MUUTOSTEN VUOSI

--- Teksti: Anne Ollila. Kuva: Helena Rännäli.

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2025.

Kolmas ja viimeinen viisivuotiskauteni Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajana päättyy elokuun puolivälissä. Työ on ollut erittäin antoisaa. Useimmiten hyvällä tavalla haastavaa. Toisinaan toki myös huonolla tavalla raskasta. Ehkä kirjoitan aiheesta jossain vaiheessa kirjan. Aineksia siihen taatusti riittää.

Olen Paliskuntain yhdistyksen historian viides toiminnanjohtaja. Ensimmäinen nainen. 15 vuotta tässä työssä tekee minusta historian kolmanneksi pitkäaikaisimman toiminnanjohtajan. Pisimmän työuran toiminnanjohtajana, 24 vuotta, on tehnyt Yrjö Alaruikka vuosina 1948–1972. Hopealle yltää Veikko Huttu-Hiltunen 18 vuodella, ajalla 1973–1991. Olen varsin tyytyväinen pronssisijaani 15 vuodella, vuosina 2010–2025. Se on vähintään kaksi kolmannesta enemmän kuin alkaessani suunnittelin.

Työn imu on ollut vahva. Erityisen suuri ilo on ollut tutustua laajasti poronhoidon kentällä elämäänsä eläviin poroihmisiin. Toki tuolla samalla kentällä eläjänä minulla on ollut kotikenttäetu. Silti poroelonkirjon moninaisuus on jaksanut kiehtoa ja ilahduttaa, haastaa ajattelua ja laajentaa näkökenttää. Ja kiehtoo se tietysti edelleen. Poronhoidossa maailma myllertää ympärillä. Kansainvälinen politiikka ja sen buumeina nostattama kiihkeätempoinen luonnonvarabisnes puristavat meitä kaikkia alati kovempaa. Elämisen tilasta todella kamppaillaan. Raskaasti ja lakkaamatta. Se syö voimia niin yhdistyksen työssä kuin poronhoidon kentällä, paliskunnissa. Molemmat ovat kovan paineen alla ja valtavan paljon vartijoina.

Parhaassa tapauksessa poroisännillä on raskaassa tehtävässään tukena hyvä hallitus ja osaavaa apua paliskunnan sisältä. Huonommassa tilanteessa sisäpolitiikkakin kampittaa. Aina paliskunnissa ei osata nähdä tilanteita koko laajuudessaan. Jos koskaan, nyt on aika löytää yhteinen sävel omien kesken. On aika tunnistaa todelliset uhat ja viholliset ja koota voimat niiden kanssa selviytymiseen.

Kaikesta paineesta ja vastakkainasetteluista huolimatta poronhoidon arvostus on suomalaisten keskuudessa ilahduttavan hyvällä mallilla. Poroelämän imu vetää yhä mukaansa nuoria sukupolvia. Myös nuoret naiset ovat löytäneet entistä yleisemmin tiensä poronhoidon pariin, mikä aivan erityisesti ilahduttaa minua. Tasapainoiseen sukupuolirakenteeseen on poronhoidossa vielä matkaa. Erityisesti matkaa on paliskuntien hallinnossa. Suunta on kuitenkin oikea.

Uusia tuulia

Oman suuntani uudistamisen aika on nyt. Työurani seuraavaan vaiheeseen minut vievät mukanaan eläimet. Jatkan tiivistä poroelämän elämistä. Poronhoitotöiden ohella ryhdyn kehittämään muutaman vuoden ajan miedoilla lämmöillä kypsytellyn poromatkailuyrityksemme toimintaa. Suunnittelen sulan maan ajalle, matkailun rinnalle, muutakin yritystoimintaa. Siitä lisää myöhemmin. Olen myös avoin kaikenlaisille yhteistyöideoille. Jos sellainen mieleen juolahtaa, annahan kuulua.

Lisäksi tekijäänsä odottelee tietokirja, johon sain juuri Suomen kulttuurirahaston tietokirja-apurahan. Apuraha mahdollistaa muutaman kuukauden kokoaikaisen työskentelyn kirjahankkeen parissa. Kirjan työnimi on: Porojen hyvinvointi, matkailukäyttö ja eettinen kouluttaminen.

Sykäyksen tietokirjan kirjoittamiseen sain eläintenkouluttajan erikoisammattitutkinnon opinnoista. Tuo opintopolku on ollut antoisampi kuin koskaan osasin odottaa. Olen konkreettisesti nähnyt, miten tutkimustieto ja teoreettinen ymmärrys auttavat perinteisten toimintatapojen hiomisessa ja näkyvät vastaansanomattomasti tuloksissa. Se on ollut oppimisen iloa parhaimmillaan. Sekä minulle että poroille. Tavoitteenani on sanoittaa tätä kokonaisuutta ymmärrettävään muotoon sekä eettisestä eläinten kohtelusta ja matkailukäytöstä kiinnostuneelle yleisölle että poron kouluttamisen parissa työtä tekeville. Kirkkaimpana kärkenä tietysti entistäkin paremmin voiva poro. Rovaniemeläisille olen käytettävissä myös paikallispolitiikan tekoon. Vuosien harkinnan, pohdinnan ja lukuisten pyyntöjen jälkeen olen ehdolla kuntavaaleissa. Rehellisesti sanoen, vaikein päätös tässä prosessissa on ollut valita joukkue, jonka riveihin voisin hyvillä mielin astua. En ole täysin tyytyväinen yhdenkään puolueen kaikkiin linjauksiin, joten punnitsin vaihtoehtoja tarkasti. Lopputulemana päädyin Keskustaan. Haluaisin tilaisuuden kokeilla luotsata Rovaniemen Keskustaa ympäristöystävällisempään ja poronhoidon tarpeet huomioivaan suuntaan sekä samalla tehdä vastaavaa vaikuttamistyötä myös valtakunnan tason politiikassa. Olen käytettävissä, jos koet, että voisin olla hyvä valinta tähän tehtävään.

Kapulan vaihdos

Minun on nyt aika tarttua uusiin tehtäviin ja siirtää yhdistyksen toiminnanjohtajan viestikapula seuraavalle puurtajalle. Tätä kirjoittaessa hakuilmoitus on mahdollisesti jo julkaistu ja haku avattu. Toivottavasti saamme paljon hyviä hakijoita. Valinta tehdään kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina ja vaihdoksen on tarkoitus tapahtua siten, että yhdistyksen historian kuudes toiminnanjohtaja aloittaa ensimmäisen viisivuotiskautensa 16.8.2025.

IIoista kevättä kaikille!