelun tukena. Poromies, 4/2023.
Sanaksenaho, V., (2023). Paliskuntien näkemyksiä porotaloussuunnittelusta, paikkatiedoista ja laidunten hoito- ja käyttösuunnitelmista. Poromies, 2/2023.
HKS-pilotointi
Porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelman pilotointi -hanke sai rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä. Hanke toteutettiin aikavälillä 1.12.2022–31.3.2024.
Hankkeen vastuullinen johtaja/hankkeen tietojärjestelmäselvitys:
Aarre Jortikka (aarre.jortikka (et) paliskunnat.fi, 040 484 5683)
Projektipäällikkö/hankkeen käytännön toteutus:
Vilma Sanaksenaho (vilma.sanaksenaho (et) paliskunnat.fi, 040 159 5592).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti