TALVEN 2021–2022 LUMI- JA KAIVUOLOSUHTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET PORONHOITOON

Suurimmassa osassa mittauspisteitä todettiin lumen pohjakerroksen olevan erittäin kova ja jäinen. Kuva A-J Pekkarinen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemän selvityksen mukaan porojen laidunolosuhteet olivat poikkeukselliset Luoteis-Lapissa sekä osissa Pohjois- ja Keski-Lappia talvella 2021–2022. Näillä alueilla alkutalvesta sulaan maahan satanut lumi jäätyi kovaksi kerrokseksi laitumille ja vaikeutti merkittävästi porojen ravinnonhankintaa lähes koko talven. Lisäksi lumen alla laidunkasvillisuudessa esiintyi terveydelle haitallisia hometoksiineja.

--- Teksti: Jouko Kumpula, Sari Rämö, Jukka Siitari, Leena Holkeri, Antti-Juhani Pekkarinen ja Jukka Tauriainen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 4/2022.

Talvi 2021–2022 alkoi poronhoidolle huolestuttavilla ennusmerkeillä, sillä jo lokakuun puolivälin jälkeen jäätymättömään maahan satoi märkä ja paksu lumipeite, joka kattoi erityisesti poronhoitoalueen pohjois- ja luoteisosat jäätyen kovaksi lumi- ja jääkerrokseksi laitumille. Heti alkutalvesta monista alueen paliskunnista alkoi kantautua huolestuttavia viestejä vaikeista laidunolosuhteista, porojen epätavallisesta liikehdinnästä ja vaeltamisesta. Maa- ja metsätalousministeriötä tiedotettiin alkutalvella tilanteesta ja se teki 1.3.2022 päätöksen porovahinkolaissa tarkoitetun selvityksen tekemisestä. Luken tehtävänä oli selvittää, ovatko lumi- ja kaivuolosuhteet olleet poikkeukselliset talvella 2021–2022, onko niiden johdosta aiheutunut olennaisia tuhoksi luettavia haittavaikutuksia poronhoidolle ja minkä paliskuntien alueilla niitä mahdollisesti on aiheutunut.

Lumi- ja kaivuolosuhteiden mittausta Talkkunapäällä Lapin paliskunnassa. Kuva A-J Pekkarinen.

Selvitysmenetelmät

Luke aloitti selvityksen laatimisen maaliskuussa 2022 tehden 11 paliskunnassa lumi- ja kaivuolosuhteiden mittauksia. Tehtyjä lumen paksuuden, kovuuden ja tiheyden mittauksia verrattiin vastaaviin mittauksiin ns. tavanomaisena kevättalvena 2008 ja olosuhteiltaan vaikeana kevättalvena 2020. Tutkituilta mittausaloilta kerättiin myös porojen ravintokasveja, joista analysoitiin Luken laboratoriossa ensimmäisen kerran Suomessa 33 eri hometoksiinin esiintymistä. Tämän lisäksi Ilmatieteen laitoksen 10 x 10 km:n hila-aineistojen avulla selvitettiin, miten talven 2021–2022 sää- ja lumiolosuhteet kehittyivät poronhoitoalueella ja poikkeavatko ne ns. talvien 2009–2019 keskimääräisistä olosuhteista. Lisäksi selvitettiin paliskuntien ALV-kirjanpidon perusteella, poikkeavatko poronhoitovuoden 2021–2022 ruokinta- ja hoitokustannukset aikaisempien viiden vuoden vastaavista kustannuksista eri alueilla.

