SUDET JA TUULIMYLLYT PYRITÄÄN KOHTAAMAAN YHTEISVOIMIN

Poroisäntä Seppo Kyyhkynen

Hirvasnimen paliskunta. Poroisäntä Seppo Kyyhkysen mielestä sekä paliskunnan sisäinen että eri paliskuntien välinen yhteistyö on tärkeää. Myös keskustelu muiden maankäyttäjien kanssa on oltava jatkuvaa.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuva: Sannamari Kyyhkynen ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2022.

Tämän poronhoitovuoden viimeiset teurastukset tehtiin Hirvasniemen paliskunnassa tammikuun puolessa välissä. Kemijärvellä sijaitseva teurastamo lihaleikkaamoineen omistetaan yhdessä Pyhä-Kallion paliskunnan kanssa.
– Se on ylpeydenaihe ja osoitus toimivasta yhteistyöstä palkisten välillä, Seppo Kyyhkynen toteaa.

Teurastamossa käsitelty liha on käynyt hyvin kaupaksi.
– Yhteismyyntikanavaa meillä ole, eli jokainen osakas kauppaa omat lihansa. Tuotteet menevät pääasiassa Etelä-Suomeen pitkäaikaisille vakioasiakkaille.

Susi yleistynyt paliskunnan alueella

Viime kevään vasonta sujui hyvin ja syksyllä porot todettiin hyväkuntoisiksi. Erotuksissa nähtiin kuitenkin paljon sekä vasattomia vaatimia että orpoja vasoja.
– Susihavaintoja on tehty kesästä saakka huomattavasti aiempia vuosia enemmän. Eikä kyse ole pelkästään havainnoista: meidän ja Sallan paliskunnan rajalta löysimme suden jäljiltä yli neljäkymmentä poronraatoa, Kyyhkynen kertoo.

Susi on liikkunut aikaisemmin enimmäkseen vain pohjois-etelä-suunnassa pitkän paliskunnan eteläosissa, mutta tänä vuonna se on ollut aktiivinen koko paliskunnan alueella. Kaatolupia on haettu ja myös saatu, mutta jahtia on vaikeuttanut lumen vähäinen määrä, koska tällöin pedon perään ei päästä moottorikelkalla.
– Muutaman suden kaato ei kuitenkaan poista varsinaista ongelmaa. Jotakin perustavalaatuista pitäisi asialle tehdä, hän toteaa.

Kesälaitumet sijaitsevat Vuotoksen alueella

Paliskunnan poroista suurin osa laiduntaa kesällä paliskunnan keskiosassa sijaitsevalla Vuotoksen alueella.
– Se on kesälaitumena tämän palkisen parasta seutua. Kun porot löysätään talviruokinnasta huhti-toukokuussa, ne suuntaavat suoraan sinne, sen todistavat seurantapannatkin, Kyyhkynen kertoo.

Alueet eroavat toisistaan siten, että eteläosissa asutusta on vähän ja maasto on karua, kun taas vehmaammassa pohjoisessa sijaitsee useita kyliä. Eteläisen alueen erikoisuutena voidaan pitää sitä, että siellä ei ole vasoja merkattu kesäisin enää 15 vuoteen.
– Kaikki lähti siitä, kun yhtenä kesänä porot eivät oikein tokkaantuneet, jolloin vasat jäivät leikkaamatta. Kuitenkin kun erotukset pidettiin loka-marraskuun aikana, vasat saatiin eroteltua ennen kuin ne erosivat emistään.

Tuulivoimaloita tulossa

Nuolivaaran tuulivoimapuiston rakennustyöt ovat tällä hetkellä käynnissä Kemijärven yhteismetsän alueella, Hirvasniemen ja Sallan paliskuntien rajalla. Hirvasniemen paliskunnan puolelle myllyjä rakennetaan 15, Sallan paliskunnan alueelle 2. Tuulivoimaloitten lähistöllä sijaitsee kaksi poroaitaa, joista toinen on Sallan paliskunnan kanssa yhteinen.
– Silloin kun porot lähtevät eteläpuolelta ruokinnan piiristä kesälaitumelle kohti Vuotosta, ne joutuvat kulkemaan tuulivoimaloitten läheltä. Jonkin verran vaatimia jää, tai on siis jäänyt tähän saakka kyseiselle alueelle myös kesäksi, Kyyhkynen kertoo.

Huolena on, kuinka porojen kulkureitit muuttuvat uuden teollisuusalueen valmistuttua.
– Ilmasta katsottuna voimala-alue näyttää hirvittävältä, kyseessä kun ei ole mikään pikkuinen alue. Sinne on rakennettu myös uusia teitä, jotka varmasti vaikuttavat porojen liikkumiseen.

Kyyhkysen mukaan neuvottelut tuulivoimayhtiön kanssa mahdollisista korvauksista ovat vielä kesken. Sopimukseen ei ole ollut helppo päästä, koska molemmilla osapuolilla ovat erilaiset näkemykset tuulimyllyjen vaikutuksista porojen käyttäytymiseen.
– Tuulivoimayhtiö väittää, että vaikutuksia ei ole, kun taas meillä on ihan toisenlaiset tutkimustulokset pohjana.

Kyyhkynen viittaa Ruotsissa tehtyyn porojen GPS-seurantatutkimukseen, jossa on ilmennyt porojen pyrkivän välttelemään tuulivoima-alueita sekä voimaloiden rakentamisen, että niiden toiminnan aikana. Erityisen herkkiä häiriöille porot ovat vasonnan aikana.
– Kun meillä ei ole ennestään kokemusta tuulivoimasta, niin tulevaisuus huolestuttaa. Toinenkin alue on suunnitelmissa aivan Vuotoksen alueen läheisyyteen Pelkosenniemen kunnan alueelle. Siihen olemme ottaneet kielteisen kannan.

Mikä on tilanne 15 vuoden kuluttua?

Seppo Kyyhkystä huolestuttaa tuulivoimaloiden vaikutusten lisäksi Hirvasniemen paliskunnan tulevaisuus, koska paliskunnan osakkaiden keski-ikä on nousussa ja määrä laskussa.
– Poronhoitotöihin osallistuvia on noin puolet vähemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla. Toki muutamia nuoria osakkaita on tullut mukaan viime vuosien aikana, mutta tällä kehityksellä poronhoitajia on hyvin vähän 10–15 vuoden kuluttua. Itse olen viihtynyt tässä ammatissa todella hyvin, ja toivoisin tälle hienolle elinkeinolle jatkajia. Asiaa auttaisi varmasti myös se, että nuoriso saisi lisää tietoa elinkeinostamme.

Keskustelun oltava rehellistä ja jatkuvaa

On yleisesti tiedossa, että peruskyläläinen tai -kaupunkilainen tietää poronhoidon yksityiskohdista varsin vähän.
– Olen poroisäntänä pyrkinyt siihen, että paikallisten ihmisten kanssa keskustellaan välittömästi, jos porot aiheuttavat esimerkiksi jotain vahinkoja. Rinnakkaiselo paikallisten kanssa onkin sujunut pääsääntöisesti hyvin. Maanviljelijöiden kanssa pidämme välillä palavereja, joissa päivitetään tilannetta ja suunnitellaan uusia toimenpiteitä. Kun toimitaan rehelliseltä pohjalta, kaikki sujuu hyvin, Seppo Kyyhkynen sanoo.