POROTALOUDEN DIGITALISOINTI HERÄTTÄÄ TUNTEITA

Porotaloudessa teknologiaa hyödynnetään jo esimerkiksi paikantamiseen, viestintään ja porojen tarkkailuun. Monet tuet, hakemukset ja ilmoitukset laaditaan sähköisesti. Sen sijaan maastossa tehtäviin porotöihin, kuten erotukseen ja vasanmerkitykseen, sopivia sovelluksia ja järjestelmiä ei ole vielä saatavilla.

--- Teksti: Tanja Pyhäjärvi. Kuva: Kirsi Muuttoranta ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2023.

Vasama-hankkeessa sekä selvitetään poronhoidon työmenetelmien ongelmakohtia yhteistyössä elinkeinon edustajien kanssa että kehitetään teknologiaan perustuvia, porotöitä helpottavia ja resursseja säästäviä ratkaisuja. Tavoitteena on luoda pohjat sähköiseen teuras- ja vasalautaan sekä sähköinen korvamerkkisovellus.

Poronomistajien mielipiteet vaihtelevat digitalisaation puolesta ja vastaan. Teknologiset ratkaisut koetaan pääasiassa hyödyllisinä, mutta vastalauseitakin on kuultu. Poronomistajia mietityttäviin asioihin kertovat omia näkemyksiään hanketiimistä Kirsi Muuttoranta (projektipäällikkö Lapin amk:sta), Mikko Pajula (insinööri ylempi AMK, ohjelmistolaboratorio Frostbit) sekä Tanja Pyhäjärvi (restonomi YAMK, tuote- ja palvelumuotoiluopiskelija amk).

Laitekustannukset mahdollisimman alhaisiksi

Tavoitteena on, että poromiehet voivat käyttää olemassa olevia älylaitteitaan. (KM).

Suunniteltaessa on pyritty pitämään hankittavien laitteiden hinta kohtuullisena käyttäen kestäviä, kuluttajille suunnattuja laitteita. Eri hintaiset laitteet mahdollistavat sen, että kukin paliskunta voi hankkia budjetilleen sopivan kaluston. Hankkeessa kehitettäville järjestelmille suositeltu kalusto on minimissään tabletti, 4G-reititin, akku sekä säilytykseen soveltuva kuljetussalkku. Arvio yhteishinnasta näiden osalta on noin 1 000 euroa. Dataa tallentava taustajärjestelmä on yleensä kuukausimaksullinen. Datan kunnollisesta varastoimisesta ja turvallisesta säilömisestä kannattaa maksaa. (MP).

Laitteet ovat investointi, joten toivottavasti niihin saataisiin jatkossa tukirahoitusta. Teknologiaan investoimalla on mahdollista pienentää työn kuormitusta ja säästää työaikaa, jolloin hankinta maksaa itsensä takaisin. (TP).

Laitteiden kestävyys, toimivuus ja käytettävyys

Kun laitteiden ja järjestelmien suunnittelussa on poro-osaajia mukana ja kentän ihmisiä kuunnellaan herkällä korvalla, ne saadaan puhumaan käyttäjien kieltä. (KM).

Säävaihtelut ja käytettävien järjestelmien käyttövarmuus kuten tallentaminen, varmuuskopiointi ja laitteiden kestävyys vaativat erityistä huomiota. Laitteiden säänkestävyyttä on kartoitettu ja testattu sekä pyritty etsimään kohtuuhintaiset ja käytön kuormituksen kestävät laitteet. Laitteen ja järjestelmän käytön kohtuullisuuteen on käytetty paljon suunnittelussa aikaa. Tavoite on, että käytettävyys on helpon ohjelman tasolla. (MP).

Teknologiallakin on rajoitteensa, mutta jostain kannattaa aloittaa. Oikeanlaisilla laitteilla kykenee toimimaan yllättävän monissa olosuhteissa, vaikkei ne ihan kovissa pakkasissa toimisikaan. Käyttäjiä eli poronomistajia on hankkeessa osallistettu suunnitteluun alusta saakka. Tällä pyritään takamaan, että järjestelmät ovat alan käyttöön soveltuvia, käyttäjilleen mielekkäitä käyttää ja käytettävyydeltään helppoja. (TP).

Ihmistä ei voi korvata

Poronomistaja voi keskittyä paremmin itse poroon tekniikan helpottaessa porotöitä. Kun järjestelmien käyttö on suunniteltu mahdollisimman helpoksi, merkintöjen muuttaminen sähköiseksi on nykyistä helpompaa ja nopeampaa. (KM).

