8.10.2024

IVALON PALISKUNTA - MONENLAISTEN OLOSUHTEIDEN PALKINEN

Ivalon paliskunnan alueella sijaitsee tunturialueita, isoja vesistöjä, useita kyliä, UKK-puistoa sekä Saariselän matkailukeskus erilaisine matkailureitteineen. Myös paliskunnan halkaiseva valtatie 4 asettaa omat haasteensa poronhoidolle.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuvat: Suvi Kustula ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 2/2024.

Poroisäntä Niko Kustulan mukaan poronhoitovuotena 2023–2024 on saatu toimia sellaisissa olosuhteissa, joita ennen muutamaa viime vuotta pidettiin normaaleina.
– Kesä oli kohtalaisen hyvä, kun ei ollut liian lämpimiä pitkiä jaksoja, ja syksyllä oli paljon sieniä, joten porot lähtivät kohti talvea hyvässä kunnossa. Nyt ei ollut samanlaisia ongelmia ison lumimäärän kanssa kuin esimerkiksi muutama vuosi sitten, jolloin maapohjat jäätyivät ja homehtuivat monin paikoin.

Poroisäntä Niko Kustula (kesk.), Arvi Kustula ja Nea Nuorgam.

Ihan kaikki ei kuitenkaan mennyt normaalisti: Koska lumi jäi viime syksynä pysyvästi maahan jo marraskuussa, porot lähtivät kulkemaan tavallista aikaisemmin kesä- ja syyslaitumiltaan pohjoisen talvilaitumille, niin sanotulle rantapuolelle.

Ivalon ja hammastunturin välisen raja-aidan peruskorjaus meneillään. Kuvassa Niko Kustula (selin) ja Tommi Kustula.

Rantapuoli tarkoittaa Inarijärven rantoja ja saaria.
– Siellä oli vain vähän lunta, varvikko näkyi vielä tammikuun puolessa välissä. Ja maaliskuun loppupuolella lumi oli sulanut jo paljolti pois.

Ivalon paliskunnan vasoma- ja kesälaidunalue sijaitsee palkisen eteläosassa tunturiseudulla, joka kuuluu osittain Urho Kekkosen kansallispuistoon. Lumen tullessa porot lähtevät luontaisesti siirtymään tunturialueelta alemmaksi kohti pohjoista. Valtatie 4:n ylitys sisältyy laidunkiertoaidan kautta kuljettavaan matkaan.

Etto meneillään Kuutuan tiellä olevassa kujassa Moitakuruun.

Kymmenen viime vuoden aikana liikenteessä on kuollut Ivalon paliskunnassa keskimäärin 110 poroa vuosittain, mikä on huomattavasti enemmän kuin naapuripaliskunnissa, joissa on tiestöä vähemmän.

Maastoruokintaa kevättalvella

Virve Kumpulan opinnäytetyössä (Lapin ammattikorkeakoulu 2012) kerrotaan, että Ivalon paliskunnan talvilaidunalueilla tapahtuva maastoruokinta oli epäsäännöllistä vielä ennen vuotta 1982. Maastoruokinta aloitettiin, jotta poroja pystyttiin tarkkailemaan entistä paremmin. Ruokinnan katsottiin olevan tarpeellista myös porojen selviytymisen kannalta, koska lumiset talvet ja pitkät hankijaksot tekivät porojen luontaisen ravinnon hankinnan vaikeaksi.

Vasanmerkitys Moitakurussa.

Maastoruokintaa harjoitetaan kahdeksassa tokkakunnassa pääasiassa helmikuusta huhtikuuhun.
– Kukin tokkakunta hoitaa porojansa päivittäin. Suurin osa poroista on metsässä ruokinnassa, tarhausta on aika vähän, Kustula kertoo.

Matkailulla on puolensa

Saariselän retkeilyalue on vetänyt matkailijoita puoleensa jo monia vuosikymmeniä, joten poronhoito on tottunut toimimaan matkailun kanssa rinnakkain. Näistä kahdesta elinkeinosta kuitenkin vain toinen pyrkii koko ajan laajentumaan.
– Paliskunnalle tulee lausuntopyyntöjä esimerkiksi uusiin reitteihin liittyen. Tällä hetkellä halutaan rakentaa uusia kelkkareittejä, joilla halutaan lisätä elämyksiä matkailijoille, Kustula toteaa.

Matkailusta on myös hyötyä poronhoidolle. Iso osa paliskunnan oman, Tolosen kylässä sijaitsevan lihaleikkaamon tuotteista matkaa lähialueiden isojen hotellien keittiöihin.
– Se on matkailun hyvä puoli, mikä ei kuitenkaan koske kaikkia paliskunnan osakkaita samalla tavalla, Kustula muistuttaa.

Paliskunnan tuottamasta lihasta myydään suurin osa suoramyyntinä lähialueille, mutta kylmäkuljetusten ansiosta lihaa liikkuu myös Etelä-Suomeen.

Petokanta nousussa, kullankaivu kasvussa

Ivalon paliskunnassa on vietetty viime vuosiin saakka petojen suhteen hiljaiseloa, mutta nyt pedoista tehdään havaintoja enenevissä määrin.
– Useampi susi teki tuhoja kesämaasta tammikuuhun asti paliskunnan itäpuolella, Venäjän rajan pinnassa. Karhuistakin tehtiin kesän aikana useampia havaintoja, mutta viime syksynä niitä ei saatu kaadettua. Yleensä niitä on kaadettu meidän palkisen alueella vuosittain useampia, esimerkiksi vuonna 2022 peräti viisi.

Kun kultaa kaivaneet koneet hiljenivät lakimääräyksen seurauksena Lemmenjoella, niitä alettiin käynnistää entistä enemmän Kutturantien pohjoispuolella.
– Kullankaivu kuuluu entistä enemmän poronhoidon kannalta haasteellisiin asioihin, koska koneellinen kaivu on lisääntynyt selkeästi viime aikoina tällä alueella, jossa sijaitsevat myös meidän palkisen vasoma-alueet.

Ivalon paliskunta

Kotikunta: Inari
Pinta-ala: 2 826 neliökilometriä
Suurin sallittu eloporomäärä: 6 000
Poronomistajia: 87

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti