ILONA UUDET, NUORET OSAKKAAT, HAASTEENA MUU MAANKÄYTTÖ

Poroisäntä Markus Haapaniemi.

Isosydänmaan paliskunta. Suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden toteutuessa paliskunnan alueella jauhaisi yli 250 tuulimyllyä. Laidunalueiden yllä leijuu myös uhka Suhangon kaivoshankkeen toteutumisesta.

--- Teksti: Timo Rehtonen. Kuvat: Jaana Väärälä ja Mari Parpala ---

Artikkeli on julkaistu Poromies-lehdessä 1/2022.

Itäkemijoen merkkipiiriin kuuluvan, länsipuoleltaan Perämereen ulottuvan Isosydänmaan paliskunnan poroisäntä Markus Haapaniemi on iloinen uusista, nuorista osakkaista. Viime vuoden puolella heitä tuli viisi, tänä vuonna on odotettavissa lisää.
– Jotenkin niin kai se on mennyt, että ensin on tultu katsomaan, mitä kaverit puuhaavat. Sitten on alettu puuhamaan mukana ja kohta puuhaaminen on vaihtunut työskentelyksi. Mukanaolon jälkeen on ajateltu, että tämähän voisi olla kiinnostava työ vaikkapa aluksi sivuammattina, Markus Haapaniemi arvioi, kun häneltä kysytään syitä ilmiöön.
– Olen seurannut erittäin positiivisin mielin tätä kehitystä. On hienoa nähdä, kuinka vasanmerkityksissä on nykyään kaikenikäistä porukkaa kokeneista konkareista lapsiin, Haapaniemi, 42 v, sanoo.

Hyvä syksy takana

Tämän poronhoitovuoden viimeinen isompi erotus pidettiin tammikuun lopulla. Tästä edetään maasto- ja tarharuokinnalla loppukevääseen saakka. Kesällä porot laiduntavat kuudessa eri tokassa jängillä ja turvesoilla.

Syksyllä töihin aletaan yleensä vasta rykimän jälkeen.
– Viime syksynä teurastukset viivästyivät tavallista enemmän, koska lähes koko lokakuun satoi vettä. Sitten olosuhteet paranivat kuitenkin erinomaisiksi. Teurasporot ovat olleet kunnoltaan ja keskipainoltaan kohtalaisia. Määräkin oli normaalitasoa, Haapaniemi kertoo.

Isosydänmaan paliskunnan alueella on paljon maataloutta, jonka kanssa porotalous tulee toimeen verrattain hyvin. Ristiriitatilanteet on pyritty ratkaisemaan välittömästi. Niitä syntyy yleensä syksyllä, kun porot siirtyvät kesälaitumilta kohti asutusta.
– Yhteentörmäyksiä maanviljelyn kanssa tapahtuu enemmän sellaisina syksyinä, kun sataa vuoron perään vettä ja lunta aiheuttaen niin sanottua jääpoltetta. Silloin joudumme ajamaan porot kotitarhoihin ruokintaan jo varhaisessa vaiheessa.

Lumiaavan kesämerkityspaikalla ei käytetä kiinteitä aitarakenteita. 'Aidat' rakennetaan hursteista. Kuva Mari Parpala.

Petotilanne ei ole tällä hetkellä erityisen huolestuttava.
– Jonkin verran poroja katosi syksyllä, mutta tätä ei voi laittaa täysin petojen syyksi. Vielä jonkin aikaa sitten sudet aiheuttivat isoja vahinkoja, mutta nyt on ollut pari vuotta rauhallisempaa.

Ikuisuushanke Suhanko

Suhangon platinametallikaivosta on suunniteltu Ranualle sukupolvien ajan. Markus Haapaniemi muistaa jo lapsuudestaan, kuinka hänen isosisänsä, joka toimi poromiehenä, oli huolestunut esillä olleista kaivossuunnitelmista.
– Kaikki 2000-luvun poroisännät ovat istuneet kaivoksiin liittyvissä kokouksissa ja minäkin olen kerennyt monet tällaiset palaverit käymään läpi. Pitkän väsytystaktiikan jälkeen näyttää, että hanketta ollaan taas viemässä kovaa vauhtia eteenpäin.

Kaivoksen toteutuminen olisi musertava isku paliskunnalle.
– Se veisi meiltä ison osan vasoma- ja vasanmerkitysalueesta sekä kesälaitumista, mutta ennen kaikkea meitä pelottavat kaivoksen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Jos kaivosalueen läpi virtaava Ruonajoki saastuisi, se saastuttaisi myös paliskunnan läpi menevän Simojoen.

Myllytys jatkuu

Isosydänmaan paliskunnalla on pitkäaikaista kokemusta tuulivoimaloiden vaikutuksista poronhoitoon, koska sen alueella sijaitsee jo 60 tuulimyllyä.
– Esimerkiksi Leipiö oli ennen varsin hyvää syyslaidunaluetta. Nyt kun se on tuulimyllyjen alla, porot eivät enää siellä viihdy, sen ovat todistaneet GPS-pantojenkin antamat tiedot. Räkkää pakoon hakeutuvat urosporot eivät ole myllyille niin herkkiä, mutta vaatimet vasoineen välttelevät niitä.

Uusia ikäviä kokemuksia saattaa olla tulossa. Simoon on hyväksytty 14 myllyn asemakaava ja Ranuallakin on suunnitteilla kaksi hanketta. Lisäksi valtion maille, ihan Runkauksen luonnonpuiston kylkeen, kaavaillaan 42 myllyn teollisuusaluetta.
– Metsähallituksen toiminta ihmetyttää, koska se tietää varsin hyvin, että tuo hanke sijoittuu keskelle paliskunnan vasoma-aluetta. Jos nämä kaikki suunnitelmat toteutuisivat, poronhoidolle jäisi aika pieni tila toimia.

Tuulivoimien kaavoitusratkaisut perustuvat kunnallisiin päätöksiin. Haapaniemen mukaan Simossa, joka sijaitsee kokonaisuudessaan paliskunnan alueella, ei poronhoidon ääntä haluta kuulla lainkaan. Ranualla, jossa on enemmän porotaloutta ja useampia paliskuntia, poronhoitajien mielipiteet otetaan paremmin huomioon.
– Simossa suhtaudutaan kritiikittömän positiivisesti tuulivoimaan, siellä halutaan kaikkien muiden maankäyttötapojen paitsi poronhoidon yleistyvän. Ranuan puolella ollaan yritetty vaikuttaa siten, että kunta ei alkaisi kaavoittaa tuulivoimaa poronhoidon kannalta keskeisille paikoille, Haapaniemi sanoo.

Hän ei kuitenkaan vastusta tuulivoimaa 100-prosenttisesti.
– Tuulivoima on hyväksyttävää, kun se sijoitetaan oikeille paikoille. Esimerkiksi Simoon sekä Hevosselkään, Isosydänmaan ja Narkauksen paliskuntien rajalle, on kaavoitettu tuulivoimalle alueita, joista ei olisi haittaa poronhoidolle, mutta niihin ei ole kukaan kuitenkaan jostakin syystä rakentanut. Johtuneeko se siitä, että näitä hankkeita poromiehet eivät ole vastustaneet, Haapaniemi naurahtaa.

Maankäyttöhankkeiden seuraaminen ja niihin kantaaottaminen työllistävät poroisäntää 'ihan riittämiin'. – Alkaa tuntua, että tuulenhumina tulee jo korvista. Tiedän, että tässä hommassa saa nopeasti vastarannan kiiskin maineen, mutta pakkohan se on puolustaa omaa elinkeinoa, että meitä ei ihan poljettaisi suohon joka tilanteessa.