Maastomittauksissa lumipeite erittäin kova ja jäinen

Maastomittausten perusteella lumen paksuus ja tiheys maaliskuussa 2022 eivät oleellisesti poikenneet ns. normaalin kevättalven 2008 vastaavista arvoista vertailut mahdollistavissa neljässä paliskunnassa. Myöskään Ilmatieteen laitoksen hila-aineistojen perusteella lumen syvyys laajemmin poronhoitoalueella talvella 2021–2022 ei poikennut systemaattisesti pidempiaikaisista keskiarvoista. Sen sijaan lumipeitteen keskimääräiset kovuudet olivat maastomittausten perusteella selvästi korkeampia kevättalvella 2022 kuin kevättalvella 2008. Erityisesti lumen pohjakerros oli kevättalvella 2022 mitatuissa 11 paliskunnassa erittäin kova, sillä 87 mittauspisteessä tutkitusta 165 pisteestä lumen pohjakerroksen kovuus ylitti 5000 g/cm2 (taulukko 1). Yhteensä 154 mittauspisteessä lumen pohjakerroksen havaittiin olevan ainakin osittain jäässä tai maan pinnalla oli jääkerros.

Taulukko 1. Kovien lumi- ja jääkerrosten sekä rakeisen jääkerroksen esiintyminen lumen pohjakerroksessa ja pohjassa tutkituissa mittauspisteissä.

Laidunkasveista löydettiin homemyrkkyjä

Laitumilta kerätyistä poron ravintokasvinäytteiden analyyseissä löydetiin nyt ensimmäistä kertaa ihmisille ja eläimille haitallisia homemyrkkyjä eli -toksiineja. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin Alternaria-sienten tuottamissa alternarioli- ja alternarioli monometyylieetteri -toksiineista, joita esiintyi verrattain korkeina pitoisuuksina kaikissa näytteissä (kuvat 1–3). 

Kuva 1. Alternaria-sienen tuottaman alternarioli-hometoksiinin esiintyminen näytealoilta kerätyissä kasvinäytteissä.

Kuva 2. Alternaria-sienen tuottaman alternarioli-monometyylieetteri-hometoksiinin esiintyminen näytealoilta kerätyissä kasvinäytteissä.

Kuva 3. Fusarium-sienen tuottaman zearalenoni-hometoksiinin esiintyminen näytealoilta kerätyissä kasvinäytteissä.

Viljoissa esiintyneet Alternaria-toksiinit on aikaisemmin yhdistetty ihmisillä ruokatorven syöpiin sekä Kiinassa että Afrikassa. Lisäksi alternarioli on aiheuttanut hiirien ihoon mm. turvotusta, ihomuutoksia ja tulehduksia eri pitoisuuksilla tehdyissä kokeissa. Kolmas pienempinä pitoisuuksina puolesta näytteitä löytynyt Fusarium-sienten tuottama hometoksiini oli zearalenoni. Tämä on estrogeeninkaltainen yhdiste, joka häiritsee eläinten lisääntymistä. Löydetyt toksiinit ovat todennäköisesti syntyneet kasvillisuuteen loppusyksyllä ja alkutalvella, jolloin maanpinnalla on ollut plusasteita ja runsaasti kosteutta kasvillisuuden peittävän paksun ja märän lumipeitteen alla. Näitä toksiineja on todennäköisesti esiintynyt vastaavan kaltaisina talvina myös aikaisemmin.

Poikkeuksellisten lumi- ja laidunolosuhteiden alueet

Ilmatieteen laitoksen tuottamissa lumen syvyyden ja lämpötilojen aineistoissa loka-marraskuun 2021 ajalta havaittiin, että poikkeuksellisen aikainen runsas, märän lumipeitteen sataminen ajoittuu jo lokakuun puoliväliin lähes koko poronhoitoalueella. Tätä seurasivat pakkaset, jotka aiheuttivat lumen jäätymisen lokakuun lopussa. Aineistosta dokumentoituvat myös marraskuun alun suojasäät vesisateineen ja lumen sulamisineen sekä tämän jälkeen tapahtunut lumen uudelleenjäätyminen pakkasten seurauksena. Marraskuun suojasäiden ja pakkasten jälkeen laitumille jäi Luoteis-Lapin sekä osalle Ylä-Lapin ja pohjoisen Keski-Lapin aluetta paksuhko jäinen lumikerros.