Teknologian käyttö ei vähennä myyntimääriä eli myynnin tuloja. Teknologialla pyritään helpottamaan työtä, jolloin seurauksena pitäisi olla lisääntynyt aika esim. muun yritystoiminnan kehittämiseen. Siitä voi seurata tulojen kasvua ja lisätyöllisyyttä. (MP).

Työvaiheiden kevenemisen myötä työhyvinvointi voi kasvaa ja työn tekeminen tulla mielekkäämmäksi etenkin diginatiiveille nuorille. Käyttäjä voi useimmiten itse valita hyödyntääkö teknologiaa vai ei. Teknologian tarkoitus ei ole korvata ihmistä, vaan toimia poronomistajien työvälineenä. (TP).

Korvamerkit ovat pysyvä osa järjestelmää

Korvamerkkien opettelussa digitaalinen järjestelmä voi olla hyödyllinen. Kesäaidalla nuoriso voi treenata silmäänsä ja merkkitietouttaan itsenäisesti, kun he voivat tarkistaa vaatimien merkkejä omalta puhelimelta. (KM).

Hankkeessa on käytetty paljon aikaa tutkien ja testaten korvamerkkien sähköistä käyttämistä. Merkkien liittäminen sähköisiin järjestelmiin voi jopa vahvistaa niiden käyttöä. Tätä ainakin on tavoiteltu. Korvamerkit-sovellus on yksi esimerkki korvamerkkien käytön huomioimisesta. Sovelluksella voi hakea korvamerkkejä maasto-olosuhteissa ilman internet-yhteyttäkin. (MP).

Korvamerkit ovat lain vaatima tunniste porolle. Ei myöskään ole olemassa korvaavaa tunnistetta, joka toimisi kaukaa katsottuna kuten korvamerkki. Merkeillä on vahva kulttuurinenkin merkitys, ja merkkitietous ja -osaaminen halutaan säilyttää ja siirtää tuleville sukupolville. (TP).

Porotalouden digitalisointi ottaa aikansa

Kun homma on tehtävä ihan alusta, niin äkkiäkös näissäkin kauan menee. Sovellukset pitää sovittaa yhteen olemassa oleviin ohjelmiin ja järjestelmiin, kuten esimerkiksi Lukuporoon. Kyntämättömällä pellolla löytyy koko ajan uusia kiviä kierrettäväksi. (KM).

Jotta teknologian käyttäminen ei ole liian vaikeaa, tulee sovellus ja sen käyttökokemus suunnitella huolella ja se vie aikaa. Koodaamisen lisäksi aikaa menee käytettävyyden suunnitteluun. (MP).

Kun eri alat kohtaavat, on suunnittelussa ymmärrettävä ja huomioitava valtava määrä asioita ja voi syntyä tarpeita uusille teknologisille ratkaisuille esim. korvamerkkien piirtämisen osalta. Lisänsä tuovat myös sidosryhmien ja porojen huomioiminen. Teknologian käytöstä ei tule aiheutua merkittävää haittaa poroille. Jotta luodaan kestävä perusta porotalouden digitalisoinnille, resurssien, osaamisen ja ajan lisäksi tarvitaan tulevaisuuden ennakointia. Teknologisten ratkaisujen jälkeen on ne vielä jalkautettava ja juurrutettava käyttöön. (TP).

Poronlihan tuotannon ja myynnin digitiedon kehittäminen (Vasama) -hanketta toteutetaan 1.6.2022–31.10.2023. Se on saanut 147 203 euroa Euroopan Aluekehitysrahaston tukea Lapin liiton myöntämänä (kokonaiskustannukset ovat 184 003 €).

Hanketta toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu ja Paliskuntain yhdistys.

Tanja Pyhäjärvi toimii hankkeessa muotoilijana ja on Kemin-Sompion palkisen osakas. Koulutukseltaan kirjoittaja on poronhoitaja, tradenomi, restonomi YAMK ja opiskelee viimeistä vuotta tuote- ja palvelumuotoilua (amk). Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden ja liiketoiminnan ihmislähtöistä kehittämistä, johon palvelun käyttäjä otetaan aktiivisesti mukaan. Palvelumuotoilu antaa kehitystyölle kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja menetelmiä, jotta saavutetaan käyttäjän tarpeiden mukaisia palveluita ja tuotteita. Kuva: Piia Hottinen.