KUTUHARJUN KOEPOROTARHAN TUTKIMUS LIIKKUU PIAN PYÖRILLÄ

Porotutkimusta voidaan tehdä lähivuosina myös rekalla kuljetettavassa perävaunussa, joka sisältää näytteenotto-, punnitus- ja nukutustilat.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuvat: Paliskuntain yhdistys ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 3/2022.

Mobiilin tutkimuskaluston tarve tuli esille Kutuharjun laitteet ja kehittäminen -hankkeen yhteydessä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä hankkeessa kartoitetaan, miten Kutuharjun tutkimusinfraa tulisi uusia kaluston ja tilojen osalta. Olemassa olevien tilojen saneerauksen lisäksi tutkimustilojen liikutettavuuden katsottiin kuuluvan nykyaikaan.
– Perävaunussa on kaikki, mitä tutkimus tarvitsee. Sen voi viedä rekalla vaikka paliskunnan aidalle, ja silloin kun se ei ole meillä täällä käytössä, se voi olla menossa maailmalla, sanoo Kutuharjun koeporotarhanhoitaja Mika Tervonen.

Sieniä poropelletteihin

Lapin ammattikorkeakoulu ja Luke tekivät yhteisessä hankkeessaan viime keväänä Kutuharjussa ennakkotestejä sienirehun käytöstä porojen ruokinnassa, ja tulevana talvena testejä jatketaan. Tarkoitus on kehittää nimenomaan poroille sopivaa erityisrehua. Monet muutkin tahot ovat kehittämässä uusia poronruokia.
– Yleensä kokeissa otetaan veri- ja ulostenäytteet ennen ruokintatilannetta ja sen jälkeen, jotta voidaan nähdä millä tavalla tutkitut rehut vaikuttavat porojen kuntoon ja terveyteen. Keskelläkin koetta voi olla näytteenotto, jolla seurataan tilanteen kehittymistä, Tervonen kertoo.

Viime talvena Lapin ammattikorkeakoulun toisessa hankkeessa testattiin nokkosen hyödyntämistä porojen talviruokinnassa. Tuloksia on odotettavissa jo tämän syksyn aikana.

Suosio tutkimuspaikkana kasvanut

Kutuharjun suosio tutkimusten ja testien toteutuspaikkana on kasvanut viime vuosien aikana. Luken porotutkimus on tehnyt pitkään koetarhalla tutkimusta yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Porotutkijoita on saapunut Inarin Kaamaseen muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta, Saksasta ja Norjasta, joista viimeksi mainittujen hirvastutkimuksessa selvitettiin eri ikäisten, kokoisten ja kuntoisten hirvaiden lisääntymismenestystä selvittämällä muun muassa vasojen isälinjoja DNA-näytteiden avulla.

Viime vuosina Luonnonvarakeskus on tutkinut koetarhalla myös erilaisten ruokintamenetelmien vaikutusta porojen mikrobiomiin. Aihe on tärkeä, sillä poron pötsin ja suoliston pieneliöillä on monenlaisia vaikutuksia porojen ruuansulatukseen ja terveyteen.

Tutkimusryhmät hankkivat itse rahoituksensa ja sopivat ajan tutkimukselleen. Mitä tahansa ei kuitenkaan aleta tutkia. Porojen hyvinvointiryhmä tarkastelee tutkimusaiheet, eli se selvittää, onko tutkimuksella arvoa ja kuinka paljon operaatio mahdollisesti voi rasittaa poroja.
– Pyrkijöitä on paljon. Kaksi seuraavaa talvea alkavat olla täynnä, Tervonen toteaa.

Kutuharjussa tehdään myös porojen käyttäytymistutkimuksia ja kiimakokeita sekä otetaan kasvi- ja maaperänäytteitä porojen liikkuma-alueilta.

Elektroniset piltat tulevat

Kutuharjun jokaisella porolla on oma 'henkilötunnuksensa'. Porojen tunnistamiseen kokeillaan tänä syksynä ensi kertaa elektronisia pilttoja, joilla pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan porojen käsittelyä esimerkiksi punnitustilanteessa. Porojen liikehdintää maastossa voidaan puolestaan seurata GPS-pannoilla.

Kutuharjun koeporotarha

• Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämä maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen koeporotarha sijaitsee Inarin Kaamasessa.
• Ennen syksyn teurastuksia poromäärä on 170–200. Teurastusten jälkeen tarhassa on 80–100 vaadinta, 10–40 vasaa ja 10–20 hirvasta.
• Neljään lohkoon jaetun tarhan kokonaispinta-ala on 43 km2. Porot laiduntavat eri lohkoissa eri aikoina vuodesta.
• Luonnonvarakeskus tekee aktiivisesti tutkimusta koetarhalla, kerää koetokasta pitkäaikaista aineistoa ja on parhaillaan kehittämässä koetarhan tutkimusinfraa ja tutkimusta.