Poikkeuksellisten laidunolosuhteiden voidaan arvioida ulottuneen 19 paliskunnan alueelle Luoteis-Lapissa sekä osassa Ylä-Lappia ja pohjoista Keski-Lappia (kuva 4). Tämä alue voidaan jakaa kahteen erilaiseen alueeseen olosuhteiden vaikeuden mukaan. Kummallakin alueella laidunten kasvillisuuteen muodostui hometoksiineja. Muulla poronhoitoalueella laidunolosuhteet vaihtelivat, mutta näitä olosuhteita ja niiden vaikutuksia ei voida kokonaisuutena pitää poikkeuksellisina.

Kuva 4. Poronhoitoalueen jakaantuminen lumi, kaivu- ja ravinto-olosuhteiden mukaan kolmeen eri alueeseen talvella 2021–2022.

Poikkeusolosuhteiden vaikutukset poronhoitoon

Vaikeat lumi- ja kaivuolosuhteet yhdessä ravintokasveissa esiintyneiden hometoksiinien kanssa todennäköisesti heikensivät nopeasti jo alkutalvella luonnonlaitumilla laiduntavien porojen kuntoa ja terveyttä. Useat paliskunnat aloittivat porojen hätäruokinnan jo marraskuun aikana. Paliskunnista selvitystä varten kerätyt ALV-kirjanpidon mukaan lasketut kustannukset, eli käytännössä ostorehukustannukset olivat kummallakin poikkeuksellisten laidunolosuhteiden alueella selvästi korkeammat poronhoitovuotena 2021/2022 kuin vertailuajanjaksona 2016/2017–2020/2021 (taulukko 2). Muualla poronhoitoalueella vastaavat menot olivat kuitenkin jopa hieman pienemmät kuin vertailujaksolla keskimäärin. Kun rehujen hintamuutosten vaikutus poistettiin, havaittiin myös samansuuntainen lisäruokintakulujen muutos kuin nimellisin hinnoin tehdyssä tarkastelussa.

Taulukko 2. Selvityksessä määritettyjen alueiden 1, 2 ja 3 (ks. kuva 4) arvonlisäverokanta 14:n mukaiset menot vuosina 2016/2017–2020/2021 ja 2021/2022. Reaaliset kustannukset on esitetty vuoden 2021/2022 rahassa (€). Aineisto Paliskunnat.

Talven 2021–2022 ylimääräiset ruokinta- ja hoitokulut rasittivat porotaloutta ja heikentävät sen kannattavuutta monissa paliskunnissa. Tehostetusta ruokinnasta huolimatta useat paliskunnat ilmoittivat porojen kunnon olevan kuitenkin heikon ja poroja menehtyneen. Porokuolemien määrää ei kuitenkaan selvitetty tässä työssä, vaan niitä arvioidaan myöhemmin Lapin ELY-keskuksen toimesta. On ilmeistä, että useissa paliskunnissa koetut siitosporojen menetykset ja vasatuoton putoaminen pudottavat poronhoidon teurasmääriä, tuloja ja kannattavuutta poronhoitovuotena 2022–2023. Näillä menetyksillä ja tappioilla on myös pidempiaikaisia vaikutuksia. Tilannetta pahentaa se, että monissa näistä paliskunnista koettiin myös talvella 2019–2020 merkittäviä menetyksiä ja tappioita.

Kiitokset

Raportin tekijät kiittävät maastomittauksiin ja aineistojen käsittelyyn osallistuneita Luken työntekijöitä. Paliskuntia kiitämme avusta maastomittausten toteuttamisessa ja ALV-raporttien kokoamisessa ja lähettämisessä. Kiitämme myös Ilmatieteen laitosta hila-aineistojensa kokoamisesta ja lähettämisestä selvitystyötä varten.

Viite: Kumpula, J., Rämö, S., Siitari, J., Holkeri, L., Pekkarinen, A.-J. ja Tauriainen, J. 2022. Talven 2021–2022 lumi- ja kaivuolosuhteet ja niiden vaikutukset poronhoitoon. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 71/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 58 s.
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/